Ero sivun ”Margariini” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [odottaa arviointia] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Identtisten viitteiden yhdistäminen: 3 uutta viitteen nimeä ja 3 uutta viittausta. |
||
| (29 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Margarine BMK.jpg|thumb|250px|Rasiaan pakattua pöytämargariinia. Margariini olisi väriltään valkoista, ellei siihen lisättäisi keltaista väriainetta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sciencehistory.org/collections/blog/stomping-the-margarine/|nimeke=Stomping the Margarine|tekijä=Caitlin Martin|julkaisu=Science History Institute|ajankohta=2022-08-11|viitattu=2024-12-05|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. ]] |
[[Tiedosto:Margarine BMK.jpg|thumb|250px|Rasiaan pakattua pöytämargariinia. Margariini olisi väriltään valkoista, ellei siihen lisättäisi keltaista väriainetta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sciencehistory.org/collections/blog/stomping-the-margarine/|nimeke=Stomping the Margarine|tekijä=Caitlin Martin|julkaisu=Science History Institute|ajankohta=2022-08-11|viitattu=2024-12-05|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. ]] |
||
| ⚫ | '''Margariini''' on [[Ultraprosessoitu ruoka|ultraprosessoituihin valmisruokiin]] lukeutuva [[Kasviöljy|kasvi-]] tai [[Eläinrasva|eläinrasvojen]] ja veden muodostama synteettinen [[emulsio]]<ref name="Nimetön-rGKL-3">{{Lehtiviite|Tekijä=Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro|Otsikko=Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study|Julkaisu=BMJ Open|Ajankohta=2016-01-01|Numero=3|Sivut=e009892|Pmid=26962035|Doi=10.1136/bmjopen-2015-009892|Issn=2044-6055|www=https://bmjopen.bmj.com/content/6/3/e009892|Kieli=en}}</ref><ref>Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601</ref>. |
||
'''Margariini''' on [[Kasviöljy|kasvi-]] tai [[Eläinrasva|eläinrasvojen]] ja veden muodostama synteettinen [[emulsio]]. Perinteinen ja suosituin margariini sisältää 80 prosenttia rasvaa. Suomessa myydään myös margariineja, jotka sisältävät vain 40 tai 60 prosenttia rasvaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kuluttaja/art-2000003864357.html|nimeke=TAUSTA {{!}} Margariineja kului 43 milj. kiloa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2000-02-22|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
Margariini sisälsi aiemmin 80 prosenttia rasvaa. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista margariininkäyttäjistä käyttää nykyisin kevytmargariinia<ref>Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, taulukko 56 A. THL 2014. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>, jotka sisältävät esimerkiksi 30, 40, 60 tai 70 prosenttia rasvaa<ref name="Nimetön-20250106084600">{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/30612|nimeke=Elintarvike - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2025-01-05}}</ref>. |
|||
| ⚫ | Pöytämargariinit valmistetaan yleensä kokonaan kasviöljyistä. Margariinin pääraaka-aine on yleensä [[Rypsiöljy|rypsi]]- tai [[auringonkukkaöljy]] sekä loppuun asti kovetettu [[Palmuöljy|palmu-]] tai [[kookosöljy]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-9973983|nimeke=Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2017-12-15|viitattu=2024-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":0" /> Suomessa myytävä margariini saa sisältää kasvirasvan lisäksi enintään kolme prosenttia [[maitorasva]]a<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/tuote--ja-toimialakohtaiset-vaatimukset/muut-tuotekohtaiset-vaatimukset/levitettavat-rasvat/|nimeke=Levitettävät rasvat|julkaisu=Ruokavirasto|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
=== Raaka-aineet === |
|||
| ⚫ | Margariini |
||
| ⚫ | Pöytämargariinit valmistetaan nykyisin yleensä kokonaan kasviöljyistä. Margariinin pääraaka-aine on yleensä [[Rypsiöljy|rypsi]]- tai [[auringonkukkaöljy]] sekä loppuun asti kovetettu [[Palmuöljy|palmu-]] tai [[kookosöljy]].<ref name="Nimetön_2-20250106084600">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-9973983|nimeke=Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2017-12-15|viitattu=2024-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo12347|nimeke=Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään?|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2024-03-18}}</ref> Suomessa myytävä margariini saa sisältää kasvirasvan lisäksi enintään kolme prosenttia [[maitorasva]]a.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/tuote--ja-toimialakohtaiset-vaatimukset/muut-tuotekohtaiset-vaatimukset/levitettavat-rasvat/|nimeke=Levitettävät rasvat|julkaisu=Ruokavirasto|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
| ⚫ | |||
Margariini kovetettiin aiemmin runsaasti [[Transrasva|teollisia transrasvoja]] synnyttävän katalyyttisen osittaishydrauksen avulla.<ref name=":0" /> |
|||
| ⚫ | Margariinin valmistukseen on käytetty myös kalaöljyjä. Norjassa peräti 66 prosenttia margariinin sisältämästä kovetetusta öljystä oli 1990-luvulla kalaperäistä.<ref>Effects of partially hydrogenated fish oil, partially hydrogenated soybean oil, and butter on serum lipoproteins and Lp[a] in men. 1995. https://www.jlr.org/article/S0022-2275(20)41144-7/pdf</ref> |
||
| ⚫ | Margariinien valmistukseen käytetään myös lisäaineita kuten [[emulgointiaine]]ita, [[säilöntäaine]]ita ja aromeja. Kevytmargariinit sisältävät eniten lisäaineita<ref |
||
== Valmistus == |
|||
Suurin osa Suomessa kulutetusta margariinista valmistetaan nykyisin ulkomailla. Suomessa |
Suurin osa Suomessa kulutetusta margariinista valmistetaan nykyisin ulkomailla. Suomessa oli vuonna 2020 enää yksi margariinitehdas, Bunge Finland, joka valmisti Keiju-margariinia.<ref name="Nimetön-rEkQ-1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.keiju.fi/valmistettu-suomessa/|nimeke=Keiju-margariinit, levitteet ja juoksevat on valmistettu Suomessa|julkaisu=Keiju|ajankohta=2020-08-17|viitattu=2021-05-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Margariini kovetettiin aiemmin runsaasti [[Transrasva|teollisia transrasvoja]] synnyttävän katalyyttisen osittaishydrauksen avulla.<ref name=":0" /> Nykyisin margariini valmistetaan siten, että kasviöljyä [[Hydraus|hydraamalla]] aikaansaatu täysin kovetettu eli täysin tyydyttyneeksi muutettu kiinteä kasvirasva [[Vaihtoesteröinti|vaihtoesteröidään]] kovettamattoman kasviöljyn kanssa. Lähtöaineiden sisältämät rasvamolekyylit ([[Triglyseridi|triglyseridit]]) muuntuvat tällöin uudentyyppisiksi synteettisiksi triglyserideiksi. Vaihtoesteröinnissä syntyy kiinteitä synteettisiä niin sanottuja uusrasvamolekyylejä eli enantioisomeeri-triglyseridejä, joita voi olla yhteensä jopa sataa eri tyyppiä. Näin syntyneen rasvaseoksen kemiallinen bruttokaava pysyy samana, mutta rasvamolekyylien kemiallinen rakenne muuttuu niiden paikka- ja stereoisomerian vuoksi.<ref name=":13">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pronutritionist.net/2016/02/vaihtoesterointi-margariineissa-kari-salmisen-vieraskirjoitus-ja-allekirjoittaneen-vastaus/|nimeke=Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus ja allekirjoittaneen vastaus|tekijä=Reijo Laatikainen|julkaisu=PRONUTRITIONIST|ajankohta=2016-02-08|viitattu=2025-01-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
Margariinia käytetään [[leivonta|leivonnassa]], paistamiseen ja [[levite|levitteenä]] [[leipä|leivän]] päällä. Finravinto-tutkimukseen osallistuneet naiset käyttivät vuonna 2017 vain 6 grammaa margariinia päivässä. Miehillä luku oli 9 grammaa.<ref name=":7" /> |
|||
== Kulutus == |
== Kulutus == |
||
