Miessemánu 2.
Olggosoaidnin
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Miessemánu 2. beaivi (Válborbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 122. (gárgádusjagi 123) beaivi. Jagis leat vel 243 beaivvi.
Nammabeaivvit
- sámi kaleandar: Viivvá, Vuohkku
- dáža kaleandar: Åsa, Åse
- ruoŧŧelaš kaleandar: Filip, Filippa
- suopmelaš kaleandar: Vuokko, Viivi
- suomaruoŧŧelaš kaleandar: Vivian, Vivan, Vivi
- Suoma ortodoksalaš kaleandar: Ahvo, Ohvo, Saija, Soja
Dáhpáhusat
Riegádeamit
- 1729 – Katarina II, Ruošša cáriidna
- 1803 – Albert Küchler, dánskalaš dáiddár.
- 1854 – Josef Stenbäck, suopmelaš girkoarkiteakta
- 1860 – Theodor Herzl, sionisttaid hoavda
- 1898 – Reino Lehto, Suoma oaiveministtar
- 1903 – Doavttir Benjamin Spock, amerihkálaš mánáiddoavttir ja girječálli, gii maid vuittii suhkama gollemedálja olympiagilvvuin jagis 1924
- 1906 – Aulikki Rautawaara, suopmelaš operalávlu
- 1924 – James Baldwin, amerihkálaš girječálli
- 1932 – Arvo Salo, suopmelaš girječálli, journalista ja politihkar
- 1935 – Iraka gonagas Faisal II
- 1936 – Engelbert Humperdinck, englándalaš lávlu
- 1942 – Jacques Rogge, Riikkaidgaskasaš olympialávdegotti sátnejođiheaddji jagiid 2001–2013
- 1946 – Ralf Gothóni, suopmelaš pianista ja professor
- 1975 – Ahmed Hassan, egyptalaš spábbačiekči
- 1975 – David Beckham, englándalaš spábbačiekči
- 1976 – Johanna Pakonen, suopmelaš lávlu
Jápmimat
- 1519 – Leonardo da Vinci, itálialaš hutki, dáiddár ja geniija
- 1957 – Joseph McCarthy, amerihkálaš senáhtor
- 1972 – J. Edgar Hoover, FBI hoavda
- 1986 – Henri Toivonen, suopmelaš rallivuoddji
- 1997 – John Carew Eccles, australialaš doavttir, gii vuittii Nobel medisiinnabálkkašumi (1963)
- 1998 – Hideto Matsumoto, japánalaš musihkkár ("X Japan")
Ávvudeamit
Čoahkkáigeassu Miessemánu 2. beaivvis | ||
---|---|---|
|
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 1., Miessemánu 3.