Ero sivun ”Kiintolevyn osiointi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Noin vuoden 2009 jälkeen [[UEFI|Unified Extensible Firmware Interface]] (UEFI) on korvannut BIOSin. UEFI käyttää uutta GUID Partition Table (GPT) -osiointia, jossa on esim. varmuuskopioitu osiotaulukko. |
Noin vuoden 2009 jälkeen [[UEFI|Unified Extensible Firmware Interface]] (UEFI) on korvannut BIOSin. UEFI käyttää uutta GUID Partition Table (GPT) -osiointia, jossa on esim. varmuuskopioitu osiotaulukko. |
||
== Muut alustat == |
|||
[[Amiga]]n ''rigid disk block'' käyttää [[linkitetty lista|linkitettyä listaa]] osioille ilman kiinteää taulukkoa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://lclevy.free.fr/adflib/adf_info.html#p61 | nimeke = The .ADF (Amiga Disk File) format FAQ | tekijä = Laurent Clévy | ajankohta = 8.4.2017 | viitattu = 14.10.2022 |
|||
| kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
== Kiintolevyn geometria == |
== Kiintolevyn geometria == |
Versio 14. lokakuuta 2022 kello 03.30
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kiintolevyn osiointi eli partitiointi merkitsee tietokoneen kiintolevyn jakamista niin kutsuttuihin osioihin, jotka usein näkyvät kuin eri levyinä. Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmä. Windows-käyttöjärjestelmässä nämä näkyvät eri levyasemakirjaimina.
Henkilökohtaisissa tietokoneissa
IBM PC-yhteensopivien tietokoneiden perinteinen MBR-tyylinen osiointitaulu tukee korkeintaan neljää osiota. Siinä yhden osion sisään voidaan kuitenkin luoda "jatkettu" osio (extended partition, DOS 3.3:sta lähtien). Jatketulla osiolla voi olla useampia "loogisia" osioita, jotka määritellään jatketun osion tai edellisen loogisen osion osiotaulussa.[1]
Tuki kiintolevyjen partitioinnille lisättiin IBM:n PC-DOS 2.0:een maaliskuussa 1983 tukemaan uuden IBM PC/XT -koneen 10 MB kiintolevyä. DOS-käyttöjärjestelmien alkuperäinen työkalu osioinnin määrittämiseen oli nimeltään FDISK.[2]
IBM PC -yhteensopivien koneiden BIOS ei itse välitä osioinnista mitään, koska koska se ei lue levyn osioilta tietoa. Useimmat BIOS-toteutukset kuitenkaan eivät boottaa levyltä, jonka ensimmäisen sektorin lopussa ei ole tavuja 0x55 ja 0xAA. BIOS lukee kiintolevyn ensimmäiseltä sektorilta (nimeltään Master Boot Record, "MBR", 512 tavua, joista osa varattuja) ohjelmakoodin, joka lataa joko käyttöjärjestelmän tai sen käynnistyslataajan tai aktiiviseksi merkityn osion käynnistyskoodin. MBR-tyyppisen osioinnin tapauksessa MBR:ssä on myös levy-id ja tiedot korkeintaan neljästä osiosta, "ensiöosioista".
Microsoftin käyttöjärjestelmät käyttävät yleensä aktiiviseksi merkittyä ensiöosiota (asematunnus C:) ja jatkettua osiota. Jatkettu osio voidaan edelleen jakaa loogisiin levyasemiin. DOS-käyttöjärjestelmissä levyasemakirjaimet määräytyvät siten, että ensimmäisen kiintolevyn ensiöosio on C:, toisen levyn ensiöosio D: ja ensimmäisen kiintolevyn ensimmäisen loogisen osion tunnus E: jne. Windowsin perustyökalu osioinnin muuttamiseen on diskpart. Jos osioilla olevia tiedostojärjestelmiä haluaa pienentää menettämättä niiden tietoja, pitää yleensä käyttää erikoisohjelmaa, kuten Partition Magic tai gparted.
IBM PC -yhteensopivien koneiden MBR-tyylinen osiointi käyttää osioille tiettyjä tunnisteita. Esim. Microsoft Windows tunnistaa vain FAT ja NTFS-tunnisteille merkityt osiot. Tätä käytetään luodessa kiintolevyille piilotettuja osioita, joilla voi olla esim. valmistajan palautusohjelma.
Noin vuoden 2009 jälkeen Unified Extensible Firmware Interface (UEFI) on korvannut BIOSin. UEFI käyttää uutta GUID Partition Table (GPT) -osiointia, jossa on esim. varmuuskopioitu osiotaulukko.
Muut alustat
Amigan rigid disk block käyttää linkitettyä listaa osioille ilman kiinteää taulukkoa.[3]
Kiintolevyn geometria
Ensimmäisten PC-koneiden kiintolevyt käyttivät tiedon osoittamiseen "sylinterin", lukupään ja sektorin numeroita. Levyn käyttämiseksi piti tietää montako sylinteriä, lukupäätä sekä montako sektoria sylinteriä ja lukupäätä kohden levyllä oli. Tämä levyn "geometria" kummittelee vielä, vaikka useiden nykyaikaisten tallennusvälineiden kuten SSD-kiintolevyjen ja SD-korttien sektorien osoittaminen on riippumaton fyysisistä lukupäistä.
Yhteensopivuussyistä osion pitää DOS-tyylisessä osioinnissa alkaa sylinterin ensimmäisestä sektorista ja monet ohjelmat vertaavat loogista sektoriosoitetta levyn käyttämän, muka fyysisen, geometrian mukaiseen osoitteeseen. Tietyissä tilanteissa, varsinkin eri käyttöjärjestelmien sekakäytössä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Siksi osiotaulun muokkauksessa on syytä olla erittäin varovainen.
Ohjelmat
Osiontiin käytettäviä ohjelmia ovat muun muassa fdisk, GNU Parted sekä Windowsin DiskPart.
Katso myös
Lähteet
- ↑ https://www.diskpart.com/gpt-mbr/mbr-partition-table-on-efi-systems-0825.html
- ↑ Notes on DOS FDISK Command www.rigacci.org. Viitattu 24.9.2022.
- ↑ Laurent Clévy: The .ADF (Amiga Disk File) format FAQ lclevy.free.fr. 8.4.2017. Viitattu 14.10.2022. (englanniksi)