Robert Bernardis
Robert Bernardis (7. elokuuta 1908 Innsbruck – 8. elokuuta 1944 Plötzenseen vankila, Berliini) oli itävaltalainen upseeri, joka osallistui toiseen maailmansotaan Saksan armeijassa. Hän oli mukana myös Adolf Hitleriä ja natsihallintoa vastaan suunnatussa heinäkuun 20. päivän salaliitossa.
| Robert Bernardis | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. elokuuta 1908 Innsbruck, Itävalta |
| Kuollut | 8. elokuuta 1944 (36 vuotta) Plötzenseen vankila, Berliini, Saksa |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Itävalta Saksa |
| Taistelut ja sodat | Toinen maailmansota |
| Sotilasarvo | Everstiluutnantti |
| Joukko-osasto |
 Heer |
Sotakorkeakoulun jälkeen luutnantti Bernardis aloitti sotilasuransa Linzissä. Hän hyväksyi uuden hallinnon varauksella, kun Itävalta liitettiin Saksaan 1938. Kuitenkin toisen maailmansodan alettua Bernardis muutti mielensä todistettuaan saksalaisten julmuuksia valloitetuilla alueilla. Bernardis siirrettiin yleisesikuntaan toukokuussa 1942. Hänestä tuli yksi vastarintaliikkeen jäsenistä.
Eversti Claus von Stauffenberg yritti surmata Hitlerin räjäyttämällä pommin Hitlerin päämajassa Sudenpesässä 20. heinäkuuta 1944. Tietämättä Hitlerin jääneen eloon Bernardis antoi ensimmäiset käskynsä yrittääkseen saada vallankaappauksen liikkeelle. Salaliitto kuitenkin epäonnistui ja siihen osallistuneet pidätettiin. Bernardis tuomittiin nopeasti kuolemaan kansantuomioistuimessa. Hänet hirtettiin monien muiden tovereidensa lailla teräsvaijerilla Plötzenseen vankilassa elokuussa 1944. Teloitukset filmattiin Hitlerin käskystä hänen katseltavakseen.
Myös Bernardisin perhe vietiin kostoksi keskitysleirille, josta he kuitenkin selvisivät hengissä.