Koski
Koski on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Vesiputouksesta poiketen koskessa vesi virtaa uoman pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa niskalta ja päättyy usein suvantoon. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemiseen soveltumattomia jyrkkäputouksisia koskia kutsutaan könkäiksi.
Suomen kosket
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin maan pohjoisosissa. Suomen tunnetuimpia vapaana virtaavia koskia on Oulankajoen Kiutaköngäs, joka itse asiassa on usean kosken muodostama koskiryhmä.[1] Kuitenkin Suomen ja samalla Euroopan pisin vapaa koski on Tornion Kukkolan kylässä sijaitseva Kukkolankoski.[2] Koskien äärelle rakennettiin vesimyllyjä ja rautaruukkeja jo 1500-luvulla, ja niiden ympärille syntyi ruukkiyhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Tunnettuja valjastettuja koskia ovat esimerkiksi Imatrankoski, Kyröskoski, Tammerkoski, Korkeakoski Kotkassa ja Ankkapurha. Kuopion Maaningalla sijaitsee toinen Korkeakoski niminen koski, joka on Suomen korkein vapaana virtaava koski.[3] Konnevedellä Keski-Suomessa virtaa seitsemän kosken reitti, joka on osa Rautalammin reittiä.[4]
Koskiensuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskiensuojeluohjelma on ollut Suomessa intressiriitoja aiheuttanut luonnonsuojelutoimi. Koskia on padottu vesimyllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa on pyritty 1980-luvulta lähtien säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin, erityisesti lohikalojen, elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä.
Kosket ja vesiputoukset muualla maailmassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman korkeimmat vesiputoukset ovat Angelin putoukset Venezuelassa, jotka sijaitsevat Canainan kansallispuistossa. Toiseksi korkeimmat ovat Kanadan Niagaran putoukset. Brasilian ja Argentiinan rajalla viidakon keskellä virtaavat koskimaiset Iguazún putoukset, joihin kuuluu noin 300 putousta. Zimbabwessa sijaitsevat Victorian putoukset ovat Afrikan ja samalla koko maailman suurimpia vesiputouksia ja muodostavat mahdollisesti maailman suurimman yhdessä paikassa esiintyvän vesiryöpyn. Svetsissä sijaitsevat koskimaiset Reichenbachin putoukset ovat korkeimpia vesiputouksia, mitä esiintyy Alppivuoristossa. Tyynenmeren keskellä sijaitsevalla Samoan saarella on Togitogigan putoukset keskellä sademetsää. Kaakkois-Aasiassa Laosissa on Kuan Sin koskimaiset putoukset lähellä maaseutukylää sijaitsevassa metsässä.[5]
Harrastukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Melonnassa kosket luokitellaan niiden vaativuuden mukaan. I luokan koski on helpoin meloa läpi ja X luokan koskia pidetään mahdottomina läpäistä.
Kalastuksessa kosket ovat hyviä perhon ottipaikkoja, mutta vesien omistusolot ja suojelu asettavat koskikalastukselle rajoituksia.
Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen.
Koskenlasku kumiveneellä on harrastus ja urheilulaji, jossa venekunta ohjailee ilmatäytteistä lauttaa melojen tai airojen avulla koskea alas.[6]
Koskien ennallistaminen voi vaikeuttaa melonnan harrastamista, mutta parantaa koskipujottelun harrastamista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kiutaköngäs 2022. Suomen vesiputoukset. Viitattu 7.5.2022.
- ↑ Antti Kulmanen: Kukkolankoski lumoaa myös talvella 14.3.2019. Retkipaikka. Viitattu 7.5.2022.
- ↑ Korkeakoski Maaningalla Korkeakoski. Kuopio Tahko. Viitattu 7.5.2022.
- ↑ Koskikalastusta upeissa maisemissa 2021. Konneveden kosket. Viitattu 7.5.2022.
- ↑ Juuso Aarnio: 501 luonnonihmettä, jotka on nähtävä edes kerran eläessään, s. 10, 117, 183, 244, 424, 519. Readme.fi, 2007. ISBN 978-952-220-248-2
- ↑ Suuri urheilulajikirja: säännöt, tekniikka & taktiikka, s. 220. (alkuteos: The Sports Book, 2015) Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6001-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen vesiputoukset
- Koskiluokitus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto – Oulujoen vanha venereitti