Ero sivun ”Ikkuna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
26 006 muokkausta
p Removing Link FA template (handled by wikidata)
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
204 248 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(40 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee rakennusosaa. Ikkunalla voidaan myös tarkoittaa [[tietokoneohjelma]]n [[Graafinen käyttöliittymä|graafisen käyttöliittymän]] osaa, tai vertauskuvallisesti tiettyä aikaa jolloin jokin asia tapahtuu (aikaikkuna).}}
{{tämä artikkeli|käsittelee rakennusosaa. [[Ikkuna (tietojenkäsittely)|Ikkunalla]] voidaan myös tarkoittaa tietokoneohjelman graafisen käyttöliittymän osaa tai [[Ikkuna (salainen toiminta)|salaista kuljetus- ja rajanylitysjärjestelyä]].}}
{{viitteetön}}
{{viitteetön}}
[[Kuva:Old farm house window.JPG|thumb|200px|Perinteinen suomalaisen maalaistalon kolmiruutuinen ikkuna puitteineen.]]
[[Tiedosto:Old farm house window.JPG|pienoiskuva|Perinteinen suomalaisen maalaistalon kolmiruutuinen ikkuna puitteineen.]]


'''Ikkuna''' on [[seinä]]än, [[ovi|oveen]] tai [[katto]]on asennettu yleensä [[lasi]]tettu rakennusosa. Ennen ikkunalasin yleistymistä ikkuna-aukkoja on peitetty erilaisilla [[orgaaninen|orgaanisilla]] aineilla.
'''Ikkuna''' on [[seinä]]än, [[ovi|oveen]] tai [[katto]]on asennettu yleensä [[lasi]]tettu rakennusosa. Ennen ikkunalasin yleistymistä ikkuna-aukkoja on peitetty erilaisilla [[orgaaninen|orgaanisilla]] aineilla.
Rivi 7: Rivi 7:
Ikkunan ensisijainen tarkoitus on päästää valoa lävitseen. Toinen tärkeä toiminnallinen merkitys ikkunalla on tuuletus eli (sisä)ilman vaihto. Ikkunalla on myös merkitystä läpinäkyvyyden ansiosta ympäristön ja toimintojen seuraamisessa.
Ikkunan ensisijainen tarkoitus on päästää valoa lävitseen. Toinen tärkeä toiminnallinen merkitys ikkunalla on tuuletus eli (sisä)ilman vaihto. Ikkunalla on myös merkitystä läpinäkyvyyden ansiosta ympäristön ja toimintojen seuraamisessa.


==Ikkunan osat==
==Ikkunan historia==
⚫
[[Tiedosto:Sainte Chapelle - Rosace.jpg|pienoiskuva|Maalatut, suuret [[ruusuikkuna]]t ovat yleisiä keskiajan [[Goottilainen arkkitehtuuri|goottilaisissa]] kirkoissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gympel, Jan | Nimeke = Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan| Vuosi =2000 (alkuteos 1996) | Sivu =114 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Könemann| Tunniste = | Isbn = 3-8290-4779-7 }}</ref> Kuvassa [[Sainte-Chapelle|Sainte-Chapellen kappelin]] ruusuikkuna [[Pariisi]]ssa.]]


Lasi-ikkunat tulivat Pohjoismaihin [[keskiaika|keskiajalla]]. Aluksi lasi-ikkunoita oli vain [[kirkko|kirkoissa]], joiden estetiikkaan kuuluivat keskiajalla kristillisiä aiheita kuvanneet lasimaalaukset. Maallisissa rakennuksissa ikkunalasi oli harvinaista keskiajan loppuun asti: sen sijaan ikkunat peitettiin joko [[pergamentti|pergamentilla]] tai avattavilla puuluukuilla. Varhaiset lasi-ikkunat koostuivat pienistä, yleensä salmiakkiruudun muotoisista kappaleista, jotka kiinnitettiin toisiinsa lyijypuitteilla.<ref>Haggrén 2011: s. 55.</ref>

Ikkunalasi alkoi yleistyä Suomen alueella 1500-luvun lopulla, ensin aateliskartanoissa ja pappiloissa, mutta pian myös rikkaiden talonpoikien taloissa. 1500-luvulla suurin osa ikkunalasista valmistettiin [[Saksa]]ssa, mutta 1600-luvulla Ruotsissa alkoi oma lasintuotanto. Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin 1680-luvulla [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]]. Lyijypuitteet vaihdettiin 1700-luvulla puisiin karmeihin, ja ikkunaruutujen koko kasvoi. Samalla kasvoi ikkunoiden kysyntä, ja Ruotsiin perustettiin useita uusia lasitehtaita, kuten [[Åvikin lasitehdas]] [[Somero]]lla. Lasikauppiaat kiertelivät maaseudulla, ja ikkunalasin hankkiminen tuli mahdolliseksi köyhimmillekin kansanosille.<ref>Haggrén 2011: s. 55–56.</ref>

1900-luvun alkuun asti ikkunalasi valmistettiin perinteisesti puhaltamalla, mikä vaati suurta ammattitaitoa. Lasimassasta puhallettiin [[sylinteri]], joka leikattiin auki ja levitettiin ruuduiksi. [[Belgia]]lainen [[Émile Fourcault]] kehitti vuonna 1902 uuden tuotantomenetelmän, ikkunalasinvetokoneen. Koneella oli mahdollista valmistaa suuria, tasalaatuisia ikkunaruutuja, ja menetelmä otettiin yleisesti käyttöön 1920-luvulla. Suomessa ensimmäinen ikkunalasinvetokone hankittiin [[Lahden lasitehdas|Lahden lasitehtaalle]] vuonna 1927, ja vain muutamaa vuotta myöhemmin 1935 viimeinenkin perinteinen ikkunalasihytti joutui sulkemaan ovensa. Ne eivät pärjänneet kilpailussa huomattavasti halvemmalle ja tasalaatuisemmalle koneellisesti valmistetulle lasille.<ref>Haggrén 2011, s. 57.</ref>

