Wikipedia

Ero sivun ”Luise von Mecklenburg-Strelitz” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
w, tiivistetty hiukan alkua ym.
 
(26 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
{{Kuninkaallinen
[[File:Grassi, Josef Mathias - Luise von Mecklenburg-Strelitz.jpg|thumb|343x343px|Kuningatar Luise, [[Josef Maria Grassi]] 1802]]▼
|nimi= Luise
'''Luise Auguste Wilhelmine Amalie von Mecklenburg-Strelitz''' ([[10. maaliskuuta]] [[1776]] [[Hannover]], Hannoverin ruhtinaskunta – [[19. heinäkuuta]] [[1810]] [[Hohenzieritz]], [[Neustrelitz]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]]) oli saksalainen prinsessa ja [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik Vilhelm III|Fredrik Vilhelm III:n]] puoliso.<ref name="NFB">[https://runeberg.org/nfbp/0655.html ''Nordisk familjebok'' (1912), s. 1194–1195] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 28.2.2014.</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.deutsche-biographie.de/gnd118575155.html#ndbcontent|nimeke=Luise - Deutsche Biographie|tekijä=Deutsche Biographie|julkaisu=www.deutsche-biographie.de|viitattu=2024-08-12|ietf-kielikoodi=de}}</ref>
|titteli= Preussin kuningatar, Brandenburgin vaaliruhtinatar
▲[[File:|kuva= Grassi, Josef Mathias - Luise von Mecklenburg-Strelitz.jpg|thumb|343x343px|Kuningatar Luise, [[Josef Maria Grassi]] 1802]]
|kuvateksti=Kuningatar Luise, [[Josef Maria Grassi]]n maalaama muotokuva vuodelta 1802.
|syntymäaika= [[10. maaliskuuta]] [[1776]]
|syntymäpaikka= [[Hannover]], [[Hannoverin vaaliruhtinaskunta]]
|kuolinaika= [[19. heinäkuuta]] [[1810]]
|kuolinpaikka= [[Neustrelitz]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]], [[Preussin kuningaskunta]]
|hautapaikka= [[Charlottenburgin linna]]n puisto
|puoliso= [[Fredrik Vilhelm III]]
|lapset= [[Fredrik Vilhelm IV]]<br>[[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]]<br>[[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovna]]<br>Frederica<br>Carl<br>Alexandrine<br>Ferdinand<br>Luise<br>Albrecht
|koko_nimi= Luise Auguste Wilhelmine Amalie
|suku= Mecklenburg-Strelitz
|isä= [[Kaarle II (Mecklenburg)|Kaarle II]]
|äiti=Friederike Caroline Luise von Hessen-Darmstadt
|uskonto= luterilaisuus
|ammatti=
|allekirjoitus=File:Luise Unterschrift.jpg
}}
'''Luise Auguste Wilhelmine Amalie von Mecklenburg-Strelitz''' ([[10. maaliskuuta]] [[1776]] [[Hannover]], [[Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta|Hannoverin vaaliruhtinaskunta]] – [[19. heinäkuuta]] [[1810]] [[Neustrelitz]], [[Preussin kuningaskunta]]) oli [[Preussi]]n kuningatar vuosina 1797–1810 kuningas [[Fredrik Vilhelm III|Fredrik Vilhelm III:n]] puolisona. Heidän lapsiaan olivat Preussin kuningas [[Fredrik Vilhelm IV]], [[Saksan keisarikunta|Saksan]] keisari [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]] ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] keisarinna [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovna]].<ref name="NFB">[https://runeberg.org/nfbp/0655.html ''Nordisk familjebok'' (1912), s. 1194–1195] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 28.2.2014.</ref><ref name="NDB">Silvia Backs: [https://www.deutsche-biographie.de/gnd118575155.html Luise, Königin von Preußen, geborene Prinzessin von Mecklenburg-Strelitz] {{de}} ''Neue Deutsche Biographie'' (1987), Deutsche Biographie. Viitattu 14.12.2024.</ref><ref name="women">[https://www.encyclopedia.com/women/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/louise-prussia-1776-1810 Louise of Prussia (1776–1810)] {{en}} ''Women in World History: A Biographical Encyclopedia'' (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 14.12.2024.</ref>
 
