Ero sivun ”Kiintolevyn osiointi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kumous, vääriä termejä, virheellisiä väitteitä turhan autismoinnin ohella
Merkkaus: Kumoaminen
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
219 014 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(5 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:GParted 0.3.5 -- 2008, 06.png|thumb|300px|GParted kiintolevyn osiointiohjelma.]]
[[Image:GParted 0.3.5 -- 2008, 06.png|thumb|300px|GParted kiintolevyn osiointiohjelma.]]
{{lähteetön}}
'''Kiintolevyn osiointi''' eli '''partitiointi''' merkitsee [[tietokone]]en [[kiintolevy]]n jakamista niin kutsuttuihin osioihin, jotka usein näkyvät kuin eri levyinä. Jokaisella osiolla voi olla oma [[tiedostojärjestelmä]]. Windows-käyttöjärjestelmässä nämä näkyvät eri levyasemakirjaimina.
'''Kiintolevyn osiointi''' eli '''partitiointi''' merkitsee [[tietokone]]en [[kiintolevy]]n jakamista niin kutsuttuihin osioihin, jotka usein näkyvät kuin eri levyinä. Jokaisella osiolla voi olla oma [[tiedostojärjestelmä]]. Windows-käyttöjärjestelmässä nämä näkyvät eri levyasemakirjaimina.


== Henkilökohtaisissa tietokoneissa ==
== Henkilökohtaisissa tietokoneissa ==


[[IBM PC -yhteensopiva tietokone|IBM PC-yhteensopivissa]] tietokoneissa on kaksi partitiointitapaa. Näistä vanhempi on nimeltään MBR (sanoista Master Boot Record) ja uudempi GUID Partition Table (GPT). GPT liittyy uuteen [[UEFI]]-firmwareen.<ref>https://access.redhat.com/documentation/en-us/red_hat_enterprise_linux/7/html/installation_guide/appe-disk-partitions-overview </ref><ref>https://learn.microsoft.com/en-us/windows-server/storage/disk-management/change-an-mbr-disk-into-a-gpt-disk </ref><ref>https://learn.microsoft.com/en-us/windows/win32/fileio/basic-and-dynamic-disks#partition-styles </ref>
⚫
[[IBM PC -yhteensopivat|IBM PC-yhteensopivien]] tietokoneiden perinteinen MBR-tyylinen osiointitaulu tukee korkeintaan neljää osiota. Siinä yhden osion sisään voidaan kuitenkin luoda "jatkettu" osio (extended partition, DOS 3.3:sta lähtien). Jatketulla osiolla voi olla useampia "loogisia" osioita, jotka määritellään jatketun osion tai edellisen loogisen osion osiotaulussa.<ref>https://www.diskpart.com/gpt-mbr/mbr-partition-table-on-efi-systems-0825.html </ref>


⚫
PC-yhteensopivien tietokoneiden perinteinen MBR-tyylinen osiointitaulu tukee korkeintaan neljää osiota. Siinä yhden osion sisään voidaan kuitenkin luoda "jatkettu" osio (extended partition, DOS 3.3:sta lähtien). Jatketulla osiolla voi olla useampia "loogisia" osioita, jotka määritellään jatketun osion tai edellisen loogisen osion osiotaulussa.<ref>https://www.diskpart.com/gpt-mbr/mbr-partition-table-on-efi-systems-0825.html </ref>
Tuki kiintolevyjen partitioinnille lisättiin IBM:n [[PC-DOS]] 2.0:een maaliskuussa 1983 tukemaan uuden [[IBM PC/XT]] -koneen 10 MB kiintolevyä.
Tuki kiintolevyjen partitioinnille lisättiin IBM:n [[PC-DOS]] 2.0:een maaliskuussa 1983 tukemaan uuden [[IBM PC/XT]] -koneen 10 MB kiintolevyä.
DOS-käyttöjärjestelmien alkuperäinen työkalu osioinnin määrittämiseen oli nimeltään [[Fdisk|FDISK]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rigacci.org/docs/biblio/online/firmware/fdisk.htm|nimeke=Notes on DOS FDISK Command|julkaisu=www.rigacci.org|viitattu=2022-09-24}}</ref>
DOS-käyttöjärjestelmien alkuperäinen työkalu osioinnin määrittämiseen oli nimeltään [[Fdisk|FDISK]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rigacci.org/docs/biblio/online/firmware/fdisk.htm|nimeke=Notes on DOS FDISK Command|julkaisu=www.rigacci.org|viitattu=2022-09-24}}</ref>


