Ero sivun ”Juudas Iskariot” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: sh:Juda Iskariotski
-;
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Giotto - Scrovegni - -31- - Kiss of Judas.jpg||250px|thumb|[[Giotto di Bondone]]: ''Juudaksen suudelma'', 1304–1306.]]
[[Tiedosto:Giotto - Scrovegni - -31- - Kiss of Judas.jpg||250px|thumb|[[Giotto di Bondone]]: ''Juudaksen suudelma'', 1304–1306.]]
'''Juudas Iskariot''' ({{k-he|יהודה איש־קריות‎}}; "Juuda, mies Keriotista"); kuoli [[synoptiset evankeliumit|synoptisten evankeliumien]] mukaan pääsiäisenä 29–30 jaa. ja oli [[kristinusko]]n pyhän kirjan [[Raamattu|Raamatun]] mukaan yksi [[Jeesus|Jeesuksen]] kahdestatoista [[apostolit|opetuslapsesta]]. [[Kanonisointi|Kanonisissa]] [[Evankeliumit|evankeliumeissa]] hänet esitetään kavaltajana, jonka teon Jeesus tiesi ennalta. Evankeliumien kirjoittajat viittaavat häneen lisämääreellä "se, joka hänet kavalsi". Alkukristittyjen keskuudessa löytyi myös toisenlaisia näkemyksiä, joista tunnetuin on [[gnostilaisuus|gnostilainen]] [[Juudaksen evankeliumi]].
'''Juudas Iskariot''' ({{k-he|יהודה איש־קריות‎}}; "Juuda, mies Keriotista") kuoli [[synoptiset evankeliumit|synoptisten evankeliumien]] mukaan pääsiäisenä 29–30 jaa. ja oli [[kristinusko]]n pyhän kirjan [[Raamattu|Raamatun]] mukaan yksi [[Jeesus|Jeesuksen]] kahdestatoista [[apostolit|opetuslapsesta]]. [[Kanonisointi|Kanonisissa]] [[Evankeliumit|evankeliumeissa]] hänet esitetään kavaltajana, jonka teon Jeesus tiesi ennalta. Evankeliumien kirjoittajat viittaavat häneen lisämääreellä "se, joka hänet kavalsi". Alkukristittyjen keskuudessa löytyi myös toisenlaisia näkemyksiä, joista tunnetuin on [[gnostilaisuus|gnostilainen]] [[Juudaksen evankeliumi]].


== Juudas kanonisoitujen evankeliumien mukaan ==
== Juudas kanonisoitujen evankeliumien mukaan ==

Versio 11. lokakuuta 2010 kello 20.25

Giotto di Bondone: Juudaksen suudelma, 1304–1306.

Juudas Iskariot (hepr. ‏יהודה איש־קריות‎‎; "Juuda, mies Keriotista") kuoli synoptisten evankeliumien mukaan pääsiäisenä 29–30 jaa. ja oli kristinuskon pyhän kirjan Raamatun mukaan yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Kanonisissa evankeliumeissa hänet esitetään kavaltajana, jonka teon Jeesus tiesi ennalta. Evankeliumien kirjoittajat viittaavat häneen lisämääreellä "se, joka hänet kavalsi". Alkukristittyjen keskuudessa löytyi myös toisenlaisia näkemyksiä, joista tunnetuin on gnostilainen Juudaksen evankeliumi.

Juudas kanonisoitujen evankeliumien mukaan

Gustave Doré, Juudaksen suudelma, 1866.
Nikolai Ge, Juudas Iskariot 1891.

Juudas opetuslapsena

Synoptisten evankeliumien mukaan Juudas valittiin opetuslapseksi yhdessä muiden opetuslasten kanssa. Jeesus kutsui omasta halustaan Juudaksen opetuslapseksi (Mark 3:13). Opetuslapset kutsuttiin olemaan Jeesuksen seurassa, saarnaamaan ja karkottamaan saastaisia henkiä.

Johanneksen evankeliumin mukaan Juudas oli opetuslasten rahakukkaron haltija. Hän toimi rationaalisesti. Marian voidellessa Jeesuksen jalkoja kalliilla voiteella nardusöljyllä Juudas esitti voiteen myynti-idean. Myymisestä saadut rahat olisi jaettu köyhille. Voiteen hinta 300 denaria vastasi silloin työmiehen vuoden palkkaa.

