Ero sivun ”Wendelstein 7-X” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Usp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: thumb|200px|Wendelstein 7-X rakenteilla 2011 '''Wendelstein 7-X''' on stellaattori-tyyppinen koefuusioreaktori. Se... |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8 |
||
| (8 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{päivitettävä|vielä paljon "tulevia" asioita..}} |
|||
[[ |
[[Tiedosto:Wendelstein7-X_Torushall-2011.jpg|pienoiskuva|Wendelstein 7-X rakenteilla vuonna 2011.]] |
||
'''Wendelstein 7-X''' on [[ |
'''Wendelstein 7-X''' on [[stellaraattori]]-tyyppinen [[Fuusioreaktori|koefuusioreaktori]]. Se sijaitsee [[Greifswald]]issa, Saksassa. Vuonna 2015 valmistunut laite on maailman suurin stellaraattori-tyyppinen reaktori. |
||
Rengasmaisen laitteen sisällä olevassa tyhjiössä plasma pidetään voimakkaan magneettikentän avulla irti kammion seinämistä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/fuusiokoevoimalassa_hehkui_jo_vety_80_miljoonassa_asteessa|nimeke=Fuusiokoevoimalassa hehkui jo vety 80 miljoonassa asteessa|julkaisu=Tiede|viitattu=2017-03-19|ajankohta=2016-02-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Plasma sytytetään voimakkaalla mikroaaltopulssilla.<ref name=":0" /> Stellaraattori-tyyppinen reaktori voi toimia yhteen menoon, kun taas [[Tokamak|tokamak-reaktori]] toimii pulsseina.<ref name=":0" /> |
|||
Latteiston käyttö aloitettiin joulukuussa 2015 heliumplasmalla. |
|||
Koereaktorin tavoitteena on tutkia pelkästään fuusioplasman hallintaa, ei energian hyötykäyttöä.<ref name=":0" /> Vety-kokeet alkoivat 2016 ja neljän vuoden aikana tavoitteena on saada fuusioplasma pysymään hallinnassa jatkuvasti jo puolen tunnin ajan.<ref name=":0" /> |
|||
== Käyttö == |
|||
Laitteiston koekäyttö aloitettiin joulukuussa 2015 heliumplasmalla.<ref name=":0" /> Noin miljoona astetta kuuma plasma pysyi koossa sekunnin kymmenyksen.<ref name=":0" /> Jatkokokeissa lämpötilaksi saatiin 6 miljoonaa astetta.<ref name=":0" /> |
|||
Helmikuussa 2016 saatiin tuloksia varsinaisesta vetykäytöstä.<ref name=":0" /> Plasman lämpötilaksi saatiin jo 80 miljoonaa astetta.<ref name=":0" /> |
|||
Reaktorissa vetyplasma on saatu pysymään irti seinistä 100 sekunnin ajan, joka on reaktorityypin ennätys.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://tieku.fi/teknologia/energia/fire-bud-paa-fremtidens-groenne-fusionsenergi | nimeke = Neljä ehdotusta tulevaisuuden fuusioreaktoriksi | julkaisija = Tieteen kuvalehti | viitattu = 26.1.2020 }}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 8: | Rivi 18: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat}} |
|||
* [http://www.tiedetuubi.fi/tiede/fuusiovoiman-valjastaminen-askeleen-lahempana Fuusiovoiman valjastaminen on askeleen lähempänä] |
* [http://www.tiedetuubi.fi/tiede/fuusiovoiman-valjastaminen-askeleen-lahempana Fuusiovoiman valjastaminen on askeleen lähempänä] {{Wayback|1=http://www.tiedetuubi.fi/tiede/fuusiovoiman-valjastaminen-askeleen-lahempana |päiväys=20151222101928 }} |
||
[[Luokka:Ydinvoima]] |
|||
[[Luokka:Ydintutkimuslaitokset]] |
|||
Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2022 kello 19.11
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: vielä paljon "tulevia" asioita.. |
Wendelstein 7-X on stellaraattori-tyyppinen koefuusioreaktori. Se sijaitsee Greifswaldissa, Saksassa. Vuonna 2015 valmistunut laite on maailman suurin stellaraattori-tyyppinen reaktori.
Rengasmaisen laitteen sisällä olevassa tyhjiössä plasma pidetään voimakkaan magneettikentän avulla irti kammion seinämistä.[1] Plasma sytytetään voimakkaalla mikroaaltopulssilla.[1] Stellaraattori-tyyppinen reaktori voi toimia yhteen menoon, kun taas tokamak-reaktori toimii pulsseina.[1]
Koereaktorin tavoitteena on tutkia pelkästään fuusioplasman hallintaa, ei energian hyötykäyttöä.[1] Vety-kokeet alkoivat 2016 ja neljän vuoden aikana tavoitteena on saada fuusioplasma pysymään hallinnassa jatkuvasti jo puolen tunnin ajan.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laitteiston koekäyttö aloitettiin joulukuussa 2015 heliumplasmalla.[1] Noin miljoona astetta kuuma plasma pysyi koossa sekunnin kymmenyksen.[1] Jatkokokeissa lämpötilaksi saatiin 6 miljoonaa astetta.[1]
Helmikuussa 2016 saatiin tuloksia varsinaisesta vetykäytöstä.[1] Plasman lämpötilaksi saatiin jo 80 miljoonaa astetta.[1]
Reaktorissa vetyplasma on saatu pysymään irti seinistä 100 sekunnin ajan, joka on reaktorityypin ennätys.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fuusiovoiman valjastaminen on askeleen lähempänä (Arkistoitu – Internet Archive)