Pupilli
Pupilli (latinasta) on värikalvon keskellä oleva pyöreä reikä silmän etu- ja takaosan välillä. Värikalvossa olevien lihasten avulla pupillin laajuutta voidaan vaihdella ja siten säädellä verkkokalvolle tulevaa valomäärää. Pupilli suurenee hämärässä valaistuksessa, jotta verkkokalvolle saataisiin kerättyä suurempi määrä valoa. Kirkaassa valaistuksessa pupilli taas pienenee.
Pupilli näyttää mustalta, koska siihen saapuva valo absorboituu suurimmaksi osaksi silmän sisäosan kudoksiin. Kirkkaassa valossa ihmisen pupillin halkaisija on noin 1,5 millimetriä, hämärässä jopa kahdeksan millimetriä.
Eläinten pupillit toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin ihmisen mutta muodossa on lajikohtaisia eroja. Kissalla pupilli supistuu kapeaksi pystyraoksi ja syyksi on arveltu tarvetta nähdä hyvin ylös ja alas (lintuja ja hiiriä). Monilla kasvinsyöjillä pupilli on vaakasuoraan soikea, koska saaliseläimille on eduksi laaja näkökenttä. Vaikka pupilli olisi kirkkaassa valossa supistunut, horisontin suuntainen pupillin rako auttaa havaisemaan petoeläimet. Hevosen pupillin reunassa on pieniä ulokkeita, joiden tehtävänä on ilmeisesti varjostaa liian kirkkaalta auringonpaisteelta. Alpakoilla ja laamoilla pupilli voi supistua niin paljon, että vain pupillin päihin jää pienet aukot. Sopeutuma lienee sopeutuma erittäin voimakkaaseen auringon säteilyyn ylhäällä vuoristossa. Hylkeillä pupilli supistuu pinnalla pieneksi pyöreäksi aukoksi. Hylkeiden silmän linssi on lähes pallomaisen pyöreä ja tarkoitettu veden alla näkemiseen, pinnalla hylkeet ovat hyvin likinäköisiä. Pienen pupillin läpi katsotaan vain linssin keskiosalla, jolloin reuna-alueiden voimakas taittuminen jää pois.