Ehkäisypilleri

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ehkäisytabletti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Asioita sekoitettu keskenään, lähteistys ym.
Ehkäisypillereitä folioliuskassa; pillerin ottamisen muistamisen helpottamiseksi liuskaan on merkitty ottamisjärjestys ja kullekin pillerille vastaavat viikonpäivät.

Ehkäisypilleri (e-pilleri, ehkäisytabletti) on pillerimuotoinen lääke, jota käytetään raskauden ehkäisyyn.

Ehkäisypillereitä on ollut tähän asti vain naisille. Perinteisten ehkäisypillereiden toiminta perustuu naisen luontaista estrogeenia eli estradiolia jäljitteleviin estrogeeninmatkijoihin, jotka saavat naisen aivot luulemaan, että veressä olisi runsaasti estrogeeniä. Tämä aiheuttaa elimistön oman estrogeenintuotannon loppumisen, mikä estää ovulaation ja raskaaksi tulemisen[1]. Markkinoilla on nykyisin myös luonnollista estrogeenia eli estradiolia sisältäviä yhdistelmäehkäisypillereitä.

Ehkäisypilleri on länsimaisten naisten käytetyin ehkäisymenetelmä. Myös miehille on yritetty kehittää ehkäisypilleriä, mutta hankkeet ovat kaatuneet hankalien sivuvaikutusten vuoksi. Vuonna 2017 ennustettiin, että miesten ehkäisypillerit tulisivat markkinoille viiden vuoden sisällä.[2] The Economist -lehti valitsi ehkäisypillerin 1900-luvun tärkeimmäksi keksinnöksi. Toisin kuin kondomit, ehkäisypillerit eivät suojaa sukupuolitaudeilta.

Yhdistelmävalmisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisten ehkäisypillereiden toiminta perustuu estrogeenia jäljitteleviin estrogeeninmatkijoihin, jotka saavat aivot luulemaan, että veressä on runsaasti estrogeeniä. Tämä johtaa elimistön estrogeenintuotannon loppumiseen ja ovulaation estymiseen[1]. Perinteiset yhdistelmäehkäisypillerit sisältävät luontaista estrogeenihormonia jäljittelevää etinyyliestradiolia sekä luontaista keltarauhashormonia jäljittelevää progestiinia. Nämä synteettiset yhdisteet toimivat luonnollisia hormoneja tehokkaammin[3][4].

Nykyisin markkinoilla on myös luonnollista estrogeenia eli estradiolia sisältäviä yhdistelmäehkäisypillereitä, joita suositellaan etenkin yli 40-vuotiaille tai niille yli 35-vuotiaille, joille etinyyliestradioli ei sovi. Nykykäsityksen mukaan terveiden, tupakoimattomien naisten ei tarvitse vaihtaa luonnon estrogeenia sisältävään ehkäisyvalmisteeseen, vaan he voivat jatkaa normaalien matalahormonisten ehkäisyvalmisteiden käyttöä vaihdevuosi-ikään asti.[5]

Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä aivolisäkkeen FSH- ja LH-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja munarakkulan kypsymisen ja ovulaation estyminen. Ehkäisypillerit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti: oikein käytettynä menetelmän pettämisen todennäköisyys on vain 0,1 % vuodessa eli pienempi kuin esimerkiksi kondomilla tai kuparikierukalla.[3][6]

Ehkäisypillereitä syödään tavallisesti 21 päivää peräkkäin joka päivä samaan aikaan. Pillerin otto voi myöhästyä alle 12 tuntia normaalista ottoajasta, jolloin myöhästyminen ei vaikuta ehkäisytehoon. 21 päivän syömisen jälkeen pidetään seitsemän päivän tauko. Tästä on kuitenkin merkkikohtaisia poikkeuksia. Seitsemän päivän tauon aikana alkaa kuukautisvuodon tapainen tyhjennysvuoto. Ehkäisypillerien teho säilyy myös tauon aikana. Ei ole mitään terveydellistä syytä, miksi tauko pitäisi pitää joka kuukausi. Kiinteäannoksisia pillereitä, renkaita ja laastareita voidaan käyttää yhtäjaksoisesti jopa kuukausia ja vasta sitten pitää tauko, jolloin tyhjennysvuoto tulee. Näin voidaan vähentää kuukautisvuodon määrää ja vuotoon liittyviä oireita, kuten kipua tai päänsärkyä.[7]

Yhdistelmäpillereitä on kiinteäannoksisia (kaikissa tableteissa on sama määrä hormonia) ja vaihtuva-annoksisia (hormonien määrä vaihtuu kierron aikana). Se, kumman tyyppinen yhdistelmäpilleri valitaan, riippuu pitkälti naisen kokemista hyödyistä tai haitoista. Kiinteäannoksinen pilleri saattaa vähentää kiertoon liittyviä mielialavaihteluita joillain naisilla, mutta osa taas kokee tasaisen hormonipitoisuuden liiankin tasaiseksi. Vaihtuva-annoksinen yhdistelmäpilleri voi estää paremmin läpivuotoa, etenkin jos estrogeenina on estradioli. Myös progestiiniosaa vaihtamalla voidaan vaikuttaa sivuvaikutusriskeihin sekä koettuihin hyötyihin ja haittoihin. Esimerkiksi antiandrogeeniset progestiinit, kuten drospirenoni, vähentävät ihon rasvoittumista ja karvankasvua, kun taas levonorgestreeli lisää ihon rasvoittumista ja voi lisätä aknea.