[[Iso-Britannia|Brittiläinen]] [[Alastair Pilkington]] kehitti 1950-luvulla uuden float-menetelmän, joka alensi entisestään ikkunalasin valmistuskustannuksia. Suomessa tämä menetelmä otettiin Lahden lasitehtaalla käyttöön vuonna 1986, ja nykyisin se on lähes täysin syrjäyttänyt muut lasinvalmistusmenetelmät.<ref>Haggrén 2011, s. 57–58.</ref>

==Ikkunan osat==
[[Tiedosto:House_of_the_Boyars_Romanov_-_interiors_07_by_shakko.jpg|pienoiskuva| Romanov-[[Pajarit|pajari]]en talomuseossa Moskovassa on ikkunamateriaalina [[lasi]]n asemesta käytetty läpikuultavaa [[biotiitti]]a.]]
Ikkunan rungon muodostaa '''karmi''', joka asennetaan kiinteästi rakenteen aukkoon. Mikäli lasitus tehdään suoraan karmiin, kysymyksessä on kiinteä ikkuna, jota ei pysty avaamaan. Jos karmissa on useampia valoaukkoja, välissä on '''jakokarmi'''.
Ikkunan rungon muodostaa '''karmi''', joka asennetaan kiinteästi rakenteen aukkoon. Mikäli lasitus tehdään suoraan karmiin, kysymyksessä on kiinteä ikkuna, jota ei pysty avaamaan. Jos karmissa on useampia valoaukkoja, välissä on '''jakokarmi'''.


Avautuvan osan muodostaa karmiin saranoitu '''puite'''. Ikkuna voi olla sisään- tai ulosaukeava. Saranointi on tyypillisesti karmin pystyosissa, jolloin puhutaan ''sivusaranoidusta'' ikkunasta, mikäli saranat ovat karmin vaakaosilla puhutaan ylä- tai alasaranoidusta ikkunasta.
Avautuvan osan muodostaa karmiin saranoitu '''puite'''. Ikkuna voi olla sisään- tai ulosaukeava. Saranointi on tyypillisesti karmin pystyosissa, jolloin puhutaan ''sivusaranoidusta'' ikkunasta, mikäli saranat ovat karmin vaakaosilla puhutaan ylä- tai alasaranoidusta ikkunasta.


Puitteita voi olla myös useita ikkunatyypistä riippuen; tällöin puhutaan '''ulko-''', '''väli-''' ja '''sisäpuitteista'''. '''Kytketty''' puite tarkoittaa yhteen heloitettuja sisä- ja välipuitteita. Jos puite on jaettu useampaan lasiosaan, välissä on '''jakopuite'''.
Puitteita voi olla myös useita ikkunatyypistä riippuen; tällöin puhutaan '''ulko-''', '''väli-''' ja '''sisäpuitteista'''. '''Kytketty''' puite tarkoittaa yhteen heloitettuja sisä- ja välipuitteita. Jos puite on jaettu useampaan lasiosaan, välissä on '''jakopuite'''.


==Ikkunatyyppejä==
==Ikkunatyyppejä==

⚫
[[Kuva:Sainte Chapelle - Rosace.jpg|thumb|Maalatut, suuret [[ruusuikkuna]]t ovat yleisiä keskiajan [[Goottilainen arkkitehtuuri|goottilaisissa]] kirkoissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gympel, Jan | Nimeke = Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan| Vuosi =2000 (alkuteos 1996) | Sivu =114 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Könemann| Tunniste = ISBN 3-8290-4779-7 }}</ref> Kuvassa [[Sainte-Chapelle|Sainte-Chapellen kappelin]] ruusuikkuna [[Pariisi]]ssa.]]
Ikkuna voi olla sisään- , ulos- tai sisään/ulosaukeava sen mukaan mihin suuntaan puitteet kääntyvät avautuessaan. Sisään/ulosaukeavassa sisäpuite kääntyy sisään, ulkopuite ulospäin.
Ikkuna voi olla sisään-, ulos- tai sisään-ulosaukeava sen mukaan mihin suuntaan puitteet kääntyvät avautuessaan. Sisään-ulosaukeavassa sisäpuite kääntyy sisään, ulkopuite ulospäin.


Suomessa epätavanomaisia ikkunatyyppejä ovat '''liukuikkuna''', jossa avautuva osa liukuu ylös, ja keskisaranoitu '''kiertoikkuna''', jossa puite "keinuu" aukon keskellä olevien saranoiden varassa. Suomessakin käytössä oleva kaltevien kattojen kattoikkunatyyppi '''lapeikkuna''' on saranoitu kiertoikkunaksi.
Suomessa epätavanomaisia ikkunatyyppejä ovat '''liukuikkuna''', jossa avautuva osa liukuu ylös, ja keskisaranoitu '''kiertoikkuna''', jossa puite "keinuu" aukon keskellä olevien saranoiden varassa. Suomessakin käytössä oleva kaltevien kattojen kattoikkunatyyppi '''lapeikkuna''' on saranoitu kiertoikkunaksi.
Rivi 27: Rivi 38:
'''Ranskalainen ikkuna''' on sellainen ikkuna, jossa lasiosa ulottuu lattiatasoon asti.
'''Ranskalainen ikkuna''' on sellainen ikkuna, jossa lasiosa ulottuu lattiatasoon asti.


==Ikkunakehysmateriaalit==
==Ikkunamateriaalit==


===Puuikkunat===
===Puuikkunat===


Perinteisesti ikkunat on valmistettu puusta - mielellään tiheäsyisestä sydänpuusta. Teollisesti valmistettu '''puuikkuna''' on eniten asennettu ikkunatyyppi Suomessa. Nykyisin puuikkunoita saa myös ulkopuolisin osin '''alumiiniverhoiltuna'''. Yleisin nykyisin asennettava ikkunatyyppi on '''puualumiini-ikkuna''', jolloin ikkunan ulkopuite ja ulos näkyvät osat ovat alumiinia, karmi ja muut puitteet puuta.
Perinteisesti ikkunat on valmistettu puusta - mielellään tiheäsyisestä sydänpuusta. Teollisesti valmistettu '''puuikkuna''' on eniten asennettu ikkunatyyppi Suomessa. Nykyisin puuikkunoita saa myös ulkopuolisin osin '''alumiiniverhoiltuna'''.