Kavallus

Raamatun mukaan opetuslapset olivat ennen kavallusta ehtoollisella (ehtoollisesta on maalattu myös taulu, katso Pyhä ehtoollinen). Jeesus sanoi osallistuville opetuslapsille, että yksi heistä kavaltaa hänet. Monet opetuslapset kyselivät toisiltaan, "olenko se minä?". Juudas meni ulos. Siellä Saatana meni häneen ennen kavaltamista. Juudas palasi Jeesuksen seuraan mukanaan kiinniottajia. Juudas antoi Jeesukselle suudelman merkiksi kiinniottajille, kenet heidän pitäisi vangita.

Matteuksen evankeliumin mukaan Juudas sai kavalluksesta palkkioksi kolmekymmentä hopearahaa. Rahamäärä teon motiiviksi on asetettu kyseenalaiseksi, sillä 30 hopearahaa ei ollut suuri rahamäärä niihin aikoihin. Kolme muuta kanonista evankeliumia ei mainitse rahapalkkiota.

Pettämisen jälkeen Juudas katui tekoaan kuultuaan, että Jeesus oli tuomittu kuolemaan. Apostolien teoissa Juudas "suistui alas ja pakahtui keskeltä, niin että kaikki hänen sisälmyksensä valuivat ulos" (Ap.t. 1:18) ja Matteuksen evankeliumissa "hän paiskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi".(Matt. 27:5)</ref>

Myöhempi näkemys Juudaasta

Apokryfisessa Juudaksen evankeliumissa esitetään, ettei Juudas olisikaan kavaltanut Jeesusta, vaan luovutti hänet Jeesuksen pyynnöstä.[1]

Juudasta on yleensä pidetty kielteisenä hahmona kristillisessä kulttuurissa, esimerkiksi Danten Jumalaisessa näytelmässä Juudas on sijoitettu helvetin alimpaan osaan Saatanan hampaisiin jatkuvasti pureskeltavaksi.

Juudaksen kuolema

Matteuksen mukaan Juudas meni pois ja hirttäytyi, kun taas Apostolien tekojen mukaan "hänen vatsansa halkesi ja sisälmykset pursuivat ulos". Thomas Mannfred Carlssonin mukaan objektiivisen, uskonnollisesti sitoutumattoman henkilön silmissä näissä Raamatunkohdassa saattaa olla ristiriitaisia piirteitä.[2] Johanneksen evankeliumissa ei Juudaan kuolemaa mainita.

Tapio Puolimatkan mukaan on olemassa useita mahdollisia tapoja selittää, miten kuvaukset sopivat yhteen toistensa kanssa. Esimerkiksi Arnold Fruchtenbaumin mukaan Juudas teki itsemurhan pääsiäisen ensimmäisen yön päättyessä, ennen pääsiäisen ensimmäistä päivää, jolloin pääsiäisen aamu-uhri piti uhrata. Juutalaisen lain mukaan Jerusalemin kaupunkia pidettiin saastaisena, jos siellä oli kuollut ruumis. Tällainen saastaisuus tekisi mahdottomaksi uhrata pääsiäisaamun uhria. Juutalaisessa laissa kuitenkin sanotaan, että jos ruumis heitetään Hinnomin laaksoon, polttopaikalle, kaupunki puhdistuu ja pääsiäisuhri voidan uhrata. Ruumis voidaan haudata myöhemmin. Tämän taustatiedon pohjalta on mahdollista yhdistää Matteuksen evankeliumin ja Apostolien tekojen kuvaukset. Kun Juudas hirttäytyi Jerusalemin kaupungin sisällä, hän teki kaupungin saastaiseksi ja esti pääsiäisen aamu-uhrin uhraamisen. Sen ajan juutalaista lakia noudattaen hänen ruumiinsa otettiin ja heitettiin kaupungin muurin yli Hinnomin laaksoon. Näin kaupunki tuli puhtaaksi ja aamu-uhri voitiin uhrata. Apostolien teoissa kuvataan, mitä Juudaksen ruumiille tapahtui, kun hänet pudotettiin alas muurilta. Pääsiäisen jälkeen hautaajat tulivat, kokosivat hänen ruumiinsa jäänteet ja hautasivat ne. Matteuksen mukaan ylipapit ostivat pellon, kun taas Apostolien tekojen mukaan Juudas hankki petoksensa palkalla kappaleen maata.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. Marjanen, Antti ja Dunderberg, Ismo (toim.): Juudaksen evankeliumi. WSOY: Helsinki, 2006. ISBN 951-0-32399-3
  2. Vapaa-ajattelijat
  3. Tapio Puolimatka: Usko, tiede ja Raamattu. Helsinki, Uusi tie, 2007 s.354–355

Aiheesta muualla

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.