Ero sivun ”Wendelstein 7-X” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Korjaus |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8 |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat}} |
{{commonscat}} |
||
* [http://www.tiedetuubi.fi/tiede/fuusiovoiman-valjastaminen-askeleen-lahempana Fuusiovoiman valjastaminen on askeleen lähempänä] |
* [http://www.tiedetuubi.fi/tiede/fuusiovoiman-valjastaminen-askeleen-lahempana Fuusiovoiman valjastaminen on askeleen lähempänä] {{Wayback|1=http://www.tiedetuubi.fi/tiede/fuusiovoiman-valjastaminen-askeleen-lahempana |päiväys=20151222101928 }} |
||
[[Luokka:Ydinvoima]] |
[[Luokka:Ydinvoima]] |
Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2022 kello 19.11
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: vielä paljon "tulevia" asioita.. |
Wendelstein 7-X on stellaraattori-tyyppinen koefuusioreaktori. Se sijaitsee Greifswaldissa, Saksassa. Vuonna 2015 valmistunut laite on maailman suurin stellaraattori-tyyppinen reaktori.
Rengasmaisen laitteen sisällä olevassa tyhjiössä plasma pidetään voimakkaan magneettikentän avulla irti kammion seinämistä.[1] Plasma sytytetään voimakkaalla mikroaaltopulssilla.[1] Stellaraattori-tyyppinen reaktori voi toimia yhteen menoon, kun taas tokamak-reaktori toimii pulsseina.[1]
Koereaktorin tavoitteena on tutkia pelkästään fuusioplasman hallintaa, ei energian hyötykäyttöä.[1] Vety-kokeet alkoivat 2016 ja neljän vuoden aikana tavoitteena on saada fuusioplasma pysymään hallinnassa jatkuvasti jo puolen tunnin ajan.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laitteiston koekäyttö aloitettiin joulukuussa 2015 heliumplasmalla.[1] Noin miljoona astetta kuuma plasma pysyi koossa sekunnin kymmenyksen.[1] Jatkokokeissa lämpötilaksi saatiin 6 miljoonaa astetta.[1]
Helmikuussa 2016 saatiin tuloksia varsinaisesta vetykäytöstä.[1] Plasman lämpötilaksi saatiin jo 80 miljoonaa astetta.[1]
Reaktorissa vetyplasma on saatu pysymään irti seinistä 100 sekunnin ajan, joka on reaktorityypin ennätys.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fuusiovoiman valjastaminen on askeleen lähempänä (Arkistoitu – Internet Archive)