Uusien, teollisesti valmistettujen ikkunoiden yleisin ikkunatyyppi on '''puu-alumiini-ikkuna'''. Puu-alumiini-ikkunan sisäpuite ja karmi ovat puurakenteisia ja ulkopuite säänkestävyyden vuoksi alumiinirakenteinen. Myös ikkunan puinen karmi on verhoiltu ulkopuolelta alumiiniprofiililla. Tyypillisesti puisessa sisäpuitteessa on kaksilasinen erityslasi ja alumiinisessa ulkopuitteessa yksinkertainen tavallinen lasi.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ikkunarakenne ja lasien määrä - ikkunawiki|osoite = http://ikkunawiki.fi/ikkunatyypit/ikkunoiden-rakenne/|julkaisu = ikkunawiki.fi|viitattu = 2015-10-22|arkisto = https://web.archive.org/web/20151229063852/http://www.ikkunawiki.fi/ikkunatyypit/ikkunoiden-rakenne/|arkistoitu = 2015-12-29}}</ref>


Ikkunoiden karmeissa käytettävä puu on usein Lapissa kasvanutta. Lapissa puu kasvaa hitaammin kuin etelässä. Tällöin puu on tiheämpisyistä kuin etelässä kasvanut puu eli se kestää paremmin käyttöä ja on laadultaan kovempaa kuin etelässä kasvanut puu.
Ikkunoiden karmeissa käytettävä puu on usein Lapissa kasvanutta. Lapissa puu kasvaa hitaammin kuin etelässä. Tällöin puu on tiheämpisyistä kuin etelässä kasvanut puu eli se kestää paremmin käyttöä ja on laadultaan kovempaa kuin etelässä kasvanut puu.
Rivi 39: Rivi 52:
Rakenteeltaan (poikkileikkaukseltaan) ja lasien lukumäärältään erilaiset ikkunatyypit on standardoitu:
Rakenteeltaan (poikkileikkaukseltaan) ja lasien lukumäärältään erilaiset ikkunatyypit on standardoitu:
* '''MS''' Sisäänaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
* '''MS''' Sisäänaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
* '''MSU''' Sisään/ulosaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
* '''MSU''' Sisään-ulosaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
* '''MSK''' Sisäänaukeava kolmipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Hyvin yleinen Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla.
* '''MSK''' Sisäänaukeava kolmipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Hyvin yleinen Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla.
* '''MSE''' Sisäänaukeava kaksipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Sisemmässä puitteessa kaksilasinen umpiolasielementti. Tuuletusikkunoissa puitteet on kytketty aukipitolaitteella yhteen. Nykyisin tavallisin Suomessa käytetty ikkunatyyppi.
* '''MSE''' Sisäänaukeava kaksipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Sisemmässä puitteessa kaksilasinen umpiolasielementti. Tuuletusikkunoissa puitteet on kytketty aukipitolaitteella yhteen. Nykyisin tavallisin Suomessa käytetty ikkunatyyppi.
Rivi 46: Rivi 59:
* '''SE''' Sisäänaukeava yksipuitteinen ikkuna, puitteessa kaksi- tai kolmilasinen umpiolasielementti.
* '''SE''' Sisäänaukeava yksipuitteinen ikkuna, puitteessa kaksi- tai kolmilasinen umpiolasielementti.


Yleisimpien MSE- ja MSK-ikkunoiden vakioidut karmisyvyydet ovat 130 mm ja 170 mm.
Yleisimpien MSE- ja MSK-ikkunoiden vakioidut karmisyvyydet ovat 130&nbsp;mm, 170&nbsp;mm ja 210&nbsp;mm.


===Komposiitti-ikkunat===
===Komposiitti-ikkunat===
Rivi 54: Rivi 67:
===Profiili-ikkunat===
===Profiili-ikkunat===


Liikerakentamisessa, julkisissa tiloissa ja esimerkiksi porrashuoneissa yleinen tyyppi on '''alumiini-''' tai '''teräsprofiili-ikkuna'''. Tällöin karmi ja mahdolliset puitteet ovat ''metalliprofiilia''. Profiilit ovat valmistajakohtaisia, ja niitä saa myös lämpökatkolla, jolloin niitä voidaan käyttää lämpöeristetyissä seinissä.
Liikerakentamisessa, julkisissa tiloissa ja esimerkiksi porrashuoneissa yleinen tyyppi on '''alumiini-''' tai '''teräsprofiili-ikkuna'''. Tällöin karmi ja mahdolliset puitteet ovat ''metalliprofiilia''. Profiilit ovat valmistajakohtaisia, ja niitä saa myös lämpökatkolla, jolloin niitä voidaan käyttää lämpöeristetyissä seinissä.


Profiilien vahvuudet vaihtelevat tyypillisten kokojen ollessa 30-70 x 50-70 mm. Alumiiniprofiilit ovat tyypilisesti teräsprofiileja suurempia. Ikkunoita valmistetaan myös '''PVC-muoviprofiilista'''.
Profiilien vahvuudet vaihtelevat tyypillisten kokojen ollessa 30–70 × 50–70&nbsp;mm. Alumiiniprofiilit ovat tyypillisesti teräsprofiileja suurempia. Ikkunoita valmistetaan myös '''PVC-muoviprofiilista'''.