Vain 5-10 prosenttia suomalaisista käytti margariinia vuonna 1974<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000010366308.html|nimeke=Kansanterveys {{!}} Nuoret suomalaismiehet kuolivat kuin liukuhihnalta syötyään ”vahvaa ruokaa” – Sitten yksi mies teki ihmeen, jota ihaillaan nyt ympäri maailman|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2024-04-24|viitattu=2024-09-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Vain 5-10 prosenttia suomalaisista käytti margariinia vuonna 1974.<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000010366308.html|nimeke=Kansanterveys {{!}} Nuoret suomalaismiehet kuolivat kuin liukuhihnalta syötyään ”vahvaa ruokaa” – Sitten yksi mies teki ihmeen, jota ihaillaan nyt ympäri maailman|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2024-04-24|viitattu=2024-09-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Margariinin kulutus ohitti kuitenkin voin kulutuksen jo vuonna 1988.<ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite=https://suomisyojajuo.fi/2021/02/25/margariinin-monimutkainen-historia/|nimeke=Margariinin monimutkainen historia|tekijä=suomisyojajuo|julkaisu=Suomi syö ja juo|ajankohta=2021-02-25|viitattu=2023-06-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Margariinin kokonaiskulutus ehti olla yli 2,5-kertaa voita suurempaa vuonna 2008, jolloin margariinia kului 21 grammaa päivässä henkeä kohti.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2020-lopullinen-ja-ennakko-2021|nimeke=Ravintotase 2020 lopullinen ja ennakko 2021|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2023-07-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Margariinin kulutuksen tilastointi lakkasi vuonna 2009.<ref name=":5" /> Voin ja voita sisältävien rasvalevitteiden kulutus ohitti vuoteen 2017 mennessä kuitenkin Finravinto-tutkimusten osanottajien keskuudessa jälleen margariinin<ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ruoka/art-2000007843680.html|nimeke=Ravitsemus {{!}} Osa ihmisistä karttaa margariinia turhaan – Asiantuntijat kertovat, millaista rasvaa kannattaa panna leivän päälle|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-03-08|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Margariinin kulutuksen tilastointi lakkasi vuonna 2009.<ref name=":5" /> Voin ja voita sisältävien rasvalevitteiden kulutus ohitti vuoteen 2017 mennessä kuitenkin Finravinto-tutkimusten osanottajien keskuudessa jälleen margariinin.<ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ruoka/art-2000007843680.html|nimeke=Ravitsemus {{!}} Osa ihmisistä karttaa margariinia turhaan – Asiantuntijat kertovat, millaista rasvaa kannattaa panna leivän päälle|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-03-08|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Margariinin kulutus oli kyseiseen tutkimukseen osallistuneilla naisilla tuolloin enää 6 grammaa ja miehillä 9 grammaa päivässä.<ref name=":7">Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Sivu 51. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref> |
||
Yhdysvalloissa margariinia alettiin korvaamaan voilla jo 2000-luvun alussa, minkä vuoksi margariinin kulutus pieneni lähes kolmanneksen vuosina 2000-2014<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001823449.html|nimeke=Voi voitti margariinin - Unilever käänsi takkinsa|tekijä=Taloussanomat|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2014-01-21|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Yhdysvalloissa margariinia alettiin korvaamaan voilla jo 2000-luvun alussa, minkä vuoksi margariinin kulutus pieneni lähes kolmanneksen vuosina 2000-2014.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001823449.html|nimeke=Voi voitti margariinin - Unilever käänsi takkinsa|tekijä=Taloussanomat|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2014-01-21|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
==Käyttö voin korvaajana== |
==Käyttö voin korvaajana== |
||
Margariinin ja voin suositummuusasema on vuorotellut Suomessa 1900-luvun loppupuolelta lähtien. Margariini ylitti voin suosion ensi kertaa 1980-luvun lopussa. Nykyisin voi ja voita sisältävät levitteet ovat on margariinia suositumpaa.<ref name=":8" /><ref name=":9" /><ref name=":10" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/51dfadc6-6dcb-4f7d-8fc6-d6c959fb9a3e|nimeke=Väite kissanraadoista margariinissa osoittautui oikeaksi: Näin rasvasota eteni|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2024-10-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Margariinin ja voin suositummuusasema on vuorotellut Suomessa 1900-luvun loppupuolelta lähtien. Margariini ylitti voin suosion ensi kertaa 1980-luvun lopussa. Nykyisin voi ja voita sisältävät levitteet ovat on margariinia suositumpaa.<ref name=":8" /><ref name=":9" /><ref name=":10" /><ref name="Nimetön_3-20250106084600">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/51dfadc6-6dcb-4f7d-8fc6-d6c959fb9a3e|nimeke=Väite kissanraadoista margariinissa osoittautui oikeaksi: Näin rasvasota eteni|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2024-10-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Margariinia alettiin käyttää 1920-luvun Suomessa voin rinnalla. Tutkimuksissa oltiin havaittu, että suomalaisten rasvan saanti oli niukkaa. Aikakakauden keskeisenä ravitsemusasiantuntijana pidetyn Carl Tigerstedtin mukaan edullinen ja runsaasti energiaa sisältävä margariini sopi erityisen hyvin sen väestönosan ruokavalioon, jolla ei ollut varaa voihin. Margariini oli hänen mukaansa mukaan yhtä ravitsevaa kuin voi. Voi oli kuitenkin puolta kalliimpaa. Voin korvaamista margariinilla saatettiin pitää jopa isänmaallisena velvollisuutena, koska kallista voita säästyi siten vientiin.<ref>Kaija Rautavirta ja Antti Ahlström: Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926. https://core.ac.uk/download/158607000.pdf</ref><ref>Ravitsevaa ruokaa huokeaan hintaan. Carl Tigerstedt suomalaisen kansanravitsemuksen edistäjänä. Kaija Rautavirta. Sosiaalilääketieteen yhdistys 12/2020.https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/41503e0f-7fc1-4bd9-9cb7-ed1bf670ce9e/content</ref> 1920-luvulla ei vielä tiedetty margariinin runsaasti sisältämien teollisten transrasvojen sydänsairauksia aiheuttavista vaikutuksista<ref name="HafnerObit">Katie Hafner, [https://www.nytimes.com/2017/06/01/science/fred-kummerow-dead-biochemist-ban-trans-fatty-acids.html Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102], ''New York Times'' (June 1, 2017).</ref> |
Margariinia alettiin käyttää 1920-luvun Suomessa voin rinnalla. Tutkimuksissa oltiin havaittu, että suomalaisten rasvan saanti oli niukkaa. Aikakakauden keskeisenä ravitsemusasiantuntijana pidetyn Carl Tigerstedtin mukaan edullinen ja runsaasti energiaa sisältävä margariini sopi erityisen hyvin sen väestönosan ruokavalioon, jolla ei ollut varaa voihin. Margariini oli hänen mukaansa mukaan yhtä ravitsevaa kuin voi. Voi oli kuitenkin puolta kalliimpaa. Voin korvaamista margariinilla saatettiin pitää jopa isänmaallisena velvollisuutena, koska kallista voita säästyi siten vientiin.<ref>Kaija Rautavirta ja Antti Ahlström: Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926. https://core.ac.uk/download/158607000.pdf</ref><ref>Ravitsevaa ruokaa huokeaan hintaan. Carl Tigerstedt suomalaisen kansanravitsemuksen edistäjänä. Kaija Rautavirta. Sosiaalilääketieteen yhdistys 12/2020.https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/41503e0f-7fc1-4bd9-9cb7-ed1bf670ce9e/content</ref> 1920-luvulla ei vielä tiedetty margariinin runsaasti sisältämien teollisten transrasvojen sydänsairauksia aiheuttavista vaikutuksista.<ref name="HafnerObit">Katie Hafner, [https://www.nytimes.com/2017/06/01/science/fred-kummerow-dead-biochemist-ban-trans-fatty-acids.html Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102], ''New York Times'' (June 1, 2017).</ref> |
||
[[EU-direktiivi]]<nowiki/>n mukaan voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Siksi esimerkiksi Suomessa valmistetun voi-kasviöljyseoksen ''Voimariinin'' nimi muutettiin [[Valio Oivariini]]ksi.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/ajankohtaista/uutinen?p_channelid=4&p_id=547| Selite = {{404}}| Nimeke = Nimen muutos lisäsi Oivariinin tunnettuutta ja myyntiä| Ajankohta = 5.12.2005| Julkaisija = Valio| Viitattu = 25.9.2012| Arkisto = https://archive.today/20130429213613/http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/ajankohtaista/uutinen?p_channelid=4&p_id=547| arkistoitu = 29.4.2013}}</ref> |
[[EU-direktiivi]]<nowiki/>n mukaan voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Siksi esimerkiksi Suomessa valmistetun voi-kasviöljyseoksen ''Voimariinin'' nimi muutettiin [[Valio Oivariini]]ksi.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/ajankohtaista/uutinen?p_channelid=4&p_id=547| Selite = {{404}}| Nimeke = Nimen muutos lisäsi Oivariinin tunnettuutta ja myyntiä| Ajankohta = 5.12.2005| Julkaisija = Valio| Viitattu = 25.9.2012| Arkisto = https://archive.today/20130429213613/http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/ajankohtaista/uutinen?p_channelid=4&p_id=547| arkistoitu = 29.4.2013}}</ref> |
||
| Rivi 33: | Rivi 35: | ||
