Hermann Souchon
Hermann Wilhelm Souchon[1] (2. tammikuuta 1895 Bromberg, Saksan keisarikunta[2] – 1982[3]) oli saksalainen Freikorps-vapaajoukkojen upseeri, joka osallistui vasemmistopoliitikko Rosa Luxemburgin murhaan Berliinissä tammikuussa 1919 ja tiettävästi ampui tappavan laukauksen. Hän asui myöhemmin 15 vuotta Suomessa.
Hermann Souchon oli amiraali Wilhelm Souchonin veljenpoika.[4] Souchon osallistui ensimmäiseen maailmansotaan Saksan kenttätykistössä ja vuodesta 1915 merivoimissa. Hän sai vuonna 1915 meriväen luutnantin (Leutnant zur See) sotilasarvon. Sodan jälkeen hän palveli kaartinratsuväen kivääridivisioonan (Garde-Kavallerie Schützen-Division) esikunnassa Berliinissä.[3] Samassa esikunnassa toiminut Waldemar Pabst antoi tammikuussa 1919 Freikorps-joukoille määräyksen surmata tunnetut spartakistijohtajat Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht. Määräyksen toimeenpanijoihin kuulunut Souchon ampui Luxemburgia päähän revolverilla liikkuvassa autossa.[4][5] Sotilastuomioistuin tuomitsi murhaan osallisuudesta vain sotamies Otto Rungen, joka oli pahoinpidellyt Luxemburgia hieman ennen murhaa. Myöhemmin ampujana pidettiin pitkään yliluutnantti Kurt Vogelia.[5]
Souchon pakeni vuonna 1920 Suomeen, jossa hän työskenteli muun muassa pankkialalla.[3] Hän haki vuonna 1921 Suomen kansalaisuutta, mutta hakemus hylättiin.[6] Suomen Etsivän Keskuspoliisin mukaan Souchon toimi 1920-luvulla Saksan Helsingin-lähetystön salaisena sotilasasiamiehenä ja edusti saksalaisia oikeistojärjestöjä kuten Stahlhelmiä Suomessa. Hänellä oli lisäksi peitetyö autoalan yrityksessä. Myöhemmin hän oli yksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) Suomen-osaston ensimmäisistä johtajista. Vuonna 1933 hänen raportoitiin olevan Adolf Hitlerin ”Suomen-tukikohdan” (Stützpunkt Finnland) johtaja, Hermann Göringin ja Joseph Goebbelsin henkilökohtainen ystävä sekä Junkers- ja Bofors-yhtiöiden edustaja.[1]
Souchon palasi Suomesta Saksaan vuonna 1935. Toisen maailmansodan aikana hän palveli Luftwaffessa everstinä.[3] Sodan jälkeen hän asui Crailsheimissa ja vuodesta 1959 Bad Godesbergissa Länsi-Saksassa.[4] Souchonin osuus Luxemburgin murhassa tuli yleiseen tietoon vasta 1960-luvulla televisiotoimittaja Dieter Ertelin tutkimusten ansiosta. Kun ARD-yleisradioverkkoon kuulunut Süddeutscher Rundfunk esitti vuonna 1969 Ertelin tekemän televisiodokumentin aiheesta, Souchon nosti yleisradioyhtiötä vastaan kunnianloukkaussyytteen. Oikeus määräsi poistamaan dokumentista maininnan Souchonin syyllisyydestä, mutta kanava esitti sen silti leikkaamattomana.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Lars Westerlund: Itsetehostuksesta nöyryyteen: suomensaksalaiset 1933–46, s. 78–79, 181. Kansallisarkisto, Helsinki 2011. Teoksen verkkoversio (Internet Archive)
- ↑ Souchon, Hermann (saksaksi) Landesarchiv Baden-Württemberg. Viitattu 9.6.2024.
- ↑ a b c d Souchon, Hermann W. (saksaksi) Das Bundesarchiv. Viitattu 9.6.2024.
- ↑ a b c Sebastian Unbehauen: Rosa Luxemburgs Mörder lebte in Crailsheim (saksaksi) Südwest Presse 15.1.2019. Viitattu 9.6.2024.
- ↑ a b c ”Luxemburgin murhasta syytettynä etsitään kapteeni Pabstia!” (tilaajille) Helsingin Sanomat 17.1.1969, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 9.6.2024.
- ↑ Uusia Suomen kansalaisia. Uusi Suomi 18.9.1921, s. 6. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 9.6.2024.