== Suku, koulutus ja koulutusavioliitto ==▼
[[Tiedosto:Schadow2.JPG|vasen|pienoiskuva|282x282pxpysty|Prinsessavasen|Sisarukset Luise ja sisar[[Frederica Friederikevon Mecklenburg-Strelitz|Frederica]], kuvanveistäjä [[Johann Gottfried Schadow]]in marmoriveistos vuodelta 1797.]]
[[Tiedosto:Friedrich Wilhelm III. und seine Familie.jpg|pienoiskuva|Kuningatar Luise ja kuningas, [[Fredrik Vilhelm III]] lastensaja kanssa.heidän Vaslapsensa (vas. prinsessat) Alexandrine ja, [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Charlotte]], kuningatar Luise, kuningas [[Fredrik Vilhelm III, kruununprinssi IV|Friedrich Wilhelm]], prinssit[[Vilhelm I (Saksa)|Wilhelm]] ja Carl. Heinrich Anton DählingDählingin maalaus vuodelta 1806.]]▼
 
Luisen vanhemmat olivat [[Mecklenburg-Strelitz (piirikunta)|Mecklenburg-Strelitzin]] herttua [[Kaarle II (Mecklenburg)|Kaarle II]] ja [[Hessen-Darmstadt]]in prinsessa Friederike.<ref name="NDB" /><ref name="women" /> Luisella oli viisi sisarusta, joista nuorempi sisar [[Friederike von Mecklenburg-Strelitz|Friederike]] oli Hannoverin kuninkaan [[Ernst August (Hannoverin kuningas)|Ernst Augustin]] puoliso.<ref name="women" /><ref>[https://www.encyclopedia.com/women/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/frederica-mecklenburg-strelitz-1778-1841 Frederica of Mecklenburg-Strelitz (1778–1841)] {{en}} ''Women in World History: A Biographical Encyclopedia'' (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 14.12.2024.</ref> [[Ison-Britannian kuningaskunta|Englannin]] kuningatar [[Charlotte von Mecklenburg-Strelitz|Charlotte]] oli Luisen isän sisar.<ref name="women" />
▲== Suku ja koulutus ==
Luise oli Mecklenburg-Strelitzin herttua [[Kaarle II (Mecklenburg)|Karl II:n]] (1741–1816) ja prinsessa Friederike Caroline Luise von Hessen-Darmstadtin (1752–1782) neljänneksi vanhin tytär. Hänellä oli yhdeksän sisarusta, joista hänelle läheisin oli nuorempi sisar Friederike (1778–1841), josta kuningas [[Ernst August (Hannoverin kuningas)|Ernst Augustin]] puolisona vuodesta 1815 lähtien tuli Hannoverin kuningatar.<ref name=":0" />
▲[[Tiedosto:Friedrich Wilhelm III. und seine Familie.jpg|pienoiskuva|Kuningatar Luise ja kuningas [[Fredrik Vilhelm III]] lastensa kanssa. Vas. prinsessat Alexandrine ja [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Charlotte]], kuningatar Luise, kuningas Fredrik Vilhelm III, kruununprinssi Friedrich Wilhelm, prinssit Wilhelm ja Carl. Heinrich Anton Dähling 1806]]
[[Tiedosto:Friedrich Wilhelm III mit Königin Luise im Park von Schloss Charlottenburg.jpg|vasen|pienoiskuva|288x288px|Kuningatar Luise ja Fredrik Vilhelm III [[Charlottenburgin linna|Charlottenburgin linnan]] puistossa. Friedrich Georg Weitsch 1799 ]]Äitinsä varhaisen kuoleman jälkeen Luise vietti harmonisen lapsuuden ja nuoruuden isoäitinsä kanssa Darmstadtin hovissa vuodesta 1785 alkaen. Vaikka todella perusteellinen koulutus jätettiin huomiotta, uskonnonopetus juurrutti häneen yksinkertaisen, sydämellisen uskon, joka muokkasi hänen koko elämäänsä. Loppukesällä 1792 [[Valmyn taistelu|Valmyn taistelun]] tykkitulen jälkeen Darmstadtin hovi pakeni [[Hildburghausen (piirikunta)|Hildburghauseniin]] etenevän vallankumousarmeijan edestä. Palattuaan Darmstadtiin maaliskuussa 1793 Luise tapasi Preussin kruununprinssi Friedrich Wilhelmin ensimmäisen kerran Frankfurtissa. He menivät kihloihin huhtikuussa 1793.<ref name=":0" />
 