Emulgointiaineen tehtävä on sitoa margariinin rasva ja vesi toisiinsa [[emulsio]]ksi. Proteiinit antavat tuotteelle makua. Sokerin tarkoitus on antaa margariinille pannulla paistettaessa kaunis ruskehtava väri sekä parantaa rasvataikinoiden pakastuksen kestoa. Happamuudensäätöaineet parantavat margariinin säilyvyyttä hidastamalla [[mikrobi]]en lisääntymistä. Suola tuo margariiniin makua ja parantaa sen säilyvyyttä. Sakeuttamisaineet sitovat veden tuotteeseen. Keinotekoisilla aromeilla margariiniin tuodaan yleensä voin makua.<ref name="niemela-178" /> |
Emulgointiaineen tehtävä on sitoa margariinin rasva ja vesi toisiinsa [[emulsio]]ksi. Proteiinit antavat tuotteelle makua. Sokerin tarkoitus on antaa margariinille pannulla paistettaessa kaunis ruskehtava väri sekä parantaa rasvataikinoiden pakastuksen kestoa. Happamuudensäätöaineet parantavat margariinin säilyvyyttä hidastamalla [[mikrobi]]en lisääntymistä. Suola tuo margariiniin makua ja parantaa sen säilyvyyttä. Sakeuttamisaineet sitovat veden tuotteeseen. Keinotekoisilla aromeilla margariiniin tuodaan yleensä voin makua.<ref name="niemela-178" /> |
||
=== |
===Rasvahapot=== |
||
Perinteisessä margariinissa on 80 prosenttia rasvaa, mutta |
Perinteisessä margariinissa on 80 prosenttia rasvaa, mutta kevytmargariineissa rasvaa on vähemmän.<ref name=Fineli>{{verkkoviite | osoite = https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=margariini|nimeke = Fineli: margariinituotteet |julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos |ajankohta = 2019-06-27 |viitattu = 2021-11-20 }}</ref> |
||
Rypsiöljystä tehtävissä margariineissa on runsaasti [[alfalinoleenihappo]]a ja [[Omega-6-rasvahapot|omega-6-rasvoja]] sekä E-vitamiinia.<ref name=":3">Elintarvikekemian professori Marina Heinonen, Helsingin yliopisto, "Rypsiöljy on terveydelle edullista". Helsingin Sanomat Mielipide 18.3.2011, sivu C7</ref> Margariinin saa väittää Euroopan elintarvikesäädösten mukaan olevan omega-3-rasvojen lähde, koska alfalinoleenihappo kuuluu [[Omega-3-rasvahapot|omega-3-rasvahappojen]] ryhmään.<ref name=":3" /> |
|||
| ⚫ | Margariinin |
||
[[Tyydyttynyt rasvahappo|Tyydyttyneen rasvan]] osuus kaikesta rasvasta on tyypillisessä pehmeässä margariinissa 25–40 prosenttia.<ref name="Fineli" /> |
|||
Rypsiöljystä tehtävissä margariineissa on runsaasti [[alfalinoleenihappo]]a ja [[Omega-6-rasvahapot|omega-6-rasvoja]] sekä E-vitamiinia<ref name=":3">Elintarvikekemian professori Marina Heinonen, Helsingin yliopisto, "Rypsiöljy on terveydelle edullista". Helsingin Sanomat Mielipide 18.3.2011, sivu C7</ref>. [[Tyydyttynyt rasvahappo|Tyydyttyneen rasvan]] osuus kaikesta rasvasta on tyypillisessä pehmeässä margariinissa 25–40 prosenttia<ref name="Fineli" />. Suomessa käyttävät margariinit sisältävät nykyisin 0,1-1,5 prosenttia teollisia transrasvoja<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/529?q=margariini&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331&|nimeke=Elintarvike - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2024-09-14}}</ref><ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/530?q=margariini&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331&|nimeke=Elintarvike - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2024-09-14}}</ref>. |
|||
Suomalaiset leipämargariinit sisältävät 0–0,5 prosenttia teollisia [[Transrasva|transrasvoja]]<ref name=":4">{{Verkkoviite|Osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2158&ingredientClass=VEGFATHI&ingredientClass=VEGFATLO|Nimeke=Elintarvikkeet (haku)|Tekijä=|Julkaisu=Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Arkisto=|Arkistoitu=|Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=2024-12-25|Kieli=}}</ref> ja leivontamargariinit 0,23–0,31 prosenttia<ref name=":6">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/paattyneet/elintarviketurvallisuus--ja-laatututkimus/transrasvatilanteen-selvittaminen-kotimaan-elintarvikemarkkinoilla/|Nimeke=Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=2020–23|Julkaisija=Ruokavirasto|Arkisto=|Arkistoitu=|Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=2024-12-25|Kieli=}}</ref><ref name=":11">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/tutkimus/transrasva-hanke1_loppuraportti_liite2.pdf|Nimeke=Liite 2. Näytteiden analyysitulokset.|Tekijä=Ruokavirasto|Julkaisu=Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla|Julkaisupaikka=|Ajankohta=2020–23|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Arkisto=|Arkistoitu=|Tiedostomuoto=pdf|Selite=|Lainaus=|Viitattu=2024-12-25|Kieli=}}</ref>. Tuotteen transrasvapitoisuutta ei saa kuitenkaan ilmoittaa ravintoarvoilmoituksessa eikä muuallakaan pakkausmerkinnöissä.<ref name="ruokavirasto-transrasvat-pakkausmerkinnät">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/pakkausmerkinnat-ja-markkinointi/pakolliset-elintarviketiedot/ravintoarvomerkinnat/transrasvat/|Nimeke=Transrasvat|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Ruokavirasto|Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=2024-02-20|Kieli=|}}</ref> |
|||
Margariinin saa väittää Euroopan elintarvikesäädösten mukaan olevan omega-3-rasvojen lähde, koska alfalinoleenihappo kuuluu [[Omega-3-rasvahapot|omega-3-rasvahappojen]] ryhmään.<ref name=":3" /> |
|||
====Transrasvojen väheneminen==== |
|||
| ⚫ | Margariini kovetettiin aikaisemmin |
||
Elintarvikekemian professori Kari Salminen esitti vuonna 2016, että nykyisten vaihtoesteröityjen margariinien sisältämät synteettiset rasvamolekyylit saattavat muuttaa huomattavasti niiden ravitsemuksellista vaikutusta. Salminen esitti myös epäilyksen, että kyseiset uusrasvahapot saattavat osoittautua pitkäaikaisvaikutuksiltaan yhtä haitallisiksi kuin teolliset transrasvat ja että niiden pitkäaikaisvaikutukset olisi pitänyt selvittää ennen vaihtoesteröidyn margariinin päästämistä markkinoille. Salminen kritisoi myös sitä, että margariinin sisältämä teollisesti kovetettu kasvirasva merkitään Suomessa nykyisin luontaiseksi kasviöljyksi, vaikka EU:n elintarviketietoasetus edellyttää, että kasviöljyjen kovettaminen merkitään pakkaukseen.<ref name=":0" /><ref name=":13" /> |
|||
Transrasvojen määrää ei saa ilmoittaa EU-lainsäädännön mukaan ravintoarvoilmoituksessa tai muualla pakkausmerkinnöissä<ref name="ruokavirasto-transrasvat-pakkausmerkinnät">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/pakkausmerkinnat-ja-markkinointi/pakolliset-elintarviketiedot/ravintoarvomerkinnat/transrasvat/|Nimeke=Transrasvat|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Ruokavirasto||Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=2024-02-20|Kieli=}}</ref>. Huhtikuusta 2023 lähtien ei ole kuitenkaan saanut myydä enää elintarvikkeita, joiden kokonaisrasvasta yli 2 prosenttia koostuu teollisesta transrasvasta<ref name="ruokavirasto-transrasvat">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/transrasvat/|Nimeke=Transrasvat|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Ruokavirasto|Arkisto=https://web.archive.org/web/20221210024114/https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/transrasvat/|Arkistoitu=10.12.2022|Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=28.11.2022|Kieli=}}</ref>. Suomessa käytetyt margariinit sisältävät nykyisin 0,1-1,5 prosenttia teollisia transrasvoja<ref name=":4" /><ref name=":6" />. |
|||
====Transrasvapitoisuuden vähentäminen ==== |
|||
| ⚫ | Margariini kovetettiin aikaisemmin osittaishydrauksen avulla, minkä vuoksi se sisälsi vuosina 1960–1985 noin 25 prosenttia sydänsairausriskiä nostavaa<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Rajiv Chowdhury ym. |Otsikko=Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk|Julkaisu=Annals of Internal Medicine |Ajankohta=2014-03-18 |Numero=6 |Doi=10.7326/m13-1788 |Issn= 0003-4819 |www= http://annals.org/article.aspx?doi=10.7326/M13-1788 |Kieli={{en}} }}</ref> suoraketjuista teollista [[transrasva]]a.<ref>Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys. {{en}}</ref> Teollisen transrasvan osuus suomalaisesta pöytämargariinista oli 15–20 prosenttia ja leivontamargariinissa sitä oli jopa 30 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002790555.html|nimeke=Transrasva on rasvoista pahimpia – mutta saako sitä enää mistään?|tekijä=Helena Hietaniemi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2015-01-08|viitattu=2024-12-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yksi ruokalusikallinen margariinia sisälsi 2,7 grammaa transrasvaa vielä vuonna 2002.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.cfsan.fda.gov/~dms/qatrans2.html|nimeke=FDA/CFSAN - Questions and Answers about Trans Fat Nutrition Labeling|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2006-08-20|viitattu=2024-04-07|arkisto=https://web.archive.org/web/20060820083834/http://www.cfsan.fda.gov/~dms/qatrans2.html|arkistoitu=2006-08-20}}</ref> |