IBM PC -yhteensopivien koneiden BIOS ei itse välitä osioinnista mitään, koska koska se ei lue levyn osioilta tietoa. Useimmat BIOS-toteutukset kuitenkaan eivät boottaa levyltä, jonka ensimmäisen sektorin lopussa ei ole tavuja 0x55 ja 0xAA.
IBM PC -yhteensopivien koneiden BIOS ei itse välitä osioinnista mitään, koska koska se ei lue levyn osioilta tietoa. Useimmat BIOS-toteutukset kuitenkaan eivät boottaa levyltä, jonka ensimmäisen sektorin lopussa ei ole tavuja 0x55 ja 0xAA.
BIOS lukee kiintolevyn ensimmäiseltä sektorilta (nimeltään ''Master Boot Record'', "MBR", 512 tavua, joista osa varattuja) ohjelmakoodin, joka lataa joko käyttöjärjestelmän tai sen [[käynnistyslataaja]]n tai aktiiviseksi merkityn osion käynnistyskoodin. MBR-tyyppisen osioinnin tapauksessa MBR:ssä on myös levy-id ja tiedot korkeintaan neljästä osiosta, "ensiöosioista".
BIOS lukee kiintolevyn ensimmäiseltä sektorilta (nimeltään ''Master Boot Record'', "MBR", 512 tavua, joista osa varattuja) ohjelmakoodin, joka lataa joko käyttöjärjestelmän tai sen [[käynnistyslataaja]]n tai aktiiviseksi merkityn osion käynnistyskoodin. MBR-tyyppisen osioinnin tapauksessa MBR:ssä on myös osiotaulu, joka sisältää tiedon korkeintaan neljästä osiosta, "ensiöosioista" ja mahdollisesti muita tietoja kuten levy-id. Täten käynnistyskoodille jää vai muutamia satoja tavuja tilaa.


[[Microsoft]]in [[käyttöjärjestelmä]]t käyttävät yleensä aktiiviseksi merkittyä ensiöosiota (asematunnus C:) ja jatkettua osiota. Jatkettu osio voidaan edelleen jakaa loogisiin levyasemiin. DOS-käyttöjärjestelmissä levyasemakirjaimet määräytyvät siten, että ensimmäisen kiintolevyn ensiöosio on C:, toisen levyn ensiöosio D: ja ensimmäisen kiintolevyn ensimmäisen loogisen osion tunnus E: jne.
[[Microsoft]]in [[käyttöjärjestelmä]]t käyttävät yleensä aktiiviseksi merkittyä ensiöosiota (asematunnus C:) ja jatkettua osiota. Jatkettu osio voidaan edelleen jakaa loogisiin levyasemiin. DOS-käyttöjärjestelmissä levyasemakirjaimet määräytyvät siten, että ensimmäisen kiintolevyn ensiöosio on C:, toisen levyn ensiöosio D: ja ensimmäisen kiintolevyn ensimmäisen loogisen osion tunnus E: jne.
Rivi 26: Rivi 26:
== Kiintolevyn geometria ==
== Kiintolevyn geometria ==


Ensimmäisten PC-koneiden kiintolevyt käyttivät tiedon osoittamiseen "sylinterin", lukupään ja sektorin numeroita. Levyn käyttämiseksi piti tietää montako sylinteriä, lukupäätä sekä montako sektoria sylinteriä ja lukupäätä kohden levyllä oli. Tämä levyn "geometria" kummittelee vielä, vaikka useiden nykyaikaisten tallennusvälineiden kuten SSD-kiintolevyjen ja SD-korttien sektorien osoittaminen on riippumaton fyysisistä lukupäistä.
Ensimmäisten PC-koneiden kiintolevyt käyttivät tiedon osoittamiseen sylinterin, lukupään ja sektorin numeroita. Levyn käyttämiseksi piti tietää montako sylinteriä, lukupäätä sekä montako sektoria sylinteriä ja lukupäätä kohden levyllä oli. Tämä levyn "geometria" kummittelee vielä, vaikka useiden nykyaikaisten tallennusvälineiden kuten SSD-kiintolevyjen ja SD-korttien sektorien osoittaminen on riippumaton fyysisistä lukupäistä.


