Lähdekoodi sivulle Allerød-kausi

{{Korjattavat 2012|322}}

{{Veiksel-jääkauden jako}}
'''Allerød-kausi''' tai '''Alleröd-kausi''' oli [[viime jääkauden päättyminen|viime jääkauden päättymisen]] aikainen lämmin kausi, jota seurasi kylmä [[nuorempi dryas]]-kausi. Kausi oli noin 13&nbsp;450–12&nbsp;600 kalenterivuotta sitten. Tänä aikana [[Veiksel-jääkausi|mannerjäätikkö]] vetäytyi Suomessa [[Salpausselkä|Salpausselille]] asti. Alleröd-kautta luonnehtivat Euroopassa [[Federmesser-kulttuuri|Federmesserin]] ja [[Azilin kulttuuri|Azilin]] myöhäispaleoliittiset metsästäjäkulttuurit.

[[Kuva:Younger dryas 1.jpg|thumb|300px|Jääkauden lopun ilmastokäyrä 16&nbsp;000–10&nbsp;000 vuotta sitten Grönlannin jäätikön happi-isotooppien perusteella. Keskellä oleva syvä kuoppa on kylmä Nuorempi dryas. Sitä edeltävä huippusarja on Bölling-Alleröd-interstadiaali; sen kaksi oikeanpuolista osahuippua vastaavat Alleröd-vaihetta]]

Noin 14&nbsp;700 eaa. maapallon ilmasto alkoi lämmetä nopeasti, mikä tiesi viimeisen Veiksel-[[jääkausi|jääkauden]] päättymisen alkua. Tämä oli Bölling-kausi. Koettiin lyhyt, kylmä vanhempi dryaskausi, jonka jälkeen tuli taas lämmin kausi Eurooppaan, tosin ei niin lämmin kuin Bölling. 13&nbsp;450 vuotta sitten alkanut lämmin Allerød-kausi päättyi [[nuorempi Dryas|nuoremman dryas]]-kauden nopeaan viilenemiseen noin 12&nbsp;600 vuotta sitten. Grönlannista kairatuista näytteistä on havaittu, että lämpeneminen on ollut lähes hyppäyksenomaista ts. alle sadassa vuodessa 10&nbsp;°C luokkaa. Ensimmäistä lämmintä kautta jääkauden päätösvaiheessa sanotaan Bölling-Allerød-[[interstadiaali]]ksi.

Alleröd-kaudella metsä valtasi suuren määrän ennen aroa ja muita avoimia kasvillisuusvyöhykkeitä käsittäviä alueita Euroopassa. 13&nbsp;000 vuotta sitten oli metsää Etelä-Espanjassa ja Itä-Euroopassa. Keski- ja Länsi-Eurooppa olivat metsättömiä. Etelä-Ruotsi oli jäätön, jään raja kulki [[Ääninen|Äänisen]] eteläpuolella. Alpeilla jäätikkö oli yhä olemassa, samoin Pohjois-Irlannissa oli pieni jäätikkö. Jää vetäytyi tällä kaudella Ruotsissa hieman, Vänernin eteläosista järven pohjoisosiin. Jää vetäytyi Pohjois-Virosta Suomenlahden yli suunnilleen [[Jyväskylä]]-[[Turku]]-linjalle. Laatokka vapautui jäästä, ja jään raja kulki kauden lopussa Karjalassa jossain [[Joensuu]]n seuduilla. Laaja [[Laatokka|Laatokasta]] [[Vienanmeri|Vienanmereen]] ulottuva alue vapautui jäästä. Kauden lopussa jäätikön reuna oli Vienanmeren rannoilla jossain [[Belomorsk]]in seuduilla. Etelä-Norjan rannikolla suuri alue vapautui jäästä, nyt myös eteläisin Norjan rannikko ja jää vetäytyi Pohjois-Norjassakin. Jää vetäytyi Karjalan - Suomenlahden seuduilla noin 300&nbsp;km laajalla alalla.<ref name="AutoGS-2"/>.

Jää oli vetäytynyt Norjassa sisämaahan ja sen reuna kulki Ruotsissa [[Vänern]]in poikki, [[Vättern]]in pohjoispuolelta Tukholman seuduille sekä Suomessa Turun ja Lahden, Savonlinnan sekä Joensuun seuduilla. Metsänraja kulki aivan Pohjois-Saksassa<ref name="AutoGS-3"/><ref name="AutoGS-4"/> ja idempänä Laatokan ja Äänisen eteläpuolella eli Britteinsaarten seuduilla 45 leveysasteella, Pohjois-Saksassa 50 leveysasteella ja Laatokan seudulla 60 leveysasteella sekä Uralilla 63 leveysasteella. Alpeilla kasvoi pensastoa. Suomessa Alleröd-kauden lopulla ennen suurta kylmenemistä oli jo vaivaiskoivikoita.

