Ero sivun ”Pellonpekko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p w |
Risan lähteen korjaus |
||
(17 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Peko, Radaja seto muuseum.jpg|pienoiskuva|upright|Viron setukaisten Peko]] |
|||
'''Pekko''' eli '''pellonpekko''' on suomalaisen [[mytologia]]n olento, myyttinen kylväjä. Häneltä sai myös apua peltojen kylvämiseen. Hän oli maanviljelyn ja peltojen jumala. Pekkoa pidettiin myös oluen jumalana. |
|||
'''Pellonpekko''' eli '''Pekko''' on [[Itämerensuomalainen mytologia|pakanallisista]] jumalista [[Mikael Agricola]]n mainitsema [[karjalaiset|karjalaisten]] jumala. Pellonpekkoa on pidetty [[Suomalaiset|suomalaisten]] [[ohra]]n ja oluen [[jumala]]na.<ref name=TSK1>[https://runeberg.org/tieto/7/0193.html Pekko,] Tietosanakirja osa 7, palsta 346, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1915</ref> |
|||
Agricolan "epäjumalien" luettelossa vuodelta 1551 '''Pellonpecko''' sai ohran kasvamaan:<ref name=TSK1/><ref name=TSK1/> |
|||
⚫ | |||
:''Pellonpecko Ohran casvon soi'' |
|||
[[Sigfridus Aronus Forsius|Sigfridus Aronus Forsiuksen]] latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta '''Pellpeckus''' kasvattaa pelloilla viljellyn ohran ja hänen uskotaan myös olevan kansalle olutta tuottava jumala: |
|||
⚫ | |||
:''Hordea Pellpeckus cultis producit in arvis,<br> |
|||
:''Zythifer & genti creditur esse Deus''<ref>[https://web.archive.org/web/20161108174725/cSuomalaisten_muinaisusko/muut_suomalaisten_jumalien_esittelyt.htm Muut suomalaisten jumalien esittelyt] (Archice.org) Kansanrunous. Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.</ref> |
|||
[[Suomalainen kansanrunous|Kansanrunoissa]] '''Pekka''', '''Pikka''' tai '''Pikki''' mainitaan myytissä ensimmäisestä ohran [[Kylvö|kylvöstä]] ja oluen valmistuksesta, joka tavallisesti esiintyy runon [[Päivölän pidot]] yhteydessä: |
|||
:''Piennä Pikki huuhan raato,''<br> |
|||
:''Emon värttinän pituissa,''<br> |
|||
:''Ison polven korkunaissa,''<br> |
|||
:''Hoikaissa salon syteli,''<br> |
|||
:''Matalaissa maan alaissa.''<br> |
|||
:''Pohjatuuli kasken poltti,''<br> |
|||
:''Suvituuli suoritteli,''<br> |
|||
:''Koillinen kovin porotti.''<br> |
|||
:''Ukko onni osran kylvi.''<br> |
|||
:''Annas onni osravuoen,''<br> |
|||
:''Jumala, teräkesäisen,''<br> |
|||
:''Laadis orjille olutta,''<br> |
|||
:''Piioille pikarivettä.''<ref>[http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07108120 Ohran kylvö - Lemminkäisen virsi,] {{Wayback|1=http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07108120 |päiväys=20160304212455 }} Finlit.fi</ref> |
|||
⚫ | |||
Pellonpekko mainitaan myös silmään tai ihon alle juuttuneen vihneen poistamisen yhteydessä lausutussa ''Siikasen loitsussa'': |
|||
:''Siikane sinun nimesi,''<br> |
|||
:''Riiher rikka, pellom Pekko,''<br> |
|||
:''Raiska raunijon takane.''<br> |
|||
:''Hyvä ol' sinum männäkseś,''<br> |
|||
:''Mut paha o siellä ollakseś,''<br> |
|||
:''Sielä synkkä salo o eissäś''<br> |
|||
:''Ja lieto meŕ takanaś.''<ref>{{Verkkoviite |Osoite=<!-- http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06172340 -->| Arkisto = https://archive.is/3KCkN | Arkistoitu = 30.8.2014 | Nimeke = Siikasen loitsu. | Julkaisu = Finlit.fi | Viitattu = }}</ref> |
|||
Suomalaista Pellonpekkoa muistuttaa [[Viro]]n [[setukaiset|setukaisten]] '''Peko''',<ref name=TSK1/> "viljajumal", jonka kuvaa kerrotaan säilytetyn viljalaarissa. Peko ei kuitenkaan ollut erityisesti ohran haltia vaan yleisemmin viljan ja karjanhoidon jumala<ref name=TSK1/>. |
|||
[[Uno Harva]] oletti, että nimen Pekko/Peko taustalla olisi vanha germaaninen ohraa merkinnyt lainasana ''beggwu'' (muinaisruotsin ''bjugg''). Pellonpekko olisi siis ollut olennoitu ohra, kuten [[Panu (henkiolento)|Panu]] oli olennoitu tuli.<ref>[https://web.archive.org/web/20140903174819/http://kansanrunous.net84.net/Suomalaisten_muinaisusko/muinaissuomalaisten_bacchus.htm Muinaissuomalaisten Bacchus,] Kansanrunous.net. (Archive.org) Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.</ref><ref name=TSK1/> |
