Mongolit
| Mongolit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | noin 10 miljoonaa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kielet | mongolilaiset kielet | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Uskonnot | tiibetinbuddhalaisuus, šamanismi[9][10][11][12], sunni-islam, ortodoksisuus, taoismi, bön ja protestantismi. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä. Mongoleita on noin 10 miljoonaa, joista 2,4 miljoonaa Mongoliassa, 5,8 miljoonaa Kiinan Sisä-Mongoliassa ja 500 000 Venäjällä. Mongolit olivat yksi Mongolivaltakunnan perustaneista heimoista.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mongolit polveutuvat nykyisten Mongolian ja Siperian alueilla eläneistä nomadikansoista. He olivat vielä ennen 1200-lukua vain pieni ja epämerkittävä ryhmä muiden saman alueen nomadikansojen joukossa.[13] Nimitys mongoli tulee ehkä mengwu-heimon nimestä, joka kuului shiwei-kansaan 900-luvulla. Mongolit alkoivat käyttää itsestään tätä nimitystä vasta 1200-luvulla Kublai-kaanin aikana 40 vuotta Tšingis-kaanin jälkeen. Sana tarkoittaa mongolin kielessä hopeaa ja kiinassa hirviömäistä tai kannibaalia.[13]
Tšingis-kaani yhdisti 1200-luvulla mongoliheimot ja monet muut nomadiheimot. Hän perusti kauhua herättäneillä valloitusretkillään valtavan Mongolivaltakunnan, joka ulottui Koreasta Wieniin ja Siperiasta Kaakkois-Aasiaan. Mongolit hallitsivat Kiinaa sadan vuoden ajan Yuan-dynastiana ja siirsivät pääkaupunkinsa Karakorumista Pekingiin.[13] Kublai-kaanin kuoltua 1294 Mongolivaltakunta jaettiin neljään kaanikuntaan, jotka olivat Kiinan Yuan-dynastia, Venäjän Kultainen orda, Persian Il-kaanien valtakunta ja Keski-Aasian Tšagatain kaanikunta.[13] Kaanikuntien kaaduttua mongolit jatkoivat nomadista elämäänsä Mongolian aroilla. Kiinalaiset rakensivat pohjoisrajoilleen Kiinan muurin suojaksi tulevilta hyökkäyksiltä.[13]
Mongolivaltakunnan peruja on se, että mongolikansoja elää nykyisinkin eri puolilla Venäjää, Kiinaa ja muuta Aasiaa. Mongolit ovat myös sulautuneet paikallisiin väestöihin, ja yksi Tšingis-kaanin aikoihin elänyt mies on periyttänyt Y-kromosominsa peräti kahdeksalle prosentille kaikista Aasian miehistä.[13]
Mantšut valloittivat Mongolian ja koko Kiinan vuonna 1644. Ulko-Mongolia itsenäistyi Kiinan vallasta vuonna 1911 ja uudelleen vuonna 1921, minkä jälkeen Mongolia on ollut itsenäinen valtio. Mongolian eteläpuolella sijaitseva Sisä-Mongolia kuuluu edelleen Kiinalle, mutta etnisten kiinalaisten muuttoliikkeen seurauksena sen väestöstä mongoleja on enää 17 prosenttia. Mongolian valtion asukkaista noin 90 prosenttia on khalkhamongoleja.[13]
Talous ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mongolit ovat perinteisesti nomadeja tai puolinomadeja paimentolaisia, jotka ovat paimentaneet hevosia, vuohia, lampaita, nautoja ja kameleita. Myös metsästyksestä on saatu elantoa. Laajamittaiseen maanviljelyyn Mongolian ankarat ilmasto-olot eivät ole sopineet, mutta jokien lähettyvillä on viljelty viljaa, juureksia ja omenoita. Koska Mongolia sijaitsee Euroopan ja Kiinan kauppareiteillä, moni mongoli on toiminut kauppiaana myyden eläintuotteita.[13]
Naadam on mongolien perinteinen juhla, jossa miehet kisailevat jousiammunnassa, painissa ja ratsastuksessa.[13]
Yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mongolien perinteinen heimoyhteiskunta koostui patrilineaarisesta laajennetusta perheestä, usean perheen muodostamasta ail-perheryhmästä, 200–600 perheen muodostamasta klaanista, sekä 20–30 tuhannen perheen muodostamasta heimosta.[13] Nykyisin noin puolet mongoleista asuu kaupunkialueilla.[13]
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mongolit harjoittivat šamanismia, johon liittyi usko taivaanjumala Tengriin. Kuolleensa mongolit hautasivat jättämällä ruumiit villieläinten syötäväksi. Valloittamillaan alueilla mongolit kääntyivät paikallisiin uskontoihin, kuten islamiin, buddhalaisuuteen ja taolaisuuteen. Nykyisen Mongolian väestö on etupäässä buddhalaisia.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Монголын үндэсний статистикийн хороо National Statistical Office of Mongolia. Viitattu 14.11.2013.
- ↑ Korean Dream' fills Korean classrooms in Mongolia The Chosun Ilbo. Arkistoitu 23.9.2008. Viitattu 13.12.2017.
- ↑ Bahrampour, Tara: Mongolians Meld Old New In Making Arlington Home. The Washington Post, 3.7.2006. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.9.2007.
- ↑ President of Mongoli Received the Kalmyk Citizens of the Kyrgyz. 2012
- ↑ https://www.czso.cz/documents/11292/27914491/1612_c01t14.pdf/4bbedd77-c239-48cd-bf5a-7a43f6dbf71b?version=1.0 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f g Mongolia National Census (PDF) National Statistical Office of Mongolia. Arkistoitu 15 September 2011. Viitattu 29 January 2017. Mongolian
- ↑ NHS Profile Canada 2011
- ↑ Bevölkerung nach Staatsangehörigkeit und Geburtsland 3 July 2014. Statistik Austria. Viitattu 21 August 2014. (saksa)
- ↑ Tabulation of the 2010 Population Census of the People's Republic of China. China Statistics Press, April 2012. ISBN 978-7-5037-6507-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.2.2013).
- ↑ China Mongolian Mongol Ethnic Minority Mongols History Food
- ↑ China.org.cn – The Mongolian ethnic minority
- ↑ China.org.cn – The Mongolian Ethnic Group
- ↑ a b c d e f g h i j k l West, Barbara A.: ”Mongols”, Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 550–560. Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7109-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mongolit Wikimedia Commonsissa