Levyn geometria korvattiin lineaarisella LBA-osoituksella (Logical Block Addressing) pääasiassa ATA-6-standardin jälkeen (2003), jossa tuli käyttöön 48-bittinen lineaarinen sektorien osoitus. Tätä ennen IDE rajoitti levyt 137 GB:n kokoon.<ref>https://tldp.org/HOWTO/Large-Disk-HOWTO-3.html#ss3.5 </ref><ref>https://www.partitionwizard.com/help/what-is-lba.html </ref>
⚫
Yhteensopivuussyistä osion pitää DOS-tyylisessä osioinnissa alkaa sylinterin ensimmäisestä sektorista ja monet ohjelmat vertaavat loogista sektoriosoitetta levyn käyttämän, muka fyysisen, geometrian mukaiseen osoitteeseen. Tietyissä tilanteissa, varsinkin eri käyttöjärjestelmien sekakäytössä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Siksi osiotaulun muokkauksessa on syytä olla erittäin varovainen.

⚫
Yhteensopivuussyistä osion pitäisi DOS-tyylisessä osioinnissa alkaa sylinterin ensimmäisestä sektorista ja monet ohjelmat vertaavat loogista sektoriosoitetta levyn käyttämän, muka fyysisen, geometrian mukaiseen osoitteeseen. Tietyissä tilanteissa, varsinkin eri käyttöjärjestelmien sekakäytössä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Siksi osiotaulun muokkauksessa on syytä olla erittäin varovainen.


== Ohjelmat ==
== Ohjelmat ==
Osiontiin käytettäviä ohjelmia ovat muun muassa [[fdisk]], [[GNU Parted]] sekä [[Microsoft Windows|Windowsin]] [[DiskPart]].
Osiointiin käytettäviä ohjelmia ovat muun muassa [[fdisk]], [[GNU Parted]] sekä [[Microsoft Windows|Windowsin]] [[DiskPart]].


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 41: Rivi 43:


[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
[[Luokka:Tietokoneen tallennusmediat]]

Nykyinen versio 7. heinäkuuta 2024 kello 21.31

GParted kiintolevyn osiointiohjelma.

Kiintolevyn osiointi eli partitiointi merkitsee tietokoneen kiintolevyn jakamista niin kutsuttuihin osioihin, jotka usein näkyvät kuin eri levyinä. Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmä. Windows-käyttöjärjestelmässä nämä näkyvät eri levyasemakirjaimina.

Henkilökohtaisissa tietokoneissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IBM PC-yhteensopivissa tietokoneissa on kaksi partitiointitapaa. Näistä vanhempi on nimeltään MBR (sanoista Master Boot Record) ja uudempi GUID Partition Table (GPT). GPT liittyy uuteen UEFI-firmwareen.[1][2][3]

PC-yhteensopivien tietokoneiden perinteinen MBR-tyylinen osiointitaulu tukee korkeintaan neljää osiota. Siinä yhden osion sisään voidaan kuitenkin luoda "jatkettu" osio (extended partition, DOS 3.3:sta lähtien). Jatketulla osiolla voi olla useampia "loogisia" osioita, jotka määritellään jatketun osion tai edellisen loogisen osion osiotaulussa.[4] Tuki kiintolevyjen partitioinnille lisättiin IBM:n PC-DOS 2.0:een maaliskuussa 1983 tukemaan uuden IBM PC/XT -koneen 10 MB kiintolevyä. DOS-käyttöjärjestelmien alkuperäinen työkalu osioinnin määrittämiseen oli nimeltään FDISK.[5]