||
Suomessa |
Suomessa tuli vasta 1990-luvun alussa pakolliseksi kertoa pakkauksessa elintarvikkeen osittaishydrauksesta. Tämä johti siihen, että margariinin valmistajat alkoivat siirtyä 1990-luvun puolivälistä alkaen vähitellen osittaisesta hydrauksesta katalyyttiseen [[Vaihtoesteröinti|vaihtoesteröintiin]], jossa kiinteäksi hydrattu rasva vaihtoesteröidään juoksevan öljyn kanssa.<ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pronutritionist.net/2016/02/vaihtoesterointi-margariineissa-kari-salmisen-vieraskirjoitus-ja-allekirjoittaneen-vastaus/|nimeke=Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus ja allekirjoittaneen vastaus|tekijä=Reijo Laatikainen|julkaisu=PRONUTRITIONIST|ajankohta=2016-02-08|viitattu=2025-01-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Margariinin sisältämien transrasvojen määrä alkoi tämän johdosta vähetä 1990-luvun puolivälin jälkeen<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/ruoka/Transrasvat+yhä+ongelma+Euroopassa++Suomen+tilanne+hyvä/a1305600349838|Nimeke=Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä|Ajankohta=20.9.2012|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Arkisto=https://web.archive.org/web/20121123211705/http://www.hs.fi/ruoka/Transrasvat+yh%C3%A4+ongelma+Euroopassa++Suomen+tilanne+hyv%C3%A4/a1305600349838|Selite={{404 }}|Viitattu=25.9.2012}}</ref><ref>E. Flöter, G. van Duijn, ''Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods'' (toim. F. D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429–443 {{en}}</ref><ref>G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422–426 (2005) {{en}}</ref>. Osittain kovetettuja kasvirasvoja on alettu korvaamaan myös palmu- ja kookosöljyillä, joita ei tarvitse hydrata, koska ne ovat jo luontaisesti puolijähmeitä.<ref name="MPOC">{{cite web|url=http://www.malaysiapalmoil.org/publications/pdf/book01.pdf|title=Palm Oil/Palm Kernel Oil Applications - Margarine|publisher=The Malaysian Palm Oil Council|archive-url=https://web.archive.org/web/20200225235201/http://www.malaysiapalmoil.org/publications/pdf/book01.pdf|url-status=dead|archive-date=25 February 2020|access-date=4 January 2010|viitattu=2 syyskuu 2021|arkisto=https://web.archive.org/web/20200225235201/http://www.malaysiapalmoil.org/publications/pdf/book01.pdf|arkistoitu=25 helmikuu 2020}}</ref><ref name="soyoil">{{cite web|url=http://www.soyinfocenter.com/HSS/margarine1.php|title=History of Soy Oil Margarine|publisher=Soyinfo Center|last1=Shurtleff|first1=William|last2=Aoyagi|first2=Akiko|year=2007|access-date=4 January 2010}}</ref> |
||
| ⚫ | |||
==Historia== |
==Historia== |
||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
Margariini valmistettiin aluksi luontaisesti hyvin säilyvistä naudan- ja sianrasvasta sekä palmuöljystä. Kemianteollisuus kehitti 1900-luvulla hydrogenoinnin, jolloin margariinia kyettiin valmistamaan myös muista kasviöljyistä. Hydrogenoitu margariini sisälsi paljon sydäntautiriskiä lisääviä keinotekoisia transrasvoja. Transrasvojen osuus saattoi olla 1950-luvulla jopa 40 prosenttia margariinin sisältämästä rasvasta, ja 1960-70-luvuillakin vielä 20-30 prosenttia. Keinotekoisia transrasvoja alettiin karsia margariineista vasta 1980-luvulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Joonas Konstig|Nimeke=Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä?|Vuosi=2016-08-01|Julkaisija=Werner Söderström Ltd|Isbn=978-952-7144-11-4|Kieli=fi|www=https://books.google.fi/books?id=kW_gDwAAQBAJ&pg=PT3&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=2#v=onepage&q&f=false|Viitattu=2020-07-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://lipidlibrary.aocs.org/resource-material/the-history-of-lipid-science-and-technology/hippolyte-m%C3%A8ge-(1817-1880)|nimeke=Hippolyte Mège (1817-1880)|julkaisu=lipidlibrary.aocs.org|viitattu=2024-02-18}}</ref> |
Margariini valmistettiin aluksi luontaisesti hyvin säilyvistä naudan- ja sianrasvasta sekä palmuöljystä. Kemianteollisuus kehitti 1900-luvulla hydrogenoinnin, jolloin margariinia kyettiin valmistamaan myös muista kasviöljyistä. Hydrogenoitu margariini sisälsi paljon sydäntautiriskiä lisääviä keinotekoisia transrasvoja. Transrasvojen osuus saattoi olla 1950-luvulla jopa 40 prosenttia margariinin sisältämästä rasvasta, ja 1960-70-luvuillakin vielä 20-30 prosenttia. Keinotekoisia transrasvoja alettiin karsia margariineista vasta 1980-luvulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Joonas Konstig|Nimeke=Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä?|Vuosi=2016-08-01|Julkaisija=Werner Söderström Ltd|Isbn=978-952-7144-11-4|Kieli=fi|www=https://books.google.fi/books?id=kW_gDwAAQBAJ&pg=PT3&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=2#v=onepage&q&f=false|Viitattu=2020-07-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://lipidlibrary.aocs.org/resource-material/the-history-of-lipid-science-and-technology/hippolyte-m%C3%A8ge-(1817-1880)|nimeke=Hippolyte Mège (1817-1880)|julkaisu=lipidlibrary.aocs.org|viitattu=2024-02-18}}</ref> |
||
Yhdysavaltalainen Procter & Gamble toi vuonna 1911 markkinoille ensimmäisen kasvimargariinin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ars.usda.gov/research/publications/publication/?seqNo115=210614|nimeke=Publication : USDA ARS|julkaisu=www.ars.usda.gov|viitattu=2024-04-11}}</ref> |
Yhdysavaltalainen Procter & Gamble toi vuonna 1911 markkinoille ensimmäisen kasvimargariinin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ars.usda.gov/research/publications/publication/?seqNo115=210614|nimeke=Publication : USDA ARS|julkaisu=www.ars.usda.gov|viitattu=2024-04-11}}</ref> |
||
Margariinin valmistus oli kiellettyä Suomessa aina vuoteen 1909. "Kasvisvoin" valmistaminen oli sen sijaan tulkinnanvarainen kysymys, minkä johdosta Suomen ensimmäinen margariinitehdas aloitti tuotantonsa vuonna 1908 Turussa valmistamalla kasvimargariinia. Varsinaisesti Suomen margariiniteollisuus käynnistyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin ankaran rasvapulan takia ja voimakkaan markkinoinnin johdosta margariinin käyttö yleistyi. Valtio käynnisti oman margariinitehtaansa Helsingin Sörnäisissä vuonna 1924. Tehdas suljettiin vasta vuonna 1992. |
Margariinin valmistus oli kiellettyä Suomessa aina vuoteen 1909. "Kasvisvoin" valmistaminen oli sen sijaan tulkinnanvarainen kysymys, minkä johdosta Suomen ensimmäinen margariinitehdas aloitti tuotantonsa vuonna 1908 Turussa valmistamalla kasvimargariinia. Varsinaisesti Suomen margariiniteollisuus käynnistyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin ankaran rasvapulan takia ja voimakkaan markkinoinnin johdosta margariinin käyttö yleistyi. Valtio käynnisti oman margariinitehtaansa Helsingin Sörnäisissä vuonna 1924. Tehdas suljettiin vasta vuonna 1992. |
||
Suomalaisen margariinin sisältämistä rasvoista keskimäärin oli vielä [[1960-luku|1960-luvulla]] keskimäärin 30 % eläinperäisiä<ref>Ravintoaineiden kulutuksesta Suomessa vuosina 1959-1968. Torvela & Kallio. 1969. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441836/mttl_julk15_1969.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref> |
Suomalaisen margariinin sisältämistä rasvoista keskimäärin oli vielä [[1960-luku|1960-luvulla]] keskimäärin 30 % eläinperäisiä.<ref>Ravintoaineiden kulutuksesta Suomessa vuosina 1959-1968. Torvela & Kallio. 1969. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441836/mttl_julk15_1969.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref> Vuonna 1961 paljastui, että [[Paasivaara|Paasivaaran]] margariinitehdas oli käyttänyt ihmisravinnoksi kelpaamattomasta teurasjätteestä ja lemmikkien ruhoista tiristettyä rasvaa ja jopa mädäntyneitä eläinten raatoja. Tehtaalle oli viety yli 10 000 kiloa niin sanottua teknillistä rasvaa, joka oli ihmisravinnoksi kelpaamattomista teurasjätteistä ja raadoista sulatettua niin sanottua kaviosulaa eli destruktiorasvaa. Suomessa toimi useampia rasvansulattamoja, joissa eroteltiin eläinten raadoista rasvaa margariinin valmistusta varten. Myös Raision tehtaat Oy:n todettiin syyllistyneen samaan. Margariinia myytiin 30 miljoonaa kiloa vuonna 1960, mutta [[margariiniskandaali]]<nowiki/>i johti margariinin suosion romahdukseen, niin että kulutus palasi ennalleen vasta vuosikymmenen lopussa. Margariinitehtaiden toiminnan paljastanut Uusi Kuvalehti joutui lisäksi lopettamaan toimintansa, koska mainostajat alkoivat boikotoida sitä.<ref name="Nimetön_3-20250106084600"/><ref name="andersson">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-6504391|Nimeke=Mirristä Suvikultaa - 60-luvun kuvottava margariinisota|Tekijä=Iiro Andersson|Ajankohta=23.2.2013|Julkaisija=Yle uutiset|Viitattu=24.2.2013}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/pohjois-karjala-projektin-kaynnistymisesta-50-vuotta-projektista-tuli-kansainvalinen-suunnannayttaja.html|nimeke=Pohjois-Karjala-projektin käynnistymisestä 50 vuotta – projektista tuli kansainvälinen suunnannäyttäjä|julkaisu=www.epressi.com|ajankohta=2022-04-06|viitattu=2024-10-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Kevytmargariinit tuli Suomen markkinoille 1980-luvulla<ref>Laari. Suomen maatalousmuseo Sarkan vuosikirja 2021. https://www.digisarka.fi/app/uploads/2023/01/Laari-2021-1.pdf</ref>. |