Luise menetti äitinsä kuusivuotiaana. Sen jälkeen hän vietti harmonisen lapsuuden ja nuoruuden isoäitinsä, Hessen-Darmstadtin maakreivitär Maria Luisen luona [[Darmstadt]]in hovissa vuodesta 1785 alkaen. Luise ei saanut todella perusteellista koulutusta, mutta uskonnonopetus jätti häneen pysyvän vaikutuksen.<ref name="NDB" /><ref name="women" /> Hänellä oli yhdessä siskojensa kanssa sveitsiläinen kotiopettajatar Suzanne de Gélieu.<ref name="women" />
== Avioliitto ja lapset ==
Luise avioitui jouluaattona 1793 kruununprinssi Friedrich Wilhelmin kanssa, josta tuli vuonna 1797 maansa hallitsija. Heidän lapsiaan olivat Preussin kuningas [[Fredrik Vilhelm IV]], Saksan keisari [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]] sekä Venäjän keisarinna [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovna]].<ref name="NFB" /> Pariskunta eli eristäytyneenä Friedrik Vilhelm II:n kuolemaan asti vuonna 1797.<ref name=":0" />
 
Koko Darmstadtin hovi oli [[Ensimmäisen liittokunnan sota|ensimmäisen vallankumoussodan]] alussa vuosina 1792–1793 [[Hildburghausen (piirikunta)|Hildburghausenissa]] [[Ranska]]n armeijaa paossa. Paluunsa jälkeen Luise tapasi maaliskuussa 1793 Preussin kruununprinssin Friedrich Wilhelmin ensimmäisen kerran Frankfurtissa. He menivät kihloihin huhtikuussa ja naimisiin jouluaattona 1793.<ref name="NDB" /><ref name="women" /> Pariskunta asui avioliittonsa ensimmäiset vuodet [[Berliini]]n [[Kronprinzenpalais]]issa sivussa julkisuudesta.<ref name="women" /> Friedrich Wilhelmistä tuli kuningas Fredrik Vilhelm III isänsä [[Fredrik Vilhelm II|Fredrik Vilhelm II:n]] kuoltua vuonna 1797.<ref name="NFB" />
Heille syntyi kymmenen lasta, joista kolme kuoli jo pieninä:<ref name="hss">{{Kirjaviite|Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka|Nimeke=Historian suursanakirja|Vuosi=1998|Sivu=786|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-22044-2}}</ref><ref name=":0" />▼
 
== Lapset ==
* nimetön tytär (1. lokakuuta 1794), syntyi kuolleena
▲HeilleLuiselle ja Fredrik Vilhelm III:lle syntyi kymmenen lasta, joista kolme kuoli jo pieninä:<ref name="hss">{{Kirjaviite|Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka|Nimeke=Historian suursanakirja|Vuosi=1998|Sivu=786|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-22044-2}}</ref><ref name=":0NDB" /><ref name="women" />
* Friedrich Wilhelm, Preussin kuningas [[Fredrik Vilhelm IV]] (15. lokakuuta 1795 – 2. tammikuuta 1861), avioitui Baijerin prinsessa Elisabeth Ludovikan (1801–1873) kanssa, liitto oli lapseton
* Wilhelm, Saksan keisari ja Preussin kuningas [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]] (22. maaliskuuta 1797 – 9. maaliskuuta 1888), avioitui [[Augusta von Sachsen-Weimar-Eisenach|Saksi-Weimar-Eisenachin prinsessa Augustan]] (1811–1890) kanssa, heillä oli jälkeläisiä
* [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Charlotte]] (13. heinäkuuta 1798 – 1. marraskuuta 1860), avioitui [[Nikolai I|Nikolai I:]]<nowiki/>n (1796–1855) kanssa, heillä oli jälkeläisiä, kuten [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]]
* Frederica (14. lokakuuta 1799 – 30. maaliskuuta 1800), kuoli alle vuoden ikäisenä▼
* Carl (29. kesäkuuta 1801 – 21. tammikuuta 1883), avioitui Saksi-Weimar-Eisenachin prinsessa Marien (1808–1877) kanssa, joka oli suurherttua Karl Friedrichin ja suuriruhtinatar [[Maria Pavlovna Romanova (Saksi-Weimarin herttuatar)|Maria Pavlovna Romanovan]] tytär, heillä oli jälkeläisiä
* Alexandrine (23. helmikuuta 1803 – 21. huhtikuuta 1892), avioitui [[Paavali Fredrik|Paul Friedrichin]], [[Mecklenburg-Schwerinin suurherttuakunta|Mecklenburg-Schwerinin]] suurherttuan (1800–1842) kanssa
* Ferdinand (13. joulukuuta 1804 – 1. huhtikuuta 1806), kuoli alle 2-vuotiaana
* Luise (1. helmikuuta 1808 – 6. joulukuuta 1870), avioitui [[Vilhelm I (Alankomaat)|Vilhelm I:]]<nowiki/>n ja kuningatar [[Frederica Louisa Wilhelmina|Frederica Louisa Wilhelminan]] pojan, serkkunsa Alankomaiden prinssi Frederikin (1797–1881) kanssa, neljä lasta, joista vanhin tytär oli Ruotsin ja Norjan kuningatar [[Lovisa (Ruotsin kuningatar)|Lovisa.]]
* Albrecht (4. lokakuuta 1809 – 14. lokakuuta 1872), avioitui [[Vilhelm I (Alankomaat)|Vilhelm I:]]<nowiki/>n ja kuningatar [[Frederica Louisa Wilhelmina|Frederica Louisa Wilhelminan]] tyttären, serkkunsa Alankomaiden prinsessa Mariannen kanssa (1810–1883), heille syntyi viisi lasta, avioero 1849; avioitui toisen kerran Hohenaun kreivitär Rosalie von Rauchin (1820–1879) kanssa.
[[Tiedosto:Wilhelm Ternite - Koenigin Luise.jpg|pienoiskuva|269x269px|Kuningatar Luise ratsastusasussa, Wilhelm Ternite 1810]]
 