IBM PC -yhteensopivien koneiden BIOS ei itse välitä osioinnista mitään, koska koska se ei lue levyn osioilta tietoa. Useimmat BIOS-toteutukset kuitenkaan eivät boottaa levyltä, jonka ensimmäisen sektorin lopussa ei ole tavuja 0x55 ja 0xAA. BIOS lukee kiintolevyn ensimmäiseltä sektorilta (nimeltään Master Boot Record, "MBR", 512 tavua, joista osa varattuja) ohjelmakoodin, joka lataa joko käyttöjärjestelmän tai sen käynnistyslataajan tai aktiiviseksi merkityn osion käynnistyskoodin. MBR-tyyppisen osioinnin tapauksessa MBR:ssä on myös osiotaulu, joka sisältää tiedon korkeintaan neljästä osiosta, "ensiöosioista" ja mahdollisesti muita tietoja kuten levy-id. Täten käynnistyskoodille jää vai muutamia satoja tavuja tilaa.

Microsoftin käyttöjärjestelmät käyttävät yleensä aktiiviseksi merkittyä ensiöosiota (asematunnus C:) ja jatkettua osiota. Jatkettu osio voidaan edelleen jakaa loogisiin levyasemiin. DOS-käyttöjärjestelmissä levyasemakirjaimet määräytyvät siten, että ensimmäisen kiintolevyn ensiöosio on C:, toisen levyn ensiöosio D: ja ensimmäisen kiintolevyn ensimmäisen loogisen osion tunnus E: jne. Windowsin perustyökalu osioinnin muuttamiseen on diskpart. Jos osioilla olevia tiedostojärjestelmiä haluaa pienentää menettämättä niiden tietoja, pitää yleensä käyttää erikoisohjelmaa, kuten Partition Magic tai gparted.

IBM PC -yhteensopivien koneiden MBR-tyylinen osiointi käyttää osioille tiettyjä tunnisteita. Esim. Microsoft Windows tunnistaa vain FAT ja NTFS-tunnisteille merkityt osiot. Tätä käytetään luodessa kiintolevyille piilotettuja osioita, joilla voi olla esim. valmistajan palautusohjelma.

Noin vuoden 2009 jälkeen Unified Extensible Firmware Interface (UEFI) on korvannut BIOSin. UEFI käyttää uutta GUID Partition Table (GPT) -osiointia, jossa on esim. varmuuskopioitu osiotaulukko.

Muut alustat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amigan rigid disk block käyttää linkitettyä listaa osioille, joka mahdollistaa automaattisen käynnistyksen .[6][7][8]

Kiintolevyn geometria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisten PC-koneiden kiintolevyt käyttivät tiedon osoittamiseen sylinterin, lukupään ja sektorin numeroita. Levyn käyttämiseksi piti tietää montako sylinteriä, lukupäätä sekä montako sektoria sylinteriä ja lukupäätä kohden levyllä oli. Tämä levyn "geometria" kummittelee vielä, vaikka useiden nykyaikaisten tallennusvälineiden kuten SSD-kiintolevyjen ja SD-korttien sektorien osoittaminen on riippumaton fyysisistä lukupäistä.

Levyn geometria korvattiin lineaarisella LBA-osoituksella (Logical Block Addressing) pääasiassa ATA-6-standardin jälkeen (2003), jossa tuli käyttöön 48-bittinen lineaarinen sektorien osoitus. Tätä ennen IDE rajoitti levyt 137 GB:n kokoon.[9][10]

Yhteensopivuussyistä osion pitäisi DOS-tyylisessä osioinnissa alkaa sylinterin ensimmäisestä sektorista ja monet ohjelmat vertaavat loogista sektoriosoitetta levyn käyttämän, muka fyysisen, geometrian mukaiseen osoitteeseen. Tietyissä tilanteissa, varsinkin eri käyttöjärjestelmien sekakäytössä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Siksi osiotaulun muokkauksessa on syytä olla erittäin varovainen.

Ohjelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osiointiin käytettäviä ohjelmia ovat muun muassa fdisk, GNU Parted sekä Windowsin DiskPart.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiintolevyn_osiointi&oldid=22498427”