|||
== Suositukset == |
|||
Lääkärikirja Duodecim suosittelee sydänmerkillä varustettuja, vähintään 60 % rasvaa sisältäviä kasvirasvapohjaisia margariineja niiden suotuisan rasvahappokoostumuksen ansiosta<ref name=":1" />. |
|||
==Terveysvaikutukset== |
==Terveysvaikutukset== |
||
EU on hyväksynyt terveysväitteen, jonka mukaan margariinin sisältämä [[linolihappo]] ja [[alfalinoleenihappo]] edistävät veren [[Kolesteroli|kolesterolitasojen]] pysymistä normaalina. Tämä koskee kuitenkin linolihappoa vain siinä tapauksessa, että sen saanti on vähintään 10 grammaa päivässä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.gov.uk/government/publications/nutrition-and-health-claims-guidance-to-compliance-with-regulation-ec-1924-2006-on-nutrition-and-health-claims-made-on-foods/nutrition-and-health-claims-guidance-to-compliance-with-regulation-ec-19242006|nimeke=Nutrition and health claims: guidance to compliance with Regulation (EC) 1924/2006|julkaisu=GOV.UK|viitattu=2025-01-05|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Duodecim-yhdistyksen Terveyskirjaston mukaan [[Alfalinoleenihappo|alfalinoleeni-]] ja [[linolihappo]] mahdollistavat myös sydämen ja verenkiertoelimistön normaalin toiminnan sekä ylläpitävät vastustuskykyä<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00935|nimeke=Terveyttä edistävä ruokavalio|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2024-09-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. |
|||
Lääkärikirja Duodecim suosittelee sydänmerkillä varustettuja, vähintään 60 % rasvaa sisältäviä kasvirasvapohjaisia margariineja niiden suotuisan rasvahappokoostumuksen ansiosta. Nämä margariinit sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat tarpeellisia sydämen ja verikiertoelimistön normaalin toiminnan sekä vastustuskyvyn ylläpitämiseksi. Tyydyttymättömistä rasvahapoista linolihappo ja alfalinoleenihappo ovat ihmisille välttämättömiä rasvahappoja, ja niitä voi saada vain juoksevista ja pehmeistä kasviperäisistä rasvoista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00935|nimeke=Terveyttä edistävä ruokavalio|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2024-09-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
| ⚫ | Margariinin valmistuksessa käytetään usein korkeita lämpötiloja, jolloin saattaa muodostua haitallisia aineita kuten glysidyyliestereitä, 3-monokloropopaanidiolia (3-MCPD) ja 2-monokloropropaanidiolia (2-MCPD) sekä niiden rasvahappoestereitä.<ref>Komission asetus (EU) 2018/290. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018R0290</ref> |
||
Ravitsemusterapeutti Tuija Pusan mukaan margariini on voita terveellisempää, koska voin sisältämä kova rasva nostaa veren LDL -kolesterolia. Voissa on lisäksi 3–5 prosenttia luontaista transrasvaa, joka hänen mukaansa myöskin suurentaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää sen HDL-kolesterolipitoisuutta. Margariinin runsaasti sisältämä pehmeä rasva puolestaan pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta sekä parantaa HDL/LDL-kolesterolisuhdetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sydan.fi/fakta/rasvan-laatu-ratkaisee/|nimeke=Rasvan laatu ratkaisee|julkaisu=Sydänliitto|viitattu=2024-08-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
| ⚫ | [[Kansanterveyslaitos|Kansanterveyslaitoksen]] ja Harvardin yliopiston vuonna 1997 julkaisemassa pitkän aikavälin SETTI-tutkimuksessa osoitettiin, että läpi 1900-luvun käytetty osittain [[Hydraus|kovetettuja]] kasvirasvoja sisältävä margariini lisäsi sydänkuolleisuutta.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/20/rasvainen-kupla-kasikirjoitus|nimeke=Rasvainen kupla: käsikirjoitus|julkaisu=yle.fi|ajankohta=2010-09-20|viitattu=2024-03-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Tämä johtui sen runsaasti sisältämistä teollisista [[Transrasva|transrasvoista]]<ref name=":03">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo12347|nimeke=Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään?|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2024-03-18}}</ref>. Teollinen transrasva huonontaa myös veren rasva-arvoja<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20209147/|Nimeke=Effect of animal and industrial trans fatty acids on HDL and LDL cholesterol levels in humans--a quantitative review|Tekijä=Ingeborg A Brouwer, Anne J Wanders, Martijn B Katan|Julkaisu=PLoS One|Julkaisupaikka=|Ajankohta=Maaliskuu 2010|Julkaisija=|Arkisto=|Arkistoitu=|Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=28.11.2022|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://doi.org/10.3945/ajcn.115.116129|Nimeke=Vaccenic acid and trans fatty acid isomers from partially hydrogenated oil both adversely affect LDL cholesterol: a double-blind, randomized controlled trial|Tekijä=Sarah K Gebauer, Frédéric Destaillats, Fabiola Dionisi, Ronald M Krauss, David J Baer|Julkaisu=The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1339–1346|Julkaisupaikka=|Ajankohta=11 November 2015|Julkaisija=|Arkisto=|Arkistoitu=|Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=28.11.2022|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123646|Nimeke=In equal amounts, the major ruminant trans fatty acid is as bad for LDL cholesterol as industrially produced trans fatty acids, but the latter are easier to remove from foods|Tekijä=Steen Stender|Julkaisu=The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1301–1302|Julkaisupaikka=|Ajankohta=11.11.2015|Julkaisija=|Arkisto=|Arkistoitu=|Tiedostomuoto=|Selite=|Lainaus=|Viitattu=28.11.2022|Kieli={{en}}}}</ref>. |
||
| ⚫ | Runsasrasvaiset margariinit |
||
Margariinin valmistusmenetelmää alettiin muuttaa 1990-luvun loppupuolella<ref name=":13" />, minkä vuoksi Suomessa myytävät margariinit sisälsivät 2020-luvulle tultaessa enää 0-1,5 prosenttia teollisia transrasvoja<ref name=":62">{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/530?q=margariini&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331&|nimeke=Elintarvike - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2024-09-14}}</ref>. Niiden pitoisuus on laskenut tämän jälkeen edelleen, mutta esimerkiksi kevytmargariini saattaa sisältää vielä 0,5 prosenttia teollista transrasvaa<ref name="Nimetön-20250106084600"/>. |
|||
Kansanterveyslaitoksen vuonna 1997 julkaisemassa pitkän aikavälin SETTI-tutkimuksessa osoitettiin, että margariini, toisin kuin voi, lisäsi sydänkuolleisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/20/rasvainen-kupla-kasikirjoitus|nimeke=Rasvainen kupla: käsikirjoitus|julkaisu=yle.fi|ajankohta=2010-09-20|viitattu=2024-03-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Syynä olivat hydrattujen margariinien runsaasti sisältämät reolliset [[Transrasva|transrasvat]]<ref name=":0" />. Hydrauksesta on sittemmin luovuttu, ja Suomessa myytävät margariinit sisältävät enää 0-1,5 prosenttia teollisia transrasvoja<ref name=":6" />. |
|||
| ⚫ | ''Runsasrasvaiset margariinit'' ovat terveellisempiä kuin vähärasvaiset. Tämä johtuu siitä, että kevytmargariinien rasvaa joudutaan kovettamaan enemmän, koska ne sisältävät enemmän vettä. Kevytmargariineissa on myös vähemmän [[Välttämätön rasvahappo|välttämättömiä rasvahappoja]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-5885727|Nimeke=Margariinien terveyserot hämmästyttävät|Tekijä=Anne Pirskanen|Ajankohta=21.9.2009|Julkaisija=Yle uutiset|Viitattu=25.9.2012}}</ref> |
||
| ⚫ | Margariinin valmistuksessa käytetään usein korkeita lämpötiloja, jolloin saattaa muodostua haitallisia aineita kuten glysidyyliestereitä, 3-monokloropopaanidiolia (3-MCPD) ja 2-monokloropropaanidiolia (2-MCPD) sekä niiden rasvahappoestereitä.<ref>Komission asetus (EU) 2018/290. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018R0290</ref> |
||