Minipilleri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräät ehkäisypillerit, niin kutsutut minipillerit, sisältävät vain progestiinia. 15 %:lla käyttäjistä ne estävät ovulaation ja osalla häiritsevät sitä. Muilla minipillerin teho perustuu sen aiheuttamiin kohdun limakalvon ja kohdunsuun liman muutoksiin, jotka vaikeuttavat siittiöiden etenemistä, ja mikäli hedelmöitys silti tapahtuu, limakalvon muutokset estävät alkion kiinnittymisen. Minipillereitä otetaan päivittäin ilman taukoja.[6]

Minipillereiden ehkäisyteho on alhaisempi kuin yhdistelmäpillerien.[8] Toisin kuin yhdistelmäpillereitä, minipillereitä voi käyttää raskauden ehkäisyyn myös imetyksen aikana.[9]

Käyttöaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkäisypillereitä saa Suomessa vain lääkärin määräyksestä. Jälkiehkäisypillereitä voivat nykyään ostaa myös alle 15-vuotiaat ilman reseptiä apteekista. Vielä vuonna 2014 alle 15-vuotiaat saivat ne lääkärin luvalla.

Ehkäisypillereitä voidaan käyttää myös aknen, hirsutismin, runsaiden ja/tai epäsäännöllisten kuukautisvuotojen ja kuukautiskipujen sekä endometrioosin hoitoon. Ovulaation ehkäisevät yhdistelmäehkäisypillerit vähentävät toiminnallisten munasarjakystien ilmaantumista ja suojaavat myös kohdunulkoiselta raskaudelta.[10]

Riskit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan ehkäisypillerit aiheuttavat keskimäärin 20 %:lle käyttäjistään hoitoa vaativan masennuksen. Vaikutus oli suurin teini-ikäisten ryhmässä, jossa ehkäisypillereiden käyttö kaksinkertaisti riskin sairastua masennukseen. Tutkimuksessa oli miljoona osanottajaa.[11]

On havaittu, että ehkäisypillereiden käyttäminen saa naiset suosimaan parinvalinnassaan miehiä, joilla on samankaltaiset geenit kuin hänellä itsellään, vaikka he olivat suosineet miehiä, joiden perimä poikkeaa heidän omastaan ennen ehkäisypillereiden käyttöä. Kyseinen valinta tapahtuu hajun perusteella eli mahdollisimman erilaisen geeniperimän omaavilla miehillä on naisten mielestä luontaisesti viehättävämpi tuoksu kuin niillä miehillä, joiden geeniperimä muistuttaa naisten omaa geeniperimää. Vanhempien geneettisen monimuotoisuuden tiedetään lisäävän heidän mahdollisuutta saada terveitä lapsia. Ihmisen ominaistuoksun tiedetään olevan tärkeää seksuaalisessa kanssakäymisessä, joten hajumieltymysten muuttuminen saattaa myös tuottaa parisuhdeongelmia esimerkiksi silloin, kun nainen lopettaa hormonivalmisteiden käytön.[12]

Ulkoa annosteltujen hormonien ja hormoneja muistuttavien yhdisteiden on todettu liittyvän joidenkin syöpien lisääntymiseen ja joidenkin vähenemiseen.

Vuonna 2017 julkaistun tanskalaistutkimuksen mukaan hormonaaliset ehkäisyvalmisteet eivät ole lainkaan entisiä turvallisempia, vaikka niiden hormonipitoisuudet ovat aiempaa matalampia. Lähes kaksi miljoonaa naista käsittäneen tutkimuksessa havaittiin, että hormonaalista ehkäisyä yli kymmenen vuotta käyttäneillä esiintyi 11 seurantavuoden aikana lähes 40 prosenttia normaalia enemmän rintasyöpää. Jo alle vuoden käyttäneillä esiintyi yhdeksän prosenttia enemmän rintasyöpää. Useimmat rintasyöpään sairastuneista ehkäisypillereiden käyttäjistä sairastuivat siihen nelikymppisinä. Riski oli sitä suurempi, mitä pidempään hormonaalinen ehkäisy oli ollut käytössä ja mitä vanhempi nainen oli. Jos nainen käytti hormonaalista ehkäisyä yli viiden vuoden ajan, rintasyöpäriski säilyi kohonneena ainakin viisi vuotta ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Syöpäriskin lisääntyminen koski sekä pillereitä, laastareita, renkaita, ja ruiskeita että kapseleita.[13]

Ehkäisypillerit lisäävät myös kohdunkaulasyövän riskiä.[14]

Yhdistelmäpillereiden käytön tiedetään toisaalta vähentävän kohdunrungon syövän, paksusuolisyövän ja munasarjasyövän riskiä. Munasarjasyövän riski vähenee jo alle vuoden käytöllä.[15] Ehkäisypillereiden käyttö ennen ensimmäistä raskautta vähentää munasarjasyövän elinikäistä riskiä 9 % vuodessa[16].

