Abstrakti taide
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Abstrakti taide (myös ei-esittävä tai nonfiguratiivinen tai non-objektiivinen taide) tarkoittaa taidetta, joka ei pyri esittämään mitään luonnollisen maailman kohteita. Abstrakti taide on todellisuutta jäljittelemätöntä taidetta. Aikaisemmin, 1900-luvun alussa nimitys kattoi myös kubismin, surrealismin ja muut sellaiset taidesuunnat, jotka ottivat aiheensa luonnosta mutta eivät enää pyrkineet yhdennäköisyyteen sen kanssa.
Abstraktin taiteen vastakohtana pidetään tavallisesti figuratiivista, esittävää tai naturalistista taidetta.
Abstrakti taide voi kehittyä taiteilijan tuotannossa abstrahoimalla, joka tarkoittaa todellisuuden pelkistämistä, yleistämistä tai käsitteellistämistä niin, että kuvattavasta aiheesta tulee lopulta abstrakti. Esimerkiksi Piet Mondrianin taide kehittyi abstraktiksi näin.
Maalaustaiteessa voidaan karkeasti erottaa geometrinen abstraktio, joka perustuu suorien ja käyrien viivojen rajoittamiin värikenttiin sekä maalauksellinen abstrakti maalaus, jota edustaa muun muassa abstrakti ekspressionismi.
Historia
.jpg)
Etenkin islamilainen ja juutalainen kulttuuri ovat ihmistä kuvaavien kuvien kiellon takia kehittäneet monimutkaisia koristeita ja kuvioita. Nykyaikainen abstrakti taide poikkeaa koristetaiteesta siinä, että sen teoksilla on taiteellinen itseisarvo, ei vain esineen koristeleminen.
Vasili Kandinskia ja Kazimir Malevitšia pidetään yleisesti ensimmäisinä abstraktia maalaustaidetta näyttelyihin tuoneina taiteilijoina. Myös ruotsalainen taidemaalari Hilma af Klint (1862-1944) teki jo varhain henkistynyttä abstraktia taidetta. Abstrakti kuvanveisto syntyi samanaikaisesti abstraktin maalaustaiteen kanssa.
Abstraktin taiteen harjoittajat eivät usein itse jyrkästi erottaneet esittävää ja ei-esittävää taidetta. Monet abstraktin taiteen tekijät, kuten Kazimir Malevitš, saattoivat palata takaisin tekemään myös esittäviä teoksia.
Abstraktia taidetta kehitettiin pitkälle Venäjällä 1900-luvun alussa. Ajatukset abstraktista taiteesta levisivät Venäjältä Eurooppaan 1920-luvulla. Sitä kehitettiin muun muassa Bauhausin piirissä, jossa toimivat Paul Klee ja myöhemmin Yhdysvaltoihin muuttanut Josef Albers. Münchenissä taidekoulunsa 1932 lopettanut Hans Hofmann oli myös keskeinen vaikuttaja Yhdysvalloissa, jonka opit vaikuttivat muun muassa Clement Greenbergin ajatuksiin.
Abstrakti taide, kuten muutkin modernismin suuntaukset, kiellettiin niin kansallissosialistisessa Saksassa kuin Neuvostoliitossa. Natsien mielestä abstrakti taide oli ”rappiotaidetta”. Neuvostoliitossa valtion tarkastajien oli vaikea luokitella abstraktia taidetta mihinkään olemassa olevaan kategoriaan, joten taiteen tunnistamisen helpottamiseksi kehitettiin yksiselitteinen sosialistisen realismin kaanon. [1]
Vuonna 1936 perustettiin Yhdysvaltain abstraktien taiteilijoiden yhdistys, American Abstract Artists (AAA), joka pyrki edistämään abstraktin taiteen asemaa ja laajentamaan sen ajatuksia ja ymmärtämistä. [2]
Suomessa
Suomessa abstraktia taidetta on esitetty 1900-luvun alusta asti. Se tuli laajemman yleisön tietoisuuteen 1950-luvulla muun muassa Birger Carlstedtin konkretismin ansiosta. Abstrakti taide eli voimakkaasti Suomessa myös 1960-luvun alussa informalismin vaikutteiden alaisena, sekä kukoisti 1970-luvun konstruktivismin piirissä. Vaikka esittävästä taiteesta on tullut nykytaiteen valtaväylä, abstrakti taide on säilynyt osana eri taidesuuntia.
Abstraktin taiteen kehittäjiä
Abstraktia taidetta
-
Theo van Doesburg, Vastasommitelma, 1924. -
Antônio Augusto Frantz Soares, Nimetön, 2004/2006. -
Ju Ming, Taiji-kaari, 2000. -
Eduardo Chillida, Elogio al Horizonte, 1989. -
Luc Deleu, Speybank, 2005.
-
Thomas Lear, ”Big Red”, 1989. -
Ya’el Artzi: Jitzhak Rabinin muistomerkki. -
Alexander Calder, L'empennage, 1953.
.jpg)
Viitteet
- ↑ Olga Sinitsyna, Censorship in the Soviet Union and its Cultural and Professional Results for Arts and Art Libraries. 64th IFLA General Conference 16.8.-21.8.1998, Viitattu 22.12.2008.
- ↑ American Abstract Artists. Viitattu 22.12.2008.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Abstrakti taide Valtion taidemuseon kokoelmissa (suomeksi) (ruotsiksi) (englanniksi)
- Mikhail Simkin, An artist or an ape? (Taiteilija vai apina?), Reverent Entertainment (englanniksi)
Voimakkaasti pelkistäviä → Ekspressionismi ● Kubismi ● Futurismi ● Suprematismi ● Konstruktivismi ● Neoplastisismi ● Konkretismi ● Abstrakti ekspressionismi ● Informalismi ● Minimalismi ● Op-taide ● Kineettinen taide ← Täysin abstrakteja
| 1900 alkaen: | Jugend • Naivismi • Fauvismi • Ekspressionismi • Kubismi • Dada • Abstrakti taide • Futurismi • Suprematismi • Konstruktivismi • De Stijl |
|---|---|
| 1920 alkaen: | Uusasiallisuus • Art deco • Surrealismi • Bauhaus • Funktionalismi • Yhteiskunnallinen realismi • Regionalismi • Sosialistinen realismi • Totalitaristinen taide |
| 1945 alkaen: | Abstrakti ekspressionismi • Cobra • Informalismi • Art brut • Tasismi • Konkretismi |
| 1960 alkaen: | Pop-taide • Uusi realismi • Fluxus • Minimalismi • Fotorealismi • Op-taide • Kineettinen taide • Prosessitaide • Käsitetaide • Arte povera • Feministinen taide • Postmodernismi |
| 1980 alkaen: | Uusekspressionismi • Transavantgarde • Uusminimalismi • Neo-Geo • Tila- ja ympäristötaide • Mediataide • Young British Artists • Outsider-taide • Performanssi • Videotaide • Yhteisötaide • ITE-taide • Graffiti |
| 2000 alkaen: | Abjektitaide • Appropriaatio • Artivismi • Biotaide • Paikkasidonnainen taide • Relaatiotaide • Valotaide • Äänitaide |