''Kolesterolia alentaviin margariineihin'' lisätty [[kasvistanoli]] ja [[kasvisteroli]] estävät ravinnon kolesterolin imeytymistä verenkiertoon.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Marttinen, Maija | Otsikko = Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population | Julkaisu = Helda – Helsingin yliopisto| Ajankohta = 24.6.2014 | www = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/45404 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kasvisterolien kokonaisvaikutuksesta kolesteroliin on kuitenkin saatu ristiriitaista tutkimusnäyttöä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Kasvisterolit turvallisia, mutta eivät välttämättä vähennä sydänsairauksia | Julkaisu =Duodecim | Ajankohta =2012 | Vuosikerta =128 | Numero =6 | Sivut =559 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalainen Lääkäriseura Duodecim }}</ref><ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=H Gylling, J Plat, S Turley, HN Ginsberg, L Ellegård, W Jessup|Otsikko=Plant sterols and plant stanols in the management of dyslipidaemia and prevention of cardiovascular disease|Julkaisu=Atherosclerosis|Ajankohta=helmikuu 2014 |Vuosikerta=232 |Numero=2 |Sivut=346–360 |Doi=10.1016/j.atherosclerosis.2013.11.043 |www = https://www.atherosclerosis-journal.com/article/S0021-9150(13)00694-1/fulltext}}</ref> Noin 20 prosenttia kasvisteroleilla tai -stanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita käyttävistä saa yli kolme grammaa kasvisterolia tai-stanolia päivässä, mikä on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) asettaman suositellun päivittäissaannin yläraja. Liian suurella kasvisterolien ja -stanolien saannilla on todettu olevan yhteys [[paksusuolen syöpä|paksusuolen syöpään]] hiirillä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Marttinen, Maija | Otsikko = Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population | Julkaisu = Helda – Helsingin yliopisto| Ajankohta = 24.6.2014 | www = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/45404 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
== Margariinituotteita == |
== Margariinituotteita == |
||
* [[Keiju-margariini]] on Suomen ainoan margariinivalmistajan Bunge Finlandin valmistama margariini<ref name="Nimetön-rEkQ-1"/> |
* [[Keiju-margariini]] on Suomen ainoan margariinivalmistajan Bunge Finlandin valmistama margariini.<ref name="Nimetön-rEkQ-1"/> Keijun toi markkinoille [[Raisio (yritys)|Raisio]] vuonna 1985. |
||
* Beneviva Omega3 -kevytmargariini on Raisio Oyj:n levite, jossa on runsaasti [[Omega-3-rasvahapot|omega-3-rasvahappoja]]. Tämän kevytmargariinin rasvapitoisuus on 40 painoprosenttia. |
* Beneviva Omega3 -kevytmargariini on Raisio Oyj:n levite, jossa on runsaasti [[Omega-3-rasvahapot|omega-3-rasvahappoja]]. Tämän kevytmargariinin rasvapitoisuus on 40 painoprosenttia. |
||
* [[Flora (margariini)|Flora]]-margariini on vuodesta 1969 lähtien valmistettu margariini. Se lienee ollut Suomen ensimmäinen pääosin kasvirasvoista valmistettu margariini. Floraa markkinoi [[Unilever|Suomen Unilever Oyj]] (aiemmin Paasivaara Oy, alun perin S. W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy). Floran ja muiden yhtiön margariinien valmistus siirtyi Ruotsiin, kun yhtiön Herttoniemen margariinitehdas Helsingissä suljettiin vuonna 1997 ja alue siirtyi asuinrakentamiskäyttöön. Yhtiön muita tuotteita ovat [[Becel]] ja [[Lätta]] (ent. Kevyt Linja). |
* [[Flora (margariini)|Flora]]-margariini on vuodesta 1969 lähtien valmistettu margariini. Se lienee ollut Suomen ensimmäinen pääosin kasvirasvoista valmistettu margariini. Floraa markkinoi [[Unilever|Suomen Unilever Oyj]] (aiemmin Paasivaara Oy, alun perin S. W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy). Floran ja muiden yhtiön margariinien valmistus siirtyi Ruotsiin, kun yhtiön Herttoniemen margariinitehdas Helsingissä suljettiin vuonna 1997 ja alue siirtyi asuinrakentamiskäyttöön. Yhtiön muita tuotteita ovat [[Becel]] ja [[Lätta]] (ent. Kevyt Linja). |
||
| Rivi 81: | Rivi 86: | ||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
* [[Rasvakeskustelu]] |
* [[Rasvakeskustelu]] |
||
* [[Levite|Levitteet]] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Nykyinen versio 6. tammikuuta 2025 kello 10.46
Margariini on ultraprosessoituihin valmisruokiin lukeutuva kasvi- tai eläinrasvojen ja veden muodostama synteettinen emulsio[2][3].
Margariini sisälsi aiemmin 80 prosenttia rasvaa. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista margariininkäyttäjistä käyttää nykyisin kevytmargariinia[4], jotka sisältävät esimerkiksi 30, 40, 60 tai 70 prosenttia rasvaa[5].
Raaka-aineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pöytämargariinit valmistetaan nykyisin yleensä kokonaan kasviöljyistä. Margariinin pääraaka-aine on yleensä rypsi- tai auringonkukkaöljy sekä loppuun asti kovetettu palmu- tai kookosöljy.[6][7] Suomessa myytävä margariini saa sisältää kasvirasvan lisäksi enintään kolme prosenttia maitorasvaa.[8]
Margariinien valmistukseen käytetään myös lisäaineita kuten emulgointiaineita, säilöntäaineita ja aromeja. Kevytmargariinit sisältävät eniten lisäaineita.[6]
Margariinin valmistukseen on käytetty myös kalaöljyjä. Norjassa peräti 66 prosenttia margariinin sisältämästä kovetetusta öljystä oli 1990-luvulla kalaperäistä.[9]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Suomessa kulutetusta margariinista valmistetaan nykyisin ulkomailla. Suomessa oli vuonna 2020 enää yksi margariinitehdas, Bunge Finland, joka valmisti Keiju-margariinia.[10]
Margariini kovetettiin aiemmin runsaasti teollisia transrasvoja synnyttävän katalyyttisen osittaishydrauksen avulla.[7] Nykyisin margariini valmistetaan siten, että kasviöljyä hydraamalla aikaansaatu täysin kovetettu eli täysin tyydyttyneeksi muutettu kiinteä kasvirasva vaihtoesteröidään kovettamattoman kasviöljyn kanssa. Lähtöaineiden sisältämät rasvamolekyylit (triglyseridit) muuntuvat tällöin uudentyyppisiksi synteettisiksi triglyserideiksi. Vaihtoesteröinnissä syntyy kiinteitä synteettisiä niin sanottuja uusrasvamolekyylejä eli enantioisomeeri-triglyseridejä, joita voi olla yhteensä jopa sataa eri tyyppiä. Näin syntyneen rasvaseoksen kemiallinen bruttokaava pysyy samana, mutta rasvamolekyylien kemiallinen rakenne muuttuu niiden paikka- ja stereoisomerian vuoksi.[11]
Kulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vain 5-10 prosenttia suomalaisista käytti margariinia vuonna 1974.[12] Margariinin kulutus ohitti kuitenkin voin kulutuksen jo vuonna 1988.[13] Margariinin kokonaiskulutus ehti olla yli 2,5-kertaa voita suurempaa vuonna 2008, jolloin margariinia kului 21 grammaa päivässä henkeä kohti.[14]
Margariinin kulutuksen tilastointi lakkasi vuonna 2009.[14] Voin ja voita sisältävien rasvalevitteiden kulutus ohitti vuoteen 2017 mennessä kuitenkin Finravinto-tutkimusten osanottajien keskuudessa jälleen margariinin.[15] Margariinin kulutus oli kyseiseen tutkimukseen osallistuneilla naisilla tuolloin enää 6 grammaa ja miehillä 9 grammaa päivässä.[16]
Yhdysvalloissa margariinia alettiin korvaamaan voilla jo 2000-luvun alussa, minkä vuoksi margariinin kulutus pieneni lähes kolmanneksen vuosina 2000-2014.[17]
Käyttö voin korvaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Margariinin ja voin suositummuusasema on vuorotellut Suomessa 1900-luvun loppupuolelta lähtien. Margariini ylitti voin suosion ensi kertaa 1980-luvun lopussa. Nykyisin voi ja voita sisältävät levitteet ovat on margariinia suositumpaa.[12][13][15][18]
Margariinia alettiin käyttää 1920-luvun Suomessa voin rinnalla. Tutkimuksissa oltiin havaittu, että suomalaisten rasvan saanti oli niukkaa. Aikakakauden keskeisenä ravitsemusasiantuntijana pidetyn Carl Tigerstedtin mukaan edullinen ja runsaasti energiaa sisältävä margariini sopi erityisen hyvin sen väestönosan ruokavalioon, jolla ei ollut varaa voihin. Margariini oli hänen mukaansa mukaan yhtä ravitsevaa kuin voi. Voi oli kuitenkin puolta kalliimpaa. Voin korvaamista margariinilla saatettiin pitää jopa isänmaallisena velvollisuutena, koska kallista voita säästyi siten vientiin.[19][20] 1920-luvulla ei vielä tiedetty margariinin runsaasti sisältämien teollisten transrasvojen sydänsairauksia aiheuttavista vaikutuksista.[21]
EU-direktiivin mukaan voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Siksi esimerkiksi Suomessa valmistetun voi-kasviöljyseoksen Voimariinin nimi muutettiin Valio Oivariiniksi.[22]