==Ikkunan lasitus==
==Ikkunan lasitus==
Ikkunat voidaan lasittaa tasolasilla tai umpiolasielementeilla ikkunatyypin mukaan. Tasolasina käytetään yleensä 4 mm lasia. Rannikolla tai korkeissa taloissa voidaan joutua käyttämään vahvempaa lasia. Ikkuna voidaan myös lasittaa erilaisilla turvalaseilla, esimerkiksi ''karkaistulla lasilla'' tai ''laminoidulla lasilla''(pvb-kalvo).
Ikkunat voidaan lasittaa tasolasilla tai umpiolasielementeillä ikkunatyypin mukaan. Tasolasina käytetään yleensä 4&nbsp;mm:n lasia. Rannikolla tai korkeissa taloissa voidaan joutua käyttämään vahvempaa lasia. Ikkuna voidaan myös lasittaa erilaisilla turvalaseilla, esimerkiksi ''[[karkaistu lasi|karkaistulla lasilla]]'' tai ''[[laminointi|laminoidulla]] lasilla'' (pvb-kalvo). Lasiin voidaan kiinnittää [[ikkunakalvo]] torjumaan auringonvaloa ja rikkoutumista sekä antamaan näkösuojaa.


==Ikkunoiden mitat==
==Ikkunoiden mitat==
Ikkunoiden mitat ilmoitetaan yleensä moduulijärjestelmän liittymismittoina ''leveys x korkeus''. Kantamoduuli 1M = 100 mm. Vakiomittaisten ikkunoiden leveys muuttuu 3M-portain, korkeus 2M-portain, esimerkiksi 6x6, 6x9, 6x12 ja 6x6, 9x6, 12x6.
Tehdastekoisten ikkunoiden mitat ilmoitetaan yleensä moduulijärjestelmän liittymismittoina ''leveys x korkeus'' kantamoduulin (M) koon ollessa 100&nbsp;mm. Vakiomittaisten ikkunoiden korkeus lisääntyy kerrallaan aina kahden moduulin verran ja leveys kolmen, esimerkiksi 6x6, 6x8, 6x10 ja 6x6, 9x6, 12x6.


Ikkunat valmistetaan yleensä 10 mm liittymismittaa pienemmiksi ja asennusaukko jätetään esimerkiksi 20 mm liittymismittaa suuremmaksi, jolloin saadaan 30 mm asennusvara.
Ikkunat valmistetaan yleensä 10&nbsp;mm liittymismittaa pienemmiksi ja asennusaukko jätetään esimerkiksi 20&nbsp;mm liittymismittaa suuremmaksi, jolloin saadaan 30&nbsp;mm:n asennusvara.


==Energiatehokkuus==
==Energiatehokkuus==


===Lämmönläpäisykerroin===
===Lämmönläpäisykerroin===
[[U-arvo]] ilmaisee, kuinka paljon ikkuna läpäisee lämpöä (yksikkö W/(m<sup>2</sup>K)). Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristävyys. Ohessa esimerkkejä, arvot vaihtelevat valmistaja- ja ikkunatyyppikohtaisesti. Arvoja voi verrata esimerkiksi uuden omakotitalon ulkoseinän U-arvoon, joka tyypillisesti on noin 0,2 -0,24 W/(m<sup>2</sup>K). Arvot ovat koko ikkunan U-arvoja, lasiosan U-arvot ovat tätä parempia (U-arvo on pienempi):<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/eec882cf-c024-46ff-aad1-c044ef08f6a9.aspx| Nimeke = Tietoa ikkunoista| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Eko-ostajan opas| Ajankohta =2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuluttajavirasto| Viitattu = 29.3.2008| Kieli = }}</ref>
[[U-arvo]] ilmaisee, kuinka paljon ikkuna läpäisee lämpöä (yksikkö W/(m<sup>2</sup>K)). Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristävyys.<ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/eec882cf-c024-46ff-aad1-c044ef08f6a9.aspx| Nimeke = Tietoa ikkunoista| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Eko-ostajan opas| Ajankohta =2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuluttajavirasto| Viitattu = 29.3.2008| Kieli = }}</ref>


Ikkunan U-arvon on oltava koosta riippuen vähintään 0,95–1,0, jotta sille voidaan myöntää [[Ympäristömerkintä|ympäristömerkki]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/100837f8-02f0-4bf5-be75-5fc71863f8bf.aspx|Nimeke=Tietoa rakennustuotteiden ympäristömerkeistä|Tekijä=|Julkaisu=Eko-ostajan opas|Julkaisupaikka=|Ajankohta=2008|Julkaisija=Kuluttajavirasto|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=29.3.2008|Kieli=}}</ref>. [[Suomen rakentamismääräyskokoelma]]n määrittämä minimivaatimus uudisrakentamisessa on ollut 1,0 vuodesta 2010 alkaen. Ikkunoista karkaa huomattavasti enemmän lämpöä kuin ulkoseinistä, joilta vaadittava U-arvo on uudisrakennusten kohdalla nykyisin 0,17<ref>C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma
* noin 2,7 Vanha kaksilasinen MS-ikkuna
Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
* noin 1,8 Kolmilasinen MSE-ikkuna
Rakennusten lämmöneristys
* 1,0 [[Suomen rakentamismääräyskokoelma]]n määrittämä minimivaatimus uudisrakentamisessa.
Määräykset 2010. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7BF051A7-6436-4724-A1FD-7688A56FB09B%7D/102966</ref>.
* 0,95-1,0 Minimivaatimus [[Ympäristömerkintä|Ympäristömerkin]] saamiselle ikkunan koosta riippuen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/100837f8-02f0-4bf5-be75-5fc71863f8bf.aspx| Nimeke = Tietoa rakennustuotteiden ympäristömerkeistä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Eko-ostajan opas| Ajankohta =2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuluttajavirasto| Viitattu = 29.3.2008| Kieli = }}</ref>
⚫
* 1,2 - 1,4 Selektiivipinnoitetulla lasilla varustettu MSE-ikkuna.
⚫
* 0,9 - 1,1 Selektiivilasilla varustettu ikkuna, jossa umpiolasielementin täyteaine ilman sijasta jalokaasu. Lisänä saattaa olla lämpösäteilyä heijastava erikoiskalvo. Yleensä MSE-ikkuna, tai kiinteä kolmilasinen MEK-ikkuna.


