Jaakko Rytöniemi
| Jaakko Esko Rytöniemi | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. lokakuuta 1918 Sysmä |
| Kuollut | 17. syyskuuta 1999 (80 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1934–1944 |
| Taistelut ja sodat | talvisota, jatkosota |
| Sotilasarvo | alikersantti |
| Kunniamerkit | Mannerheim-ristin ritari |
| Joukko-osasto | Jalkaväkirykmentti 1 |
Jaakko Esko Rytöniemi (15. lokakuuta 1918 Sysmä – 17. syyskuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari. Hän oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Ammatiltaan hän oli ravintoloitsija.[1]
Korpraali Rytöniemi nimitettiin vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944 numerolla 176. Hän palveli panssaritorjuntatykin ampujana 10. divisioonan 32. tykkikomppaniassa. Sodan jälkeen hän valmistui poliisikoulusta nuoremmaksi konstaapeliksi. 24. helmikuuta 1968 hänet ylennettiin alikersantiksi. Vuonna 1969 hän ryhtyi ravintoloitsijaksi Helsingissä.
Rytöniemi oli viimeinen Helsingissä asunut Mannerheim-ristin ritari. Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle (kortteli 8, linja 1, hauta 7)
Mannerheim-ristin perustelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Jaakko Esko Rytöniemen.
Korpraali Rytöniemi on osoittautunut harvinaisen pelottomaksi, taitavaksi ja tulokselliseksi panssarintuhoojaksi. Raskaissa taisteluissa Rajajoelta Juustilaan oli hän mukana koko ajan ilman sanottavaa lepoa näyttäen sisukkaalla toiminnallaan pystyväisyytensä suuriin taistelutekoihin. 16.6.44 vihollisen kiivaasti hyökätessä Mustamäessä panssarien turvin korpraali Rytöniemi tuhosi kaksi raskasta panssaria ja vaurioitti kolmatta huolimatta tykkiasemaan kohdistetusta hirvittävästä tulesta. Seuraavana päivänä hän Uudenkirkon Peippolanmäessä tuhosi viidestä hyökänneestä vaunusta kaksi toisten aseittemme tuhotessa loput. 20.6. vihollisen hyökätessä Tammisuolla oli korpraali Rytöniemi jälleen panssareiden hyökkäystä torjumassa saaden tililleen kaksi raskasta vaunua ja vaurioittaen yhtä pahoin. Seuraavana päivänä hyökkäsi vihollinen jälleen voimakkaiden panssarimuodostelmien turvin. Ensimmäisestä aallosta ampui korpraali Rytöniemi alkavasta tulesta huolimatta kaksi vaunua, jolloin toiset perääntyivät. Myöhemmin samana päivänä vihollinen uudisti yrityksensä, jolloin korpraali Rytöniemi tuhosi kaikki kolme keulassa edennyttä vaunua. Yhteensä on korpraali Rytöniemi siis tuhonnut 11 vihollisen panssarivaunua, vaurioittanut pahoin kahta, saanut lukuisia osumia muihin ja tukenut tehokkaasti jalkaväen taistelua tuhoamalla sirpalekranaatein lukuisia vihollisen konetuliaseita.”[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Helsinki: Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 27.9.2020.