Koostumus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Margariini koostuu pääasiassa rasvasta (20–80 %), vedestä (kevytmargariineissa yli 50 %) ja emulgointiaineesta. Näiden lisäksi margariiniin lisätään rasvaliukoisia ja vesiliukoisia lisäaineita. Rasvaliukoisia lisäaineita ovat muun muassa vitamiinit (A, D ja E), värit sekä eräät aromit. Vesiliukoisia lisäaineita ovat proteiinit (yleensä maitoproteiini), suola, sokeri, aromit, happamuudensäätöaineet sekä etenkin kevytmargariineissa sakeuttamis- ja säilöntäaineet (yleensä kaliumsorbaatti). Näiden lisäksi margariineihin voidaan lisätä myös esimerkiksi stanoli- tai steroliestereitä, kalsiumia, hapettumisenestoaineita tai kuitua.[23]
Emulgointiaineen tehtävä on sitoa margariinin rasva ja vesi toisiinsa emulsioksi. Proteiinit antavat tuotteelle makua. Sokerin tarkoitus on antaa margariinille pannulla paistettaessa kaunis ruskehtava väri sekä parantaa rasvataikinoiden pakastuksen kestoa. Happamuudensäätöaineet parantavat margariinin säilyvyyttä hidastamalla mikrobien lisääntymistä. Suola tuo margariiniin makua ja parantaa sen säilyvyyttä. Sakeuttamisaineet sitovat veden tuotteeseen. Keinotekoisilla aromeilla margariiniin tuodaan yleensä voin makua.[23]
Rasvahapot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisessä margariinissa on 80 prosenttia rasvaa, mutta kevytmargariineissa rasvaa on vähemmän.[24]
Rypsiöljystä tehtävissä margariineissa on runsaasti alfalinoleenihappoa ja omega-6-rasvoja sekä E-vitamiinia.[25] Margariinin saa väittää Euroopan elintarvikesäädösten mukaan olevan omega-3-rasvojen lähde, koska alfalinoleenihappo kuuluu omega-3-rasvahappojen ryhmään.[25]
Tyydyttyneen rasvan osuus kaikesta rasvasta on tyypillisessä pehmeässä margariinissa 25–40 prosenttia.[24]
Suomalaiset leipämargariinit sisältävät 0–0,5 prosenttia teollisia transrasvoja[26] ja leivontamargariinit 0,23–0,31 prosenttia[27][28]. Tuotteen transrasvapitoisuutta ei saa kuitenkaan ilmoittaa ravintoarvoilmoituksessa eikä muuallakaan pakkausmerkinnöissä.[29]
Elintarvikekemian professori Kari Salminen esitti vuonna 2016, että nykyisten vaihtoesteröityjen margariinien sisältämät synteettiset rasvamolekyylit saattavat muuttaa huomattavasti niiden ravitsemuksellista vaikutusta. Salminen esitti myös epäilyksen, että kyseiset uusrasvahapot saattavat osoittautua pitkäaikaisvaikutuksiltaan yhtä haitallisiksi kuin teolliset transrasvat ja että niiden pitkäaikaisvaikutukset olisi pitänyt selvittää ennen vaihtoesteröidyn margariinin päästämistä markkinoille. Salminen kritisoi myös sitä, että margariinin sisältämä teollisesti kovetettu kasvirasva merkitään Suomessa nykyisin luontaiseksi kasviöljyksi, vaikka EU:n elintarviketietoasetus edellyttää, että kasviöljyjen kovettaminen merkitään pakkaukseen.[7][11]
Transrasvapitoisuuden vähentäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Margariini kovetettiin aikaisemmin osittaishydrauksen avulla, minkä vuoksi se sisälsi vuosina 1960–1985 noin 25 prosenttia sydänsairausriskiä nostavaa[30] suoraketjuista teollista transrasvaa.[31] Teollisen transrasvan osuus suomalaisesta pöytämargariinista oli 15–20 prosenttia ja leivontamargariinissa sitä oli jopa 30 prosenttia.[32] Yksi ruokalusikallinen margariinia sisälsi 2,7 grammaa transrasvaa vielä vuonna 2002.[33]
Suomessa tuli vasta 1990-luvun alussa pakolliseksi kertoa pakkauksessa elintarvikkeen osittaishydrauksesta. Tämä johti siihen, että margariinin valmistajat alkoivat siirtyä 1990-luvun puolivälistä alkaen vähitellen osittaisesta hydrauksesta katalyyttiseen vaihtoesteröintiin, jossa kiinteäksi hydrattu rasva vaihtoesteröidään juoksevan öljyn kanssa.[34] Margariinin sisältämien transrasvojen määrä alkoi tämän johdosta vähetä 1990-luvun puolivälin jälkeen[35][36][37]. Osittain kovetettuja kasvirasvoja on alettu korvaamaan myös palmu- ja kookosöljyillä, joita ei tarvitse hydrata, koska ne ovat jo luontaisesti puolijähmeitä.[38][39]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Margariini keksittiin Ranskassa vuonna 1869, jolloin voita oli niukasti ja sen hinta oli korkea. Keisari Napoleon III oli julistanut vuonna 1866 kilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi voin korvike. Kilpailun voitti Mège Mouriès, jonka teorian mukaan rasva lehmän utareesta liukenee maitoon. Niinpä hän lisäsi naudan rasvaan kaseiini-nimistä maitoproteiinia ja lehmän utarekudosta. Mouries keksi, että mikäli nämä ainesosat prosessoidaan kylmässä ja kuumassa, tuloksena on hyvin voin kaltaista ainetta, joka oli helmen väristä. Kreikan helmeä tarkoittavan sanan, margarites, mukaan hän antoi tuotteelleen nimen margarine.lähde?
Margariini valmistettiin aluksi luontaisesti hyvin säilyvistä naudan- ja sianrasvasta sekä palmuöljystä. Kemianteollisuus kehitti 1900-luvulla hydrogenoinnin, jolloin margariinia kyettiin valmistamaan myös muista kasviöljyistä. Hydrogenoitu margariini sisälsi paljon sydäntautiriskiä lisääviä keinotekoisia transrasvoja. Transrasvojen osuus saattoi olla 1950-luvulla jopa 40 prosenttia margariinin sisältämästä rasvasta, ja 1960-70-luvuillakin vielä 20-30 prosenttia. Keinotekoisia transrasvoja alettiin karsia margariineista vasta 1980-luvulla.[40][41]
Yhdysavaltalainen Procter & Gamble toi vuonna 1911 markkinoille ensimmäisen kasvimargariinin.[42]
Margariinin valmistus oli kiellettyä Suomessa aina vuoteen 1909. "Kasvisvoin" valmistaminen oli sen sijaan tulkinnanvarainen kysymys, minkä johdosta Suomen ensimmäinen margariinitehdas aloitti tuotantonsa vuonna 1908 Turussa valmistamalla kasvimargariinia. Varsinaisesti Suomen margariiniteollisuus käynnistyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin ankaran rasvapulan takia ja voimakkaan markkinoinnin johdosta margariinin käyttö yleistyi. Valtio käynnisti oman margariinitehtaansa Helsingin Sörnäisissä vuonna 1924. Tehdas suljettiin vasta vuonna 1992.
Suomalaisen margariinin sisältämistä rasvoista keskimäärin oli vielä 1960-luvulla keskimäärin 30 % eläinperäisiä.[43] Vuonna 1961 paljastui, että Paasivaaran margariinitehdas oli käyttänyt ihmisravinnoksi kelpaamattomasta teurasjätteestä ja lemmikkien ruhoista tiristettyä rasvaa ja jopa mädäntyneitä eläinten raatoja. Tehtaalle oli viety yli 10 000 kiloa niin sanottua teknillistä rasvaa, joka oli ihmisravinnoksi kelpaamattomista teurasjätteistä ja raadoista sulatettua niin sanottua kaviosulaa eli destruktiorasvaa. Suomessa toimi useampia rasvansulattamoja, joissa eroteltiin eläinten raadoista rasvaa margariinin valmistusta varten. Myös Raision tehtaat Oy:n todettiin syyllistyneen samaan. Margariinia myytiin 30 miljoonaa kiloa vuonna 1960, mutta margariiniskandaalii johti margariinin suosion romahdukseen, niin että kulutus palasi ennalleen vasta vuosikymmenen lopussa. Margariinitehtaiden toiminnan paljastanut Uusi Kuvalehti joutui lisäksi lopettamaan toimintansa, koska mainostajat alkoivat boikotoida sitä.[18][44] [45]
Kevytmargariinit tuli Suomen markkinoille 1980-luvulla[46].
Suositukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääkärikirja Duodecim suosittelee sydänmerkillä varustettuja, vähintään 60 % rasvaa sisältäviä kasvirasvapohjaisia margariineja niiden suotuisan rasvahappokoostumuksen ansiosta[47].
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EU on hyväksynyt terveysväitteen, jonka mukaan margariinin sisältämä linolihappo ja alfalinoleenihappo edistävät veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. Tämä koskee kuitenkin linolihappoa vain siinä tapauksessa, että sen saanti on vähintään 10 grammaa päivässä[48]. Duodecim-yhdistyksen Terveyskirjaston mukaan alfalinoleeni- ja linolihappo mahdollistavat myös sydämen ja verenkiertoelimistön normaalin toiminnan sekä ylläpitävät vastustuskykyä[47].
Margariinin valmistuksessa käytetään usein korkeita lämpötiloja, jolloin saattaa muodostua haitallisia aineita kuten glysidyyliestereitä, 3-monokloropopaanidiolia (3-MCPD) ja 2-monokloropropaanidiolia (2-MCPD) sekä niiden rasvahappoestereitä.[49]
Kansanterveyslaitoksen ja Harvardin yliopiston vuonna 1997 julkaisemassa pitkän aikavälin SETTI-tutkimuksessa osoitettiin, että läpi 1900-luvun käytetty osittain kovetettuja kasvirasvoja sisältävä margariini lisäsi sydänkuolleisuutta.[7][50]. Tämä johtui sen runsaasti sisältämistä teollisista transrasvoista[51]. Teollinen transrasva huonontaa myös veren rasva-arvoja[52][53][54].
Margariinin valmistusmenetelmää alettiin muuttaa 1990-luvun loppupuolella[11], minkä vuoksi Suomessa myytävät margariinit sisälsivät 2020-luvulle tultaessa enää 0-1,5 prosenttia teollisia transrasvoja[55]. Niiden pitoisuus on laskenut tämän jälkeen edelleen, mutta esimerkiksi kevytmargariini saattaa sisältää vielä 0,5 prosenttia teollista transrasvaa[5].