Ohessa esimerkkejä eräiden valmistajien ikkunoiden U-arvoista. Arvot ovat koko ikkunan U-arvoja, lasiosan U-arvot ovat tätä parempia (U-arvo on pienempi):<ref name=":0" />
* noin 2,7: kaksipuitteinen ja -lasinen ikkuna.
* noin 1,8: kaksipuitteinen ikkuna, jonka sisemmässä puitteessa on kaksilasinen umpiolasielementti (MSE-ikkuna).
⚫
* 1,2–1,4: Selektiivipinnoitetulla lasilla varustettu MSE-ikkuna.
⚫
* 0,9–1,1: Selektiivilasilla varustettu ikkuna, jossa umpiolasielementin täyteaineena ilman sijasta jalokaasua. Lisänä saattaa olla lämpösäteilyä heijastava erikoiskalvo. (Yleensä MSE-ikkuna, tai kiinteä kolmilasinen MEK-ikkuna).


===Energialuokitus===
===Energialuokitus===
Ikkunan lämpötaloutta ja energiatehokkuutta ei voi selvittää pelkällä U-arvolla, vaan siihen vaikuttavat muun muassa karmien ilmatiiviys (ilmanvuotoluku) ja lasiosan auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin, eli g-arvo. Ikkunoiden energiataloudellisuuden helppoa vertailua varten on kehitetty energialuokitus, joka jakaa ikkunat luokkiin A++ - G samaan tapaan kuin kodinkoneiden energiatehokkuutta kuvaava luokitus. Merkintä on Puutuoteteollisuus ry:n kehittämä ja vapaaehtoinen. Luokituksessa ikkunalle lasketaan E-arvo (kWh/m<sup>2</sup>), joka kuvaa ikkunan vuodessa kuluttamaa energiamäärää. Luokka A++ on vähän kuluttava, G paljon kuluttava.<ref>[http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus Ikkunoiden energialuokitus], Motiva Oy, 28.3.2014</ref>
Ikkunan lämpötaloutta ja energiatehokkuutta ei voi selvittää pelkällä U-arvolla, vaan siihen vaikuttavat muun muassa karmien ilmatiiviys (ilmanvuotoluku) ja lasiosan auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo. Ikkunoiden energiataloudellisuuden helppoa vertailua varten on kehitetty energialuokitus, joka jakaa ikkunat luokkiin A++ – G samaan tapaan kuin kodinkoneiden energiatehokkuutta kuvaava luokitus. Merkintä on Puutuoteteollisuus ry:n kehittämä ja vapaaehtoinen. Luokituksessa ikkunalle lasketaan E-arvo (kWh/m<sup>2</sup>), joka kuvaa ikkunan vuodessa kuluttamaa energiamäärää. Luokka A++ on vähän kuluttava, G paljon kuluttava.<ref>[http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus Ikkunoiden energialuokitus] {{Wayback|1=http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus |päiväys=20100202222831 }}, Motiva Oy, 28.3.2014</ref>


'''Energialuokituksen E-arvot''' (kWh/m<sup>2</sup>)
'''Energialuokituksen E-arvot''' (kWh/m<sup>2</sup>)
* Luokka A++: pienempi tai yhtä suuri kuin 45
* Luokka A++: pienempi tai yhtä suuri kuin 45
* Luokka A+: 46 - 64
* Luokka A+: 46–64
* Luokka A: 65 - 84
* Luokka A: 65–84
* Luokka B: 85 - 104
* Luokka B: 85–104
* Luokka C: 105 - 124
* Luokka C: 105–124
* Luokka D: 125 - 144
* Luokka D: 125–144
* Luokka E: 145 - 164
* Luokka E: 145–164
* Luokka F: 165 - 184
* Luokka F: 165–184
* Luokka G: suurempi tai yhtä suuri kuin 185
* Luokka G: suurempi tai yhtä suuri kuin 185


Rivi 97: Rivi 113:


==Lähteet==
==Lähteet==
*{{Lehtiviite | Tekijä = Haggrén, Georg | Otsikko = Ikkunalasin tie Suomeen | Julkaisu = Härkätieltä skeittipuistoon. Kulttuurin reitit ja rakennusperintö | Ajankohta = 2011 | Sivut = 55–58 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ympäristöministeriö}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Rakennustieto Oy| Nimeke= RT 41-10644 Puuikkunat| Julkaisija= Rakennustietosäätiö| Vuosi= 1997 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Rakennustieto Oy| Nimeke= RT 41-10644 Puuikkunat| Julkaisija= Rakennustietosäätiö| Vuosi= 1997 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Rakennuspuusepänteollisuus ry, Tekniikan Sanastokeskus | Nimeke= RT 40-10123 Rakennuspuusepänteollisuuden sanasto| Julkaisija= Rakennustietosäätiö| Vuosi= 1981 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Rakennuspuusepänteollisuus ry, Tekniikan Sanastokeskus | Nimeke= RT 40-10123 Rakennuspuusepänteollisuuden sanasto| Julkaisija= Rakennustietosäätiö| Vuosi= 1981 }}
* [[http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus Ikkunoiden energialuokitus]], Motiva Oy, 28.3.2014
* [http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus Ikkunoiden energialuokitus] {{Wayback|1=http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus |päiväys=20100202222831 }}, Motiva Oy, 28.3.2014
* [[http://www.energiaikkuna.fi/ www.energiaikkuna.fi]], Motiva Oy, 28.3.2014
* [http://www.energiaikkuna.fi/ www.energiaikkuna.fi], Motiva Oy, 28.3.2014
* [[http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus/luokitusmerkki luokitusmerkki]], Motiva Oy, 28.3.2014
* [http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus/luokitusmerkki luokitusmerkki] {{Wayback|1=http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus/luokitusmerkki |päiväys=20140209072404 }}, Motiva Oy, 28.3.2014
===Viitteet===
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{viitteet}}
Rivi 107: Rivi 124:
== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==


* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Teppo & Eskelinen, Jouko | Nimeke=Suomalainen ikkuna | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-468-107-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Teppo & Eskelinen, Jouko | Nimeke=Suomalainen ikkuna | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Vuosi=2007 | Tunniste = | Isbn = 978-952-468-107-0}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Windows}}
{{Commonscat|Windows}}
* [http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus/luokitellut_ikkunat/ Motiva Oy: Energiamerkinnän saaneet ikkunat valmistajakohtaisesti]
* [http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus/luokitellut_ikkunat/ Motiva Oy: Energiamerkinnän saaneet ikkunat valmistajakohtaisesti] {{Wayback|1=http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus/luokitellut_ikkunat/ |päiväys=20100204214119 }}
* [http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/rakenteita_ja_rakennusosia/fi_FI/Ikkunat/ Rakennusperintö.fi: Ikkunat]
* [http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/rakenteita_ja_rakennusosia/fi_FI/Ikkunat/ Rakennusperintö.fi: Ikkunat] {{Wayback|1=http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/rakenteita_ja_rakennusosia/fi_FI/Ikkunat/ |päiväys=20070820172804 }}

⚫
{{Malline:Rakentaminen ja kestävä kehitys}}
{{Metatieto}}


⚫
{{Rakentaminen ja kestävä kehitys}}
[[Luokka:Ikkunat|*]]
[[Luokka:Ikkunat|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 18.09

Tämä artikkeli käsittelee rakennusosaa. Ikkunalla voidaan myös tarkoittaa tietokoneohjelman graafisen käyttöliittymän osaa tai salaista kuljetus- ja rajanylitysjärjestelyä.
 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Perinteinen suomalaisen maalaistalon kolmiruutuinen ikkuna puitteineen.

Ikkuna on seinään, oveen tai kattoon asennettu yleensä lasitettu rakennusosa. Ennen ikkunalasin yleistymistä ikkuna-aukkoja on peitetty erilaisilla orgaanisilla aineilla.

Ikkunan ensisijainen tarkoitus on päästää valoa lävitseen. Toinen tärkeä toiminnallinen merkitys ikkunalla on tuuletus eli (sisä)ilman vaihto. Ikkunalla on myös merkitystä läpinäkyvyyden ansiosta ympäristön ja toimintojen seuraamisessa.

Ikkunan historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalatut, suuret ruusuikkunat ovat yleisiä keskiajan goottilaisissa kirkoissa.[1] Kuvassa Sainte-Chapellen kappelin ruusuikkuna Pariisissa.

Lasi-ikkunat tulivat Pohjoismaihin keskiajalla. Aluksi lasi-ikkunoita oli vain kirkoissa, joiden estetiikkaan kuuluivat keskiajalla kristillisiä aiheita kuvanneet lasimaalaukset. Maallisissa rakennuksissa ikkunalasi oli harvinaista keskiajan loppuun asti: sen sijaan ikkunat peitettiin joko pergamentilla tai avattavilla puuluukuilla. Varhaiset lasi-ikkunat koostuivat pienistä, yleensä salmiakkiruudun muotoisista kappaleista, jotka kiinnitettiin toisiinsa lyijypuitteilla.[2]

Ikkunalasi alkoi yleistyä Suomen alueella 1500-luvun lopulla, ensin aateliskartanoissa ja pappiloissa, mutta pian myös rikkaiden talonpoikien taloissa. 1500-luvulla suurin osa ikkunalasista valmistettiin Saksassa, mutta 1600-luvulla Ruotsissa alkoi oma lasintuotanto. Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin 1680-luvulla Uuteenkaupunkiin. Lyijypuitteet vaihdettiin 1700-luvulla puisiin karmeihin, ja ikkunaruutujen koko kasvoi. Samalla kasvoi ikkunoiden kysyntä, ja Ruotsiin perustettiin useita uusia lasitehtaita, kuten Åvikin lasitehdas Somerolla. Lasikauppiaat kiertelivät maaseudulla, ja ikkunalasin hankkiminen tuli mahdolliseksi köyhimmillekin kansanosille.[3]

1900-luvun alkuun asti ikkunalasi valmistettiin perinteisesti puhaltamalla, mikä vaati suurta ammattitaitoa. Lasimassasta puhallettiin sylinteri, joka leikattiin auki ja levitettiin ruuduiksi. Belgialainen Émile Fourcault kehitti vuonna 1902 uuden tuotantomenetelmän, ikkunalasinvetokoneen. Koneella oli mahdollista valmistaa suuria, tasalaatuisia ikkunaruutuja, ja menetelmä otettiin yleisesti käyttöön 1920-luvulla. Suomessa ensimmäinen ikkunalasinvetokone hankittiin Lahden lasitehtaalle vuonna 1927, ja vain muutamaa vuotta myöhemmin 1935 viimeinenkin perinteinen ikkunalasihytti joutui sulkemaan ovensa. Ne eivät pärjänneet kilpailussa huomattavasti halvemmalle ja tasalaatuisemmalle koneellisesti valmistetulle lasille.[4]

Brittiläinen Alastair Pilkington kehitti 1950-luvulla uuden float-menetelmän, joka alensi entisestään ikkunalasin valmistuskustannuksia. Suomessa tämä menetelmä otettiin Lahden lasitehtaalla käyttöön vuonna 1986, ja nykyisin se on lähes täysin syrjäyttänyt muut lasinvalmistusmenetelmät.[5]

Ikkunan osat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romanov-pajarien talomuseossa Moskovassa on ikkunamateriaalina lasin asemesta käytetty läpikuultavaa biotiittia.

Ikkunan rungon muodostaa karmi, joka asennetaan kiinteästi rakenteen aukkoon. Mikäli lasitus tehdään suoraan karmiin, kysymyksessä on kiinteä ikkuna, jota ei pysty avaamaan. Jos karmissa on useampia valoaukkoja, välissä on jakokarmi.

