Korruptio Saksassa

Osa artikkelisarjaa

Saksan politiikka

Valtionhallinto

• Perustuslaki
• Weimarin tasavalta (1919-1933)
• Saksan liittotasavalta (1949–1990)
• Ulkoasiainministeriö

Johto

• Liittopresidentti
• Liittokansleri
• Liittoneuvosto
• Liittopäivät eli parlamentti

Vaalit

• Puolueet
• Poliitikot

• Energiapolitiikka
• Ympäristöpolitiikka

Teemasivu:Politiikka

Korruptio Saksassa kertoo Saksan korruptiosta eli vallan väärinkäytöstä oman tai sidosryhmän edun tavoitteluun. Saksa oli sijalla 14 vuonna 2009 Transparency Internationalin korruptiolistalla 180 maasta.

Saksa on paljastanut korruptiota yrityksistä, julkisesta hallinnosta ja oikeuslaitoksesta. Vuonna 2005 Saksan keskusrikospoliisin tietoon tuli lähes 15 000 korruptiotapausta. Saksan poliisin mukaan eniten alttiita ovat kuntien ja julkisen hallinnon virkamiehet. Vuonna 2005 yli 90 prosentissa tapauksista on julkisen hallinnon virkamies tai työntekijä. Rahallisesti merkittävintä oli kuntien jätehuolto ja rakennustoiminta. Lahjusten antajien tavoitteina olivat urakat, tilaukset tai erilaiset luvat. Suurimmat mustat kassat ovat talouselämässä. Palveluksista maksetaan rahalla, tavaroilla ja bordellilomilla. Rahan ja tavaran lisäksi maksetaan virkamiesten ravintolalaskuja ja lomamatkoja tai annetaan alennuksia. Lahjusten antajien lasketaan saaneen voitelusta pelkästään rakennusalalla 5 miljardin euron edut. Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa on avattu ilmainen korruptiopuhelin, johon kansalaiset voivat soittaa nimettöminä. Samanaikaiset on paljastunut suuryritysten laajamittainen lahjonta: mm. Siemens ja Volkswagen.

Sopimukset

Saksan hyväksymiin korruption torjunnan sopimuksiin sisältyy:

• Euroopan neuvosto: Korruptiolakisopimus: Siviilioikeus (allekirjoitus 11/1999)
• Euroopan neuvosto: Korruptiolakisopimus: Rikoslaki (allekirjoitus 1/1999)
• OECD sopimus: ulkomaisten julkisten virkamiesten lahjonnan torjunta (allekirjoitus 12/1997; ratifiointi

11/1998)

• YK:n korruption vastainen sopimus (allekirjoitus 12/2003)
• YK:n monikansallisen organisoidun rikollisuuden torjunta (allekirjoitus 12/2000; ratifiointi 6/2006)

Politiikka

Vuonna 2005 saksalaisista vain 17 % luotti parlamenttipoliitikkoihin. Osa poliitikoista sai yhä palkkaa edelliseltä työnantajalta tai muilta rahoittajilta. Vaikka ylimääräinen palkka ei ollut laitonta, yleisö oli raivoissaan, ja osa parlamenttijäsenistä erosi vihan vuoksi. TI:n mukaan edustajien tulolähteet olisi julkaistava. Saksan oikeuden mukaan lainsäädäntö ei estänyt poliittisia eturistiriitoja. Kesäkuussa 2005 lakia uudistettiin, siten että tulolähteet on julkaistava. 9 sosiaali- ja kristillisdemokraattia veivät lain oikeuteen ja hävisivät kesäkuussa 2007.

Yritykset

VW, Daimler Chrysler, Infineon ja BMW syytettiin korruptiosta vuonna 2005.

Siemens-skandaalit

Siemens korruptioskandaali marraskuussa 2006 oli suurin Saksassa vuosikymmeneen. Syksyllä 2006 müncheniläinen syyttäjä tutki 200 miljoonan euron häviämistä. Joulukuussa 2006 Siemens ilmoitti yli 420 miljoonan euron maksuista konsulteille 7 vuoden aikana. Vuosien 2004-2006 telekommunikaatiopäällikkö Thomas Ganswindt erotettiin. Siemens laski voittoaan 73 miljoonaa euroa vuosina 2005-2006. Syyskuussa 2007 Siemensin lahjusten määräksi epäiltiin 1,6 miljardia. Epäselvää rahaliikennettä on havaittu 1990-livun puolivälistä asti. Suurimmat summat koskevat telekommunikaatioyksikköä ja voimalaitosliiketoimintaa. Lahjottavina olivat ulkomaiset asiakkaat ja viranomaiset.

Maaliskuussa 2007 syytettiin, että Siemensin hallitusjäsen Johannes Feldmayer, oli ohjannut 50 miljoonaa euroa yritysrahoja riippumattomalle ammattiyhdistykselle, joka oli oppositiossa IG Metallille, Saksan vahvimmalle ammattiyhdistykselle. Sen tuloksena huhtikuussa Heinrich von Pierer erosi ja kesäkuussa Klaus Kleinfeld erosi.

Toukokuussa 2007 kaksi entistä Siemens-päällikköä tuomittiin lahjuksista miljoonien sopimuksessa italialaisen energiayrityksen Enel kanssa. Heidät tuomittiin 400 000 euron sakkoihin hyväntekeväisyyteen. Selvisi, että Siemensin energiayksikössä oli käytetty voitelurahoja vuosien ajan. Ulkomaisten yritysten lahjonta säädettiin Saksassa laittomaksi vasta vuonna 2002.

Siemens mainitaan myös Volcker-raportissa, jossa tutkittiin YK:n Irakin ruokaa öljystä ohjelman väärinkäytöksiä. Siemensin lahjuksia Serbian jälleenrakentamisessa tutkitaan.

Aiheesta muualla

• Transparency International Saksa