Ero sivun ”Kiintolevyn osiointi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
== Ohjelmat == |
== Ohjelmat == |
||
Osiontiin käytettäviä ohjelmia ovat muun muassa [[fdisk]] ja [[GNU Parted]]. |
Osiontiin käytettäviä ohjelmia ovat muun muassa [[fdisk]] ja [[GNU Parted]]. |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Alustus]] |
|||
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]] |
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]] |
||
Versio 24. tammikuuta 2021 kello 00.03
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kiintolevyn osiointi eli partitiointi merkitsee tietokoneen kiintolevyn jakamista niin kutsuttuihin osioihin, jotka usein näkyvät kuin eri levyinä. Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmä. Windows-käyttöjärjestelmässä nämä näkyvät eri levyasemakirjaimina.
PC-tietokoneissa
PC-yhteensopivissa koneissa BIOS tukee korkeintaan neljää osiota. Yhden osion sisään voidaan kuitenkin luoda "jatkettu" osio (extended partition). Jatketulla osiolla voi olla useampia "loogisia" osioita, jotka määritellään jatketun osion tai edellisen loogisen osion osiotaulussa.
BIOS lukee kiintolevyn ensimmäiseltä sektorilta (master boot record, "MBR") ohjelmakoodin, joka lataa joko käyttöjärjestelmän (tai sen käynnistyslataajan) tai aktiiviseksi merkityn osion käynnistyskoodin. MBR:ssä on myös levy-id ja tiedot korkeintaan neljästä osiosta, "ensiöosioista".
Microsoftin käyttöjärjestelmät käyttävät yleensä aktiiviseksi merkittyä ensiöosiota (asematunnus C:) ja jatkettua osiota. Jatkettu osio voidaan edelleen jakaa loogisiin levyasemiin (asematunnukset D:, E: jne.). Windowsin perustyökalu osioinnin muuttamiseen on diskpart. Jos osioilla olevia tiedostojärjestelmiä haluaa pienentää menettämättä niiden tietoja, pitää yleensä käyttää erikoisohjelmaa, kuten Partition Magic tai gparted.
PC-koneiden MBR-tyylinen osiointi käyttää osioille tiettyjä tunnisteita. Esim. Microsoft Windows tunnistaa vain FAT ja NTFS-tunnisteille merkityt osiot. Tätä käytetään PC-koneissa luodessa kiintolevyille piilotettuja osioita, joilla voi olla esim. valmistajan palautusohjelma.
Noin vuoden 2009 jälkeen Unified Extensible Firmware Interface (UEFI) on korvannut BIOSin kuluttajillekin myydyissä PC-koneissa. UEFI käyttää uutta GUID Partition Table (GPT) -osiointia, jossa on esim. varmuuskopioitu osiotaulukko.
Kiintolevyn geometria
Ensimmäisten PC-koneiden kiintolevyt käyttivät tiedon osoittamiseen "sylinterin", lukupään ja sektorin numeroita. Levyn käyttämiseksi piti tietää montako sylinteriä, lukupäätä sekä montako sektoria sylinteriä ja lukupäätä kohden levyllä oli. Tämä levyn "geometria" kummittelee vielä, vaikka nykylevyjen osoittaminen on riippumaton fyysisistä lukupäistä.
Yhteensopivuussyistä osion pitää alkaa sylinterin ensimmäisestä sektorista ja monet ohjelmat vertaavat loogista sektoriosoitetta levyn käyttämän, muka fyysisen, geometrian mukaiseen osoitteeseen. Tietyissä tilanteissa, varsinkin eri käyttöjärjestelmien sekakäytössä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Siksi osiotaulun muokkauksessa on syytä olla erittäin varovainen.
Ohjelmat
Osiontiin käytettäviä ohjelmia ovat muun muassa fdisk ja GNU Parted.