Avautuvan osan muodostaa karmiin saranoitu puite. Ikkuna voi olla sisään- tai ulosaukeava. Saranointi on tyypillisesti karmin pystyosissa, jolloin puhutaan sivusaranoidusta ikkunasta, mikäli saranat ovat karmin vaakaosilla puhutaan ylä- tai alasaranoidusta ikkunasta.

Puitteita voi olla myös useita ikkunatyypistä riippuen; tällöin puhutaan ulko-, väli- ja sisäpuitteista. Kytketty puite tarkoittaa yhteen heloitettuja sisä- ja välipuitteita. Jos puite on jaettu useampaan lasiosaan, välissä on jakopuite.

Ikkunatyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikkuna voi olla sisään-, ulos- tai sisään-ulosaukeava sen mukaan mihin suuntaan puitteet kääntyvät avautuessaan. Sisään-ulosaukeavassa sisäpuite kääntyy sisään, ulkopuite ulospäin.

Suomessa epätavanomaisia ikkunatyyppejä ovat liukuikkuna, jossa avautuva osa liukuu ylös, ja keskisaranoitu kiertoikkuna, jossa puite "keinuu" aukon keskellä olevien saranoiden varassa. Suomessakin käytössä oleva kaltevien kattojen kattoikkunatyyppi lapeikkuna on saranoitu kiertoikkunaksi.

Puitteeseen voi olla lasituksen sijasta rakennettu tuuletusluukku.

Ennen ikkunalasin käytön yleistymistä ikkuna-aukko oli avonainen tai siinä oli puinen luukku. Joskus aukkoon pingotettiin sian virtsarakko kalvoksi. Ohut ja venyvä rakko sulki aukon mutta kuulsi valoa lävitseen.

Ranskalainen ikkuna on sellainen ikkuna, jossa lasiosa ulottuu lattiatasoon asti.

Ikkunakehysmateriaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puuikkunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisesti ikkunat on valmistettu puusta - mielellään tiheäsyisestä sydänpuusta. Teollisesti valmistettu puuikkuna on eniten asennettu ikkunatyyppi Suomessa. Nykyisin puuikkunoita saa myös ulkopuolisin osin alumiiniverhoiltuna.

Uusien, teollisesti valmistettujen ikkunoiden yleisin ikkunatyyppi on puu-alumiini-ikkuna. Puu-alumiini-ikkunan sisäpuite ja karmi ovat puurakenteisia ja ulkopuite säänkestävyyden vuoksi alumiinirakenteinen. Myös ikkunan puinen karmi on verhoiltu ulkopuolelta alumiiniprofiililla. Tyypillisesti puisessa sisäpuitteessa on kaksilasinen erityslasi ja alumiinisessa ulkopuitteessa yksinkertainen tavallinen lasi.[6]

Ikkunoiden karmeissa käytettävä puu on usein Lapissa kasvanutta. Lapissa puu kasvaa hitaammin kuin etelässä. Tällöin puu on tiheämpisyistä kuin etelässä kasvanut puu eli se kestää paremmin käyttöä ja on laadultaan kovempaa kuin etelässä kasvanut puu.

Puu- ja puualumiini-ikkunoiden tyypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteeltaan (poikkileikkaukseltaan) ja lasien lukumäärältään erilaiset ikkunatyypit on standardoitu:

  • MS Sisäänaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
  • MSU Sisään-ulosaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
  • MSK Sisäänaukeava kolmipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Hyvin yleinen Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla.
  • MSE Sisäänaukeava kaksipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Sisemmässä puitteessa kaksilasinen umpiolasielementti. Tuuletusikkunoissa puitteet on kytketty aukipitolaitteella yhteen. Nykyisin tavallisin Suomessa käytetty ikkunatyyppi.
  • MS2E Sisäänaukeava kaksipuitteinen nelilasinen ikkuna. Sisä- ja ulkopuitteessa kaksilasinen umpiolasielementti. Ns. energiaikkuna jonka U-arvot 0,9 tai pienempiä.
  • MEK Kiinteä, lasituksena kaksi- tai kolmilasinen umpiolasielementti.
  • SE Sisäänaukeava yksipuitteinen ikkuna, puitteessa kaksi- tai kolmilasinen umpiolasielementti.

Yleisimpien MSE- ja MSK-ikkunoiden vakioidut karmisyvyydet ovat 130 mm, 170 mm ja 210 mm.

Komposiitti-ikkunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisia ikkunoita on saatavilla myös muovista valmistettuna. Näissä ikkunoissa karmiosa on rakenteeltaan kennomainen ja tarjoaa hyvät lämmön- sekä meluneristys ominaisuudet. Muovi tarjoaa säänkestävyydeltään sekä huoltovapaudella etuja verrattuna tavallisiin puuikkunoihin - muovin lämpölaajenemiskerroin on kuitenkin suurempi kuin puulla ja tämä tulee ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa.

Profiili-ikkunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikerakentamisessa, julkisissa tiloissa ja esimerkiksi porrashuoneissa yleinen tyyppi on alumiini- tai teräsprofiili-ikkuna. Tällöin karmi ja mahdolliset puitteet ovat metalliprofiilia. Profiilit ovat valmistajakohtaisia, ja niitä saa myös lämpökatkolla, jolloin niitä voidaan käyttää lämpöeristetyissä seinissä.

Profiilien vahvuudet vaihtelevat tyypillisten kokojen ollessa 30–70 × 50–70 mm. Alumiiniprofiilit ovat tyypillisesti teräsprofiileja suurempia. Ikkunoita valmistetaan myös PVC-muoviprofiilista.

Ikkunan lasitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikkunat voidaan lasittaa tasolasilla tai umpiolasielementeillä ikkunatyypin mukaan. Tasolasina käytetään yleensä 4 mm:n lasia. Rannikolla tai korkeissa taloissa voidaan joutua käyttämään vahvempaa lasia. Ikkuna voidaan myös lasittaa erilaisilla turvalaseilla, esimerkiksi karkaistulla lasilla tai laminoidulla lasilla (pvb-kalvo). Lasiin voidaan kiinnittää ikkunakalvo torjumaan auringonvaloa ja rikkoutumista sekä antamaan näkösuojaa.