Runsasrasvaiset margariinit ovat terveellisempiä kuin vähärasvaiset. Tämä johtuu siitä, että kevytmargariinien rasvaa joudutaan kovettamaan enemmän, koska ne sisältävät enemmän vettä. Kevytmargariineissa on myös vähemmän välttämättömiä rasvahappoja.[56]
Kolesterolia alentaviin margariineihin lisätty kasvistanoli ja kasvisteroli estävät ravinnon kolesterolin imeytymistä verenkiertoon.[57] Kasvisterolien kokonaisvaikutuksesta kolesteroliin on kuitenkin saatu ristiriitaista tutkimusnäyttöä.[58][59] Noin 20 prosenttia kasvisteroleilla tai -stanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita käyttävistä saa yli kolme grammaa kasvisterolia tai-stanolia päivässä, mikä on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) asettaman suositellun päivittäissaannin yläraja. Liian suurella kasvisterolien ja -stanolien saannilla on todettu olevan yhteys paksusuolen syöpään hiirillä.[60]
Margariinituotteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keiju-margariini on Suomen ainoan margariinivalmistajan Bunge Finlandin valmistama margariini.[10] Keijun toi markkinoille Raisio vuonna 1985.
- Beneviva Omega3 -kevytmargariini on Raisio Oyj:n levite, jossa on runsaasti omega-3-rasvahappoja. Tämän kevytmargariinin rasvapitoisuus on 40 painoprosenttia.
- Flora-margariini on vuodesta 1969 lähtien valmistettu margariini. Se lienee ollut Suomen ensimmäinen pääosin kasvirasvoista valmistettu margariini. Floraa markkinoi Suomen Unilever Oyj (aiemmin Paasivaara Oy, alun perin S. W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy). Floran ja muiden yhtiön margariinien valmistus siirtyi Ruotsiin, kun yhtiön Herttoniemen margariinitehdas Helsingissä suljettiin vuonna 1997 ja alue siirtyi asuinrakentamiskäyttöön. Yhtiön muita tuotteita ovat Becel ja Lätta (ent. Kevyt Linja).
- Suvikulta oli aiempi S. W. Paasivaaran Margariinitehtaan tuote. Se muistetaan 1960-luvun alun margariiniskandaalista, kun Uusi Kuvalehti kertoi vuonna 1961, että Suvikultaa valmistettiin kissojen ja muiden eläinten raadoista ja teurasjätteistä.[44]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
- Niemelä, Jouni: Elintarvikeprosessit. (Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet)) Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Caitlin Martin: Stomping the Margarine Science History Institute. 11.8.2022. Viitattu 5.12.2024. (englanti)
- ↑ Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035 doi:10.1136/bmjopen-2015-009892 ISSN 2044-6055 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601
- ↑ Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, taulukko 56 A. THL 2014. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ a b Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.1.2025.
- ↑ a b Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat Yle Uutiset. 15.12.2017. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ a b c d Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Levitettävät rasvat Ruokavirasto. Viitattu 28.2.2024.
- ↑ Effects of partially hydrogenated fish oil, partially hydrogenated soybean oil, and butter on serum lipoproteins and Lp[a] in men. 1995. https://www.jlr.org/article/S0022-2275(20)41144-7/pdf
- ↑ a b Keiju-margariinit, levitteet ja juoksevat on valmistettu Suomessa Keiju. 17.8.2020. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ a b c Reijo Laatikainen: Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus ja allekirjoittaneen vastaus PRONUTRITIONIST. 8.2.2016. Viitattu 5.1.2025.
- ↑ a b Kansanterveys | Nuoret suomalaismiehet kuolivat kuin liukuhihnalta syötyään ”vahvaa ruokaa” – Sitten yksi mies teki ihmeen, jota ihaillaan nyt ympäri maailman Helsingin Sanomat. 24.4.2024. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ a b suomisyojajuo: Margariinin monimutkainen historia Suomi syö ja juo. 25.2.2021. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ a b Ravintotase 2020 lopullinen ja ennakko 2021 Luonnonvarakeskus. Viitattu 28.7.2023.
- ↑ a b Ravitsemus | Osa ihmisistä karttaa margariinia turhaan – Asiantuntijat kertovat, millaista rasvaa kannattaa panna leivän päälle Helsingin Sanomat. 8.3.2021. Viitattu 28.2.2024.
- ↑ Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Sivu 51. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Taloussanomat: Voi voitti margariinin - Unilever käänsi takkinsa Ilta-Sanomat. 21.1.2014. Viitattu 28.2.2024.
- ↑ a b Väite kissanraadoista margariinissa osoittautui oikeaksi: Näin rasvasota eteni www.iltalehti.fi. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Kaija Rautavirta ja Antti Ahlström: Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926. https://core.ac.uk/download/158607000.pdf
- ↑ Ravitsevaa ruokaa huokeaan hintaan. Carl Tigerstedt suomalaisen kansanravitsemuksen edistäjänä. Kaija Rautavirta. Sosiaalilääketieteen yhdistys 12/2020.https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/41503e0f-7fc1-4bd9-9cb7-ed1bf670ce9e/content
- ↑ Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
- ↑ Nimen muutos lisäsi Oivariinin tunnettuutta ja myyntiä ([vanhentunut linkki]) 5.12.2005. Valio. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ a b Niemelä, s. 178–180.
- ↑ a b Fineli: margariinituotteet 27.6.2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.11.2021.
- ↑ a b Elintarvikekemian professori Marina Heinonen, Helsingin yliopisto, "Rypsiöljy on terveydelle edullista". Helsingin Sanomat Mielipide 18.3.2011, sivu C7
- ↑ Elintarvikkeet (haku) Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.12.2024.
- ↑ Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla 2020–23. Ruokavirasto. Viitattu 25.12.2024.
- ↑ Ruokavirasto: Liite 2. Näytteiden analyysitulokset. (pdf) Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla. 2020–23. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.12.2024.
- ↑ Transrasvat Ruokavirasto. Viitattu 20.2.2024.
- ↑ Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys. (englanniksi)
- ↑ Helena Hietaniemi: Transrasva on rasvoista pahimpia – mutta saako sitä enää mistään? Helsingin Sanomat. 8.1.2015. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ FDA/CFSAN - Questions and Answers about Trans Fat Nutrition Labeling web.archive.org. 20.8.2006. Arkistoitu 20.8.2006. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ Reijo Laatikainen: Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus ja allekirjoittaneen vastaus PRONUTRITIONIST. 8.2.2016. Viitattu 5.1.2025.
- ↑ Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä ([vanhentunut linkki]) 20.9.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 25.9.2012.
- ↑ E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (toim. F. D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429–443 (englanniksi)
- ↑ G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422–426 (2005) (englanniksi)
- ↑ Palm Oil/Palm Kernel Oil Applications - Margarine The Malaysian Palm Oil Council. Arkistoitu 25 helmikuu 2020. Viitattu 4 January 2010.
- ↑ Shurtleff, William; Aoyagi, Akiko: History of Soy Oil Margarine Soyinfo Center. Viitattu 4 January 2010.
- ↑ Joonas Konstig: Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä? Werner Söderström Ltd, 1.8.2016. ISBN 978-952-7144-11-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 26.7.2020. fi
- ↑ Hippolyte Mège (1817-1880) lipidlibrary.aocs.org. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Publication : USDA ARS www.ars.usda.gov. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Ravintoaineiden kulutuksesta Suomessa vuosina 1959-1968. Torvela & Kallio. 1969. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441836/mttl_julk15_1969.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ a b Iiro Andersson: Mirristä Suvikultaa - 60-luvun kuvottava margariinisota 23.2.2013. Yle uutiset. Viitattu 24.2.2013.
- ↑ Pohjois-Karjala-projektin käynnistymisestä 50 vuotta – projektista tuli kansainvälinen suunnannäyttäjä www.epressi.com. 6.4.2022. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Laari. Suomen maatalousmuseo Sarkan vuosikirja 2021. https://www.digisarka.fi/app/uploads/2023/01/Laari-2021-1.pdf
- ↑ a b Terveyttä edistävä ruokavalio Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 16.9.2024.
- ↑ Nutrition and health claims: guidance to compliance with Regulation (EC) 1924/2006 GOV.UK. Viitattu 5.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Komission asetus (EU) 2018/290. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018R0290
- ↑ Rasvainen kupla: käsikirjoitus yle.fi. 20.9.2010. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Ingeborg A Brouwer, Anne J Wanders, Martijn B Katan: Effect of animal and industrial trans fatty acids on HDL and LDL cholesterol levels in humans--a quantitative review PLoS One. Maaliskuu 2010. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Sarah K Gebauer, Frédéric Destaillats, Fabiola Dionisi, Ronald M Krauss, David J Baer: Vaccenic acid and trans fatty acid isomers from partially hydrogenated oil both adversely affect LDL cholesterol: a double-blind, randomized controlled trial The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1339–1346. 11 November 2015. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Steen Stender: In equal amounts, the major ruminant trans fatty acid is as bad for LDL cholesterol as industrially produced trans fatty acids, but the latter are easier to remove from foods The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1301–1302. 11.11.2015. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Anne Pirskanen: Margariinien terveyserot hämmästyttävät 21.9.2009. Yle uutiset. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ Marttinen, Maija: Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population. Helda – Helsingin yliopisto, 24.6.2014. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kasvisterolit turvallisia, mutta eivät välttämättä vähennä sydänsairauksia. Duodecim, 2012, 128. vsk, nro 6, s. 559. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
- ↑ H Gylling, J Plat, S Turley, HN Ginsberg, L Ellegård, W Jessup: Plant sterols and plant stanols in the management of dyslipidaemia and prevention of cardiovascular disease. Atherosclerosis, helmikuu 2014, 232. vsk, nro 2, s. 346–360. doi:10.1016/j.atherosclerosis.2013.11.043 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Marttinen, Maija: Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population. Helda – Helsingin yliopisto, 24.6.2014. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margariini.
- Ravitsemustieteen perusteita, Rasvat Avoin yliopisto
- Is it better to eat butter instead of margarine to avoid trans fat? (Arkistoitu – Internet Archive) FDA 2006