Alleröd-kaudella Pohjois-Ranska oli avoimen, harvapuisen metsämaan peitossa. Joillain alueilla oli eniten koivua, toisilla mäntyä. Molempien seassa kasvoi lauhkeamman vyöhykkeen lajeja, mm. poppelia ja hasselpähkinäpensasta. Peura ja muut kylmän vyöhykkeen eläimet levisivät pohjoiseen, mutta kylmää sietämättömät hevoset ja sarvekkaat eläimet jäivät. Kasvien ja eläinten biomassan määrä kasvoi. Usein väitetään jääkauden päättymisen olleen ekokatastrofin, vaikka asia voidaan nähdä päinvastoin.

== Alleröd Euroopassa ja Venäjällä ==

Alleröd oli [[Bölling-jakso|Böllingin]] kautta kylmempi. Heinäkuun keskilämpötila oli Alleröd-kaudella arvioiden mukaan Melekhovossa ja Virustissa lähellä nykyistä, vain 0–2 astetta alempi<ref name="rv100">Rutter&Velichko 1997, s. 100.</ref> ja Schwarzes Moorissa jopa asteen verran korkeampi. Tammikuun keskilämpötilat olivat näissä paikoissa 6–14 astetta alempia<ref name="rv100" />. Puolan tammikuun keskilämpötila oli 4&nbsp;°C<ref name="rv142">Rutter&Velichko 1997, s. 142.</ref>. Sekä Ranskassa että Latviassa näkyy kerrostumissa kolme Allerödin alikautta. Ranskassa Allerödin varhaisvaihe oli kostea ja kohtalaisen lämmin, keskivaihe hyvin kylmä ja kostea ja loppuvaihe lämmin ja kostea<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 143, alkup. lähde La Tensorer 1981.</ref>. Latviassa varhais-Allerödin aikana kasvoi mäntyä ja hieman koivuakin, keskivaiheilla puusto väheni ja pensaat yleistyivät. Samoihin aikoihin mannerjäätikön reuna pysähtyi joksikin aikaa suunnilleen paikoilleen tai jopa hieman eteni. Tämä kylmä kausi oli radiohiiliajoitusten mukaan noin 11&nbsp;100–11&nbsp;300 +/-350 radiohiilivuotta sitten<ref name="rv142" />. Allerödin loppuvaiheessa mänty yleistyi uudestaan ja koivu ja ruohot harvinaistuivat. Siperiassa Allerödin viimeinen lämpimähkö vaihe oli kylmempi kuin lämmin alkuvaihe<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 143.</ref>.

== Mammutti Allerød-kaudella ==


<!--
[[Mammutti]] [[pleistoseenin joukkosukupuutto|kuoli sukupuuttoon laajoilta alueilta]] juuri Alleröd-kaudella [[Eurooppa|Euroopassa]]<ref name="AutoGS-1"/>, jossa metsä valtasi alaa<ref name="Simakova_Puzachenko_2005">[http://www.pgi.gov.pl/pl/dokumenty-in-edycja/doc_view/2389-16-polish-geological-institute-special-papers-16-simakova-palaeovegetation-of-europe-during-the-bolling-allerod-interstadial-complex-warmingpdf.html PALAEOVEGETATION OF EUROPE DURING THE BÖLLING–ALLERÖD INTERSTADIAL COMPLEX WARMING (12.4–10.9 ka BP)] Aleksandra N. SIMAKOVA Aleksander Yu. PUZACHENKO, Polish Geological Institute Special Papers, 16 (2005): 116–122</ref> mammutille sopivalta [[arotundra]]kasvillisuudelta.
-->
Mammuttia ei enää tavattu suuressa osaa Eurooppaa Alleröd-kaudella, koska se oli hävinnyt laajoilta Euroopan alueelta 14&nbsp;000 kalenterivuotta sitten, mikä vastaa
12&nbsp;000 radiohiilivuotta<ref>[http://www.senckenberg.de/fis/doc/abstracts/108_Stuart.pdf ate Quaternary megafaunal extinctions in Europe and Northern Asia: new radiocarbon evidence] Anthony J. Stuart Stuart 2004</ref><ref>[http://www.calpal-online.de/ The CalPal Online Radiocarbon Calibration]</ref>.