Ikkunoiden mitat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdastekoisten ikkunoiden mitat ilmoitetaan yleensä moduulijärjestelmän liittymismittoina leveys x korkeus kantamoduulin (M) koon ollessa 100 mm. Vakiomittaisten ikkunoiden korkeus lisääntyy kerrallaan aina kahden moduulin verran ja leveys kolmen, esimerkiksi 6x6, 6x8, 6x10 ja 6x6, 9x6, 12x6.

Ikkunat valmistetaan yleensä 10 mm liittymismittaa pienemmiksi ja asennusaukko jätetään esimerkiksi 20 mm liittymismittaa suuremmaksi, jolloin saadaan 30 mm:n asennusvara.

Energiatehokkuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämmönläpäisykerroin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-arvo ilmaisee, kuinka paljon ikkuna läpäisee lämpöä (yksikkö W/(m2K)). Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristävyys.[7]

Ikkunan U-arvon on oltava koosta riippuen vähintään 0,95–1,0, jotta sille voidaan myöntää ympäristömerkki[8]. Suomen rakentamismääräyskokoelman määrittämä minimivaatimus uudisrakentamisessa on ollut 1,0 vuodesta 2010 alkaen. Ikkunoista karkaa huomattavasti enemmän lämpöä kuin ulkoseinistä, joilta vaadittava U-arvo on uudisrakennusten kohdalla nykyisin 0,17[9].

Ohessa esimerkkejä eräiden valmistajien ikkunoiden U-arvoista. Arvot ovat koko ikkunan U-arvoja, lasiosan U-arvot ovat tätä parempia (U-arvo on pienempi):[7]

  • noin 2,7: kaksipuitteinen ja -lasinen ikkuna.
  • noin 1,8: kaksipuitteinen ikkuna, jonka sisemmässä puitteessa on kaksilasinen umpiolasielementti (MSE-ikkuna).
  • 1,2–1,4: Selektiivipinnoitetulla lasilla varustettu MSE-ikkuna.
  • 0,9–1,1: Selektiivilasilla varustettu ikkuna, jossa umpiolasielementin täyteaineena ilman sijasta jalokaasua. Lisänä saattaa olla lämpösäteilyä heijastava erikoiskalvo. (Yleensä MSE-ikkuna, tai kiinteä kolmilasinen MEK-ikkuna).

Energialuokitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikkunan lämpötaloutta ja energiatehokkuutta ei voi selvittää pelkällä U-arvolla, vaan siihen vaikuttavat muun muassa karmien ilmatiiviys (ilmanvuotoluku) ja lasiosan auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo. Ikkunoiden energiataloudellisuuden helppoa vertailua varten on kehitetty energialuokitus, joka jakaa ikkunat luokkiin A++ – G samaan tapaan kuin kodinkoneiden energiatehokkuutta kuvaava luokitus. Merkintä on Puutuoteteollisuus ry:n kehittämä ja vapaaehtoinen. Luokituksessa ikkunalle lasketaan E-arvo (kWh/m2), joka kuvaa ikkunan vuodessa kuluttamaa energiamäärää. Luokka A++ on vähän kuluttava, G paljon kuluttava.[10]

Energialuokituksen E-arvot (kWh/m2)

  • Luokka A++: pienempi tai yhtä suuri kuin 45
  • Luokka A+: 46–64
  • Luokka A: 65–84
  • Luokka B: 85–104
  • Luokka C: 105–124
  • Luokka D: 125–144
  • Luokka E: 145–164
  • Luokka F: 165–184
  • Luokka G: suurempi tai yhtä suuri kuin 185

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Haggrén, Georg: Ikkunalasin tie Suomeen. Härkätieltä skeittipuistoon. Kulttuurin reitit ja rakennusperintö, 2011, s. 55–58. Helsinki: Ympäristöministeriö.
  • Rakennustieto Oy: RT 41-10644 Puuikkunat. Rakennustietosäätiö, 1997.
  • Rakennuspuusepänteollisuus ry, Tekniikan Sanastokeskus: RT 40-10123 Rakennuspuusepänteollisuuden sanasto. Rakennustietosäätiö, 1981.
  • Ikkunoiden energialuokitus (Arkistoitu – Internet Archive), Motiva Oy, 28.3.2014
  • www.energiaikkuna.fi, Motiva Oy, 28.3.2014
  • luokitusmerkki (Arkistoitu – Internet Archive), Motiva Oy, 28.3.2014

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Gympel, Jan: Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan, s. 114. Könemann, 2000 (alkuteos 1996). ISBN 3-8290-4779-7
  2. ↑ Haggrén 2011: s. 55.
  3. ↑ Haggrén 2011: s. 55–56.
  4. ↑ Haggrén 2011, s. 57.
  5. ↑ Haggrén 2011, s. 57–58.
  6. ↑ Ikkunarakenne ja lasien määrä - ikkunawiki ikkunawiki.fi. Arkistoitu 29.12.2015. Viitattu 22.10.2015.
  7. ↑ a b Tietoa ikkunoista Eko-ostajan opas. 2008. Kuluttajavirasto. Viitattu 29.3.2008.
  8. ↑ Tietoa rakennustuotteiden ympäristömerkeistä Eko-ostajan opas. 2008. Kuluttajavirasto. Viitattu 29.3.2008.
  9. ↑ C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7BF051A7-6436-4724-A1FD-7688A56FB09B%7D/102966
  10. ↑ Ikkunoiden energialuokitus (Arkistoitu – Internet Archive), Motiva Oy, 28.3.2014

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ikkuna.
Rakentaminen ja kestävä kehitys
Yhdyskuntasuunnittelu
Suunnitteluperiaatteet
Lämmitys
Talotekniikka
Rakennustekniikka
Perinnerakentaminen
Organisaatiot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ikkuna&oldid=22780846”