* kuolleena syntynyt tytär (k. 1794)
== Kuningatar ==
* [[Fredrik Vilhelm IV]] (''Friedrich Wilhelm'', 1795–1861), Preussin kuningas
Vuosina 1806–1807 käydyssä [[Neljännen liittokunnan sota|tappiollisessa sodassa]] [[Ranska]]a vastaan kuningatar Luise esiintyi voimakkaasti sodankäynnin tukijana. Vuoden 1807 [[Tilsitin rauha]]nneuvotteluiden yhteydessä hän neuvotteli henkilökohtaisesti [[Napoleon I]]:n kanssa miehensä sijasta, ja yritti turhaan saada [[Magdeburg]]in palautetuksi Preussille. Seuranneen ranskalaismiehityksen aikana Luise tuki [[Karl vom Stein]]in ja [[Karl August von Hardenberg]]in uudistuspolitiikkaa, joka tähtäsi Preussin vahvistamiseen.<ref name="NFB" />
* [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]] (''Wilhelm'', 1797–1888), Preussin kuningas ja Saksan keisari
* [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovna]] (''Charlotte'', 1798–1860), Venäjän keisarinna, puoliso keisari [[Nikolai I|Nikolai I]]
▲* Frederica (14. lokakuuta 1799 – 30. maaliskuuta 18001799–1800), kuoli alle vuoden ikäisenä
* Carl (1801–1883), puoliso Saksi-Weimar-Eisenachin prinsessa Marie
* Alexandrine (1803–1892), [[Mecklenburg-Schwerinin suurherttuakunta|Mecklenburg-Schwerinin]] suurherttuatar, puoliso suurherttua [[Paavali Fredrik]]
* Ferdinand (1804–1806)
* Luise (1808–1870), puoliso Alankomaiden prinssi Frederik
* Albrecht (1809–1872), ensimmäinen puoliso Alankomaiden prinsessa Marianne, toinen puoliso Hohenaun kreivitär Rosalie von Rauch
 