|||
[[Martti Haavio]]n teorian mukaan Pellonpekon taustalla olisi '''Pelto-Pietari''' eli siis [[Pyhä Pietari]].<ref>Martti Haavio: Karjalan jumalat. 1959.</ref> |
|||
== Lähteet == |
|||
{{viitteet|sarakkeet}} |
|||
⚫ | |||
* Seppo Suhonen (suom.): ''Pekko''. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006, Helsinki. |
* Seppo Suhonen (suom.): ''Pekko''. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006, Helsinki. |
||
* Suomen kielen etymologinen sanakirja III. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII, 3. Helsinki 1962 |
* Suomen kielen etymologinen sanakirja III. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII, 3. Helsinki 1962 |
||
{{Mikael Agricolan suomalaisten jumalien luettelo}} |
|||
{{Tynkä/Mytologia}} |
|||
{{Suomalainen muinaisusko}} |
|||
[[Luokka:Suomalaiset jumalat ja taruolennot]] |
[[Luokka:Suomalaiset jumalat ja taruolennot]] |
||
[[Luokka:Maanviljelyksen jumalat]] |
Nykyinen versio 31. toukokuuta 2024 kello 22.53
Pellonpekko eli Pekko on pakanallisista jumalista Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten jumala. Pellonpekkoa on pidetty suomalaisten ohran ja oluen jumalana.[1]
Agricolan "epäjumalien" luettelossa vuodelta 1551 Pellonpecko sai ohran kasvamaan:[1][1]
- Pellonpecko Ohran casvon soi
Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta Pellpeckus kasvattaa pelloilla viljellyn ohran ja hänen uskotaan myös olevan kansalle olutta tuottava jumala:
- Hordea Pellpeckus cultis producit in arvis,
- Zythifer & genti creditur esse Deus[2]
Kansanrunoissa Pekka, Pikka tai Pikki mainitaan myytissä ensimmäisestä ohran kylvöstä ja oluen valmistuksesta, joka tavallisesti esiintyy runon Päivölän pidot yhteydessä:
- Piennä Pikki huuhan raato,
- Emon värttinän pituissa,
- Ison polven korkunaissa,
- Hoikaissa salon syteli,
- Matalaissa maan alaissa.
- Pohjatuuli kasken poltti,
- Suvituuli suoritteli,
- Koillinen kovin porotti.
- Ukko onni osran kylvi.
- Annas onni osravuoen,
- Jumala, teräkesäisen,
- Laadis orjille olutta,
- Piioille pikarivettä.[3]
Aiheeseen liittyy suomen vanhoissa murteissa esiintyvä sana pellonpekko tai peltopekko, jonka merkitys on "ohran, ohrajuoman haltija, pellonhaltija".[4]
Pellonpekko mainitaan myös silmään tai ihon alle juuttuneen vihneen poistamisen yhteydessä lausutussa Siikasen loitsussa:
- Siikane sinun nimesi,
- Riiher rikka, pellom Pekko,
- Raiska raunijon takane.
- Hyvä ol' sinum männäkseś,
- Mut paha o siellä ollakseś,
- Sielä synkkä salo o eissäś
- Ja lieto meŕ takanaś.[5]
Suomalaista Pellonpekkoa muistuttaa Viron setukaisten Peko,[1] "viljajumal", jonka kuvaa kerrotaan säilytetyn viljalaarissa. Peko ei kuitenkaan ollut erityisesti ohran haltia vaan yleisemmin viljan ja karjanhoidon jumala[1].
Uno Harva oletti, että nimen Pekko/Peko taustalla olisi vanha germaaninen ohraa merkinnyt lainasana beggwu (muinaisruotsin bjugg). Pellonpekko olisi siis ollut olennoitu ohra, kuten Panu oli olennoitu tuli.[6][1]
Martti Haavion teorian mukaan Pellonpekon taustalla olisi Pelto-Pietari eli siis Pyhä Pietari.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Pekko, Tietosanakirja osa 7, palsta 346, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1915
- ↑ Muut suomalaisten jumalien esittelyt (Archice.org) Kansanrunous. Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.
- ↑ Ohran kylvö - Lemminkäisen virsi, (Arkistoitu – Internet Archive) Finlit.fi
- ↑ Suomen kielen etymologinen sanakirja III. 1962.
- ↑ Siikasen loitsu. Finlit.fi. Arkistoitu 30.8.2014.
- ↑ Muinaissuomalaisten Bacchus, Kansanrunous.net. (Archive.org) Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.
- ↑ Martti Haavio: Karjalan jumalat. 1959.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seppo Suhonen (suom.): Pekko. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006, Helsinki.
- Suomen kielen etymologinen sanakirja III. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII, 3. Helsinki 1962