Täysin mammutti ei vielä tällöinkään [[Euraasia]]n mantereelta hävinnyt. On kiistelty siitä, johtuiko mammutin häviäminen enemmän kasvillisuuden muutoksista vai lisääntyneestä ihmisen harjoittamasta metsästyksestä. Siperian Baralehkh-joen mammuttihautausmaan viimeiset mammutit ajoittuvat eräiden tietojen mukaan Allerödiin.

== Tulivuorenpurkaus Euroopassa ==

Nykyisessä Saksassa 40 kilometriä nykyisestä Bonnista etelään ollut [[Laacher See]] -tulivuori purkautui rajusti noin 12&nbsp;900 vuotta sitten. Purkaus autioitti laajan alueen<ref>[http://yle.fi/uutiset/muinainen_tulivuorenpurkaus_ajoi_eurooppalaiset_erilleen/6449078 Muinainen tulivuorenpurkaus ajoi eurooppalaiset erilleen] Yle Uutiset Kulttuuri 13.1.2013</ref>. Tuhka ulottui sellaisille alueille asti, jotka kuuluvat nykyisiin Italiaan, Ruotsiin, Belgiaan ja Puolaan. Yli 1 m:n paksuinen tuhka kerros syntyi Pinatubon purkausta vastaavassa kuukausia kestäneessä vulkaanisessa tapahtumassa noin 1&nbsp;400&nbsp;km<sup>2</sup> alalle. Arkeologien mukaan [[Federmesser-kulttuuri]]in liittynyt ihmisasutus hävisi tuhkan kohdalta. Purkauksen jälkeen nousi pohjoisessa [[Brommen kulttuuri]], jossa ei joidenkin mukaan tunnettu jousta ja nuolta, vaan käytettiin keihäänheitintä<ref>[http://videnskab.dk/kultur-samfund/forhistorisk-vulkan-tvang-stenalderjaegere-pa-flugt Forhistorisk vulkan tvang stenalderjægere på flugt] Videnskap dk 13. januar 2013</ref>. Koillis-Euroopassa alkoi Perstunian kulttuuri.
Tulivuoren lähellä asuttiin taas 500–600 vuotta myöhemmin.

== Alleröd-kauden kulttuureja ==

Bölling-Alleröd-kauden kulttuureja noin 15&nbsp;000–13&nbsp;000 vuotta sitten:

* [[Azilin kulttuuri]]
* Myöhäis-[[Madeleinen kulttuuri|Madeleine]]
* [[Creswellin kulttuuri]]
* [[Lyngbyn kulttuuri]]<ref name="Nilsson_1983_396">Tage Nilsson: The Pleistocene, 1983, s. 396.</ref>
* [[Federmesserin kulttuuri]]<ref name="Nilsson_1983_396"/>
* Romanellian
* Tardigravettian
* Imeretian
* [[Natufin kulttuuri]]

== Katso myös ==

* [[Veiksel-jääkausi]]
* [[Interstadiaali]]
* [[Heinrichin tapahtuma]]
* [[Bölling-interstadiaali]]
* [[Nuorempi Dryas]]
* [[Pleistoseenin joukkotuho]]

== Lähteet ==
*"Rutter&Velichko 1997" Quaternary of northern eurasia: Late pleistocene and holocene landscapes, stratigraphy and environments, Nat W. Rutter, editor-in-chief, Guest editors A. A. Velichko et al, Vols 41/42 July/August 1997, ISSN 1040-6182
*{{Kirjaviite | Tekijä = Nilsson T | Nimeke=The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎ | Julkaisija = D. Reidel Pub. Co. | Vuosi= 1983 | Tunniste = | Isbn = 9789027714664}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
<!--<ref name="AutoGS-1">http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VGS-4DS2TDF-3&_user=10&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=f0504ec471ed480480f73903c7cd995b, The extinction of woolly mammoth (Mammuthus primigenius) and straight-tusked elephant (Palaeoloxodon antiquus) in Europe ,Anthony J. Stuart,doi:10.1016/j.quaint.2004.04.021, Quaternary International, Volumes 126–128, 2005, Pages 171–177</ref> -->

<ref name="AutoGS-2">Kalevi Wiik, sivu 47, kartta 27 ja sivu 47, Kohta c</ref>

<ref name="AutoGS-3">http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/NEW_MAPS/europe3.gif</ref>

<ref name="AutoGS-4">http://www.geology.um.maine.edu/ges121/lectures/03-cro-magnon/deglaciation.gif</ref>
}}

[[Luokka:Veiksel-jääkausi]]
[[Luokka:Ilmastohistoria]]