On pieni riski, että estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit aiheuttavat naiselle syvän laskimoveritulpan, joka saattaa johtaa keuhkoemboliaan ja jopa kuolemaan. Veritulpan riski on suurin muutaman kuukauden sisällä pillereiden käytön aloittamisesta ja laskee vuoden sisällä.[17] Tämän takia taukojen pitäminen e-pilleriehkäisyssä esimerkiksi vuosittain ei ole järkevää. Yhdistelmäpillereitä ei pitäisi määrätä naiselle, jolla on kohonnut riski laskimoveritulppiin (esim. sairastettu laskimoveritulppa tai perinnöllinen alttius). Tupakointi lisää laskimoveritulppien riskiä, eikä yli 35-vuotiaalle tupakoivalle naiselle sen takia yleensä määrätä synteettistä estrogeenia sisältäviä pillereitä. Myös ylipaino lisää yhdistelmäpillereiden käytön aikaista laskimoveritulppariskiä.[7] Aurallinen migreeni lisää aivotapahtumien riskiä ja on myös yhdistelmäehkäisyn ehdoton vasta-aihe.[10] Myös pillerin progestiiniosa vaikuttaa veritulppariskiin. Turvallisimpia keltahormoneja ovat levonorgestreeli, norgestimaatti ja noretisteroni. Korkein riski on gestodeenillä, desogestreelillä ja drospirenonilla.[18]

Minipillereiden käyttö ei lisää laskimoveritulpan riskiä.[9]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus ehkäisypillerin kaltaisesta lääkkeestä lähti yhdysvaltalaiselta sairaanhoitajalta Margaret Sangerilta[19]. Ehkäisypillerin ”isiksi” on nimetty Carl Djerassi ja Gregory Pincus. Ensimmäiset ehkäisypillerit saivat Yhdysvalloissa myyntiluvan vuonna 1960, tosin vain kuukautiskipujen hoitoon.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Linda Pelkonen: E-pilleri voi hämätä naista – seurauksena “väärä” mies. Uusi Suomi 11.6.2012. https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/51261-e-pilleri-voi-hamata-naista-seurauksena-vaara-mies
  2. ↑ Uudet ehkäisymenetelmät www.terve.fi. Viitattu 9.12.2017.
  3. ↑ a b Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit. www.tohtori.fi
  4. ↑ Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat. (Arkistoitu – Internet Archive) www.medicina.fi (pdf)
  5. ↑ Yhdistelmäehkäisytabletit www.terve.fi. Viitattu 9.12.2017.
  6. ↑ a b Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti: Naistentaudit ja synnytykset, s. 156–157, 159–160. (4., uudistettu painos) Duodecim, 2004. ISBN 978-951-656-165-6
  7. ↑ a b Kustannus Oy Duodecim: Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2017.
  8. ↑ Koulu, Mervaala: Farmakologia ja toksikologia, s. 760. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Medicina, 2013. ISBN 978-951-97316-5-0
  9. ↑ a b Kustannus Oy Duodecim: Minipillerit ja muut pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisymenetelmät Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2017.
  10. ↑ a b Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 9.12.2017.
  11. ↑ Association of Hormonal Contraception With Depression. https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2552796
  12. ↑ Birth control affects sexiness of a man's scent Reuters. 15.8.2008. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
  13. ↑ Tutkimus: Hormonaalinen ehkäisy edelleen rintasyöpäriski mtvuutiset.fi. 14.12.2017. Viitattu 15.11.2021.
  14. ↑ Syöpäjärjestöt: Naisille - Ilman syöpää ilmansyopaa.fi.
  15. ↑ Luis Bahamondes, M. Valeria Bahamondes, Lee P. Shulman: Non-contraceptive benefits of hormonal and intrauterine reversible contraceptive methods. Human Reproduction Update, September 2015, nro 5, s. 640–651. PubMed:26037216 doi:10.1093/humupd/dmv023 ISSN 1460-2369 Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Linda S. Cook, Claire R. Pestak, Andy Cy Leung, Helen Steed, Jill Nation, Kenneth Swenerton: Combined oral contraceptive use before the first birth and epithelial ovarian cancer risk. British Journal of Cancer, 17.1.2017, nro 2, s. 265–269. PubMed:27959890 doi:10.1038/bjc.2016.400 ISSN 1532-1827 Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Jos haluat välttää veritulpan, käytä ehkäisyä Väestöliiton blogi. 13.6.2013. Viitattu 9.12.2017.
  18. ↑ E-pillereiden riskit syynissä | Hankala potilas vai hankala sairaus www.hankalapotilas.net. Arkistoitu 10.12.2017. Viitattu 9.12.2017. (englanti)
  19. ↑ a b Ehkäisypilleri täytti pyöreät 50 vuotta Lääkärilehti. Viitattu 18.2.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ehkäisypilleri&oldid=22773460”