== Kuningattarena ==
Hän oleskeli vuosina 1807–1809 [[Königsberg]]issä ja sen jälkeen [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]], jonka jälkeen vietti viimeiset kuukautensa sairaana puolisonsa luona [[Berliini]]ssä. Hän kuoli sydämen ja keuhkojen vajaatoimintaan 33-vuotiaana heinäkuussa 1810 vieraillessaan isänsä luona [[Mecklenburg]]issa.<ref name="NFB" /> Hänet on haudattu vuonna 1815 valmistuneeseen ja leskensä suunnittelemaan mausoleumiin [[Charlottenburgin linna|Charlottenburgin linnan]] puistoon.
Luise pyysi vuonna 1805 aviomiestään olemaan vahvistamatta [[Schönbrunnin sopimus (1805)|liittosopimusta]] Ranskan keisari [[Napoleon]]in kanssa, mikä lisäsi kuningattaren suosiota armeijan piirissä.<ref name="women" /> Vuosina 1806–1807 käydyssä [[Neljännen liittokunnan sota|tappiollisessa sodassa]] Ranskaa vastaan Luise esiintyi voimakkaasti sodankäynnin tukijana.<ref name="NFB" /><ref name="women" /> [[Jenan–Auerstedtin taistelu|Jenan taistelun]] jälkeen hän joutui siirtymään miehensä ja perheensä kanssa [[Königsberg]]iin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://en.wikisource.org/wiki/Encyclop%C3%A6dia_Britannica,_Ninth_Edition/Louisa|nimeke=Encyclopædia Britannica, Ninth Edition/Louisa - Wikisource, the free online library|julkaisu=en.wikisource.org|viitattu=2024-08-13|ietf-kielikoodi=en}}</ref> [[Tilsitin rauha]]nneuvotteluiden yhteydessä Luise neuvotteli 6. heinäkuuta 1807 henkilökohtaisesti Napoleonin kanssa miehensä sijasta ja yritti turhaan saada [[Magdeburg]]in palautetuksi Preussille.<ref name="NFB" /><ref name="women" /> Fredrik Vilhelm oli ehdottanut heidän tapaamistaan siinä toivossa, että Luise pystyisi viehätysvoimallaan pehmittämään Napoleonin vaatimuksia.<ref name="women" />
 
[[Tiedosto:Klaipeda2011i.JPG|pienoiskuva|[[Klaipėda|Memelin]] (nyk. Klaipėdan) raatihuone, entinen Tanskan konsuli Consentius-Lorckin palatsi, jossa Luise perheineen asui vuosina 1807–1808.]]
Tilsitin sopimusta seuranneen ranskalaismiehityksen aikana Luise tuki [[Karl vom Stein]]in ja [[Karl August von Hardenberg]]in uudistuspolitiikkaa, joka tähtäsi Preussin vahvistamiseen.<ref name="NFB" /> Kuningasperhe asui [[Klaipėda|Memelin]] pikkukaupungissa tammikuuhun 1808 saakka, jolloin he palasivat Königsbergiin. Fredrik Vilhelm ja Luise vierailivat tammikuussa 1809 [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] Venäjän keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:n]] luona, mutta eivät saaneet häneltä kaipaamansa tukea. He palasivat pääkaupunkiinsa Berliiniin 23. joulukuuta 1809.<ref name="women" /><ref name=":1" /><ref name="NDB" /> Berliiniläiset ottivat kuningasparin lämpimästi vastaan.<ref name="NDB" />
 
Luise kuoli 34-vuotiaana heinäkuussa 1810 vieraillessaan isänsä luona Strelitzissä [[Mecklenburg]]issa.<ref name="NFB" /> Hän sairasteli muutaman viikon ajan, ja Fredrik Vilhelm ehti saapua paikalle hieman ennen hänen kuolemaansa. Kuolinsyyksi arveltiin [[keuhkokuume]]tta.<ref name="women" /> Luise on haudattu vuonna 1815 valmistuneeseen ja leskensä suunnittelemaan Kuninkaalliseen mausoleumiin [[Charlottenburgin linna]]n puistoon.<ref name=":1" /> Hautaa koristaa kuvanveistäjä [[Christian Daniel Rauch]]in veistos.<ref name="women" />
 
== Perintö ==
Isänmaallisena esiintyneestä kuningatarKuningatar Luisesta tehtiin myöhemmin Preussissa ja sittemmin Saksassa isänmaallisuuden ja ihanteellisen naisen vertauskuva. Hänen mukaansaympärilleen luotu isänmaallinen myytti säilyi vahvana ainakin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuun saakka.<ref name="women" /> Luisen mukaan nimettiin vuonna 1814 perustettu [[Louisen ritarikunta]] (''Louisenorden'') ja Saksan [[Monarkismi|monarkistien]] vuonna 1923 perustama ''Bund Königin Luise'' -järjestö. Hänen mukaansa nimettiin myös useita [[Königin Luise]] -nimisiä paikkoja, kirkkoja ja Saksan laivaston aluksia.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luise_von_Mecklenburg-Strelitz”