Kronobergin lääni
| Kronobergin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Småland |
| Maakäräjäkunta | Kronobergin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Växjö |
| Perustamisvuosi | 1674 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Maria Arnholm |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 8 424,95 km² |
| Väkiluku | 184 654 |
| – Väestötiheys | 21,9 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | G |
| – Läänikoodi | 07 |
Kronobergin lääni[3] (ruots. Kronobergs län) on lääni Smålandin maakunnan lounaisosassa Etelä-Ruotsissa. Kronobergin lisäksi Smålandin maakunta kuuluu muutoin pääasiassa Jönköpingin ja Kalmarin lääneihin. Kronobergin läänin pääkaupunkina toimii Växjö. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Kronobergin läänin vaalipiirin.
Vuonna 2007 läänissä oli 493,23 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,8 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kronobergin lääni perustettiin Smålandin hstoriallisen maakunnan lounaisosasta vuonna 1674. Lääni sai nimensä luultavasti Växjön kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Kronobergin linnasta. Keskiaikainen linna on nykyisin raunioina.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa läänin rajoja ei muutettu, mutta 1970-luvulla tapahtui muutoksia läänin itä- ja luoteisrajoilla. Hällebergan ja Algutsbodan maalaiskunnat sekä osa Älmebodan maalaiskuntaa liitettiin Kalmarin lääniin 1970-luvun kuntauudistuksessa. Samaan aikaan Kronobergin lääniin liitettiin Jönköpingin läänistä Tanneråkerin pitäjä ja Bolmsön pitäjän saariosa.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakunaselitys: Kultaisessa kentässä vihreä kolmihuippuinenen vuori, jonka päällä punainen sinivaruksinen leijona pitämässä etutassuillaan pystyasentoon asetettua punarunkoista jousta, jonka jänne musta ja nuolenkärki hopeaa. (Ruotsiksi I fält av guld ett på ett grönt treberg stående, upprest, rött lejon med blå beväring, vilket med båda framtassarna håller ett stolpvis ställt rött armborst med svart båge och pil av silver.)
Vaakuna vahvistettiin vuonna 1944 ja se perustuu Smålandin maakuntavaakunaan. Lääninhallitus oli jo pitkään aikaisemmin käyttänyt vaakunaa.
-
Smålandin maakunnan vaakuna. -
Kronobergin läänin vaakuna.
Elinkeinoelämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääniä luonnehtii pääkaupunki Växjön voimakas kasvu. Växjössä sijaitsevat muun muassa yliopisto ja lääninsairaala. Läänin länsiosissa ja etenkin Ljunbgyn kunnassa on vahva yrittäjäkulttuuri, jolla on yhteyksiä Gnosjön alueeseen pohjoisessa Jönköpingin läänin puolella.lähde? Muissa osissa lääniä kehitys on ollut heikompaa väestön vähenemisen ja korkean työttömyyden vuoksi. Läänin alueesta 72 % on metsää, mikä on eniten koko Ruotsissa. Pinta-alasta 25 % on järviä, ja loput 3 % asutusta. Metsäteollisuus on aina ollut läänissä tärkeä elinkeino. Se kärsi vaikeita takaiskuja tammikuussa 2005 Gudrun-myrskyn vuoksi.
Läänin kautta kulkee paljon transitoliikennettä, sillä sitä halkovat E4-tie, valtatie 23 ja valtatie 25. Lisäksi läänin poikki kulkevat Södra stambanan ja Kust till Kust -rautatie, jotka kohtaavat Alvestassa.
Maantiedettä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 Kronobergin läänissä sijaitsi 52 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[7] |
|---|---|---|
| 1 | Växjö | 60 887 |
| 2 | Ljungby | 15 205 |
| 3 | Älmhult | 8 955 |
| 4 | Alvesta | 8 017 |
| 5 | Markaryd | 3 966 |
| 6 | Tingsryd | 3 037 |
| 7 | Hovmantorp | 2 991 |
| 8 | Lessebo | 2 737 |
| 9 | Åseda | 2 430 |
| 10 | Rottne | 2 354 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,2 | 3,2 | |
| jalostus | 27,9 | 27,3 | |
| palvelut | 66,8 | 67,4 | |
| tuntematon | 2,1 | 2,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 91 254 | 87 621 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 104,1 | ||
Valtiopäivävaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kronobergin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kronobergin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 6 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 6 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[13] |
Valittuja edustajia[14] | ||
| Maltillinen kokoomus | 29,84 | 2 | |
| Keskustapuolue | 9,92 | 1 | |
| Liberaalit | 5,72 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 6,10 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 30,52 | 3 | |
| Vasemmistopuolue | 4,62 | 0 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 6,05 | 0 | |
| Ruotsidemokraatit | 6,37 | 0 | |
| Muut | 0,87 | 0 | |
| Yhteensä | 6 | ||
Maakäräjäkunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kronobergin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kronobergin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Kronobergin lääni on jaettu seuraaviin 2 vaalipiiriin:[15]
- Östra Kronoberg (24 kiinteää paikkaa)
- Västra Kronoberg (16 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 45 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[17] |
Valittuja edustajia[18] | ||
| Maltillinen kokoomus | 27,01 | 12 | |
| Keskustapuolue | 10,71 | 5 | |
| Liberaalit | 5,73 | 3 | |
| Kristillisdemokraatit | 6,03 | 3 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 33,73 | 15 | |
| Vasemmistopuolue | 6,67 | 3 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,31 | 2 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,71 | 2 | |
| Muut | 0,11 | 0 | |
| Yhteensä | 45 | ||
Läänin kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kronobergin läänissä on nykyään kahdeksan kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[1] |
|---|---|---|---|
| 0760 |  Uppvidingen kunta
|
Åseda | 9 216 |
| 0761 |  Lessebon kunta
|
Lessebo | 8 077 |
| 0763 |  Tingsrydin kunta
|
Tingsryd | 12 235 |
| 0764 |  Alvestan kunta
|
Alvesta | 18 917 |
| 0765 |  Älmhultin kunta
|
Älmhult | 15 629 |
| 0767 |  Markarydin kunta
|
Markaryd | 9 513 |
| 0780 |  Växjön kunta
|
Växjö | 83 710 |
| 0781 |  Ljungbyn kunta
|
Ljungby | 27 357 |
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 lopussa 17,6 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 14,3 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[20]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 1 181 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 0,6 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,5 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 1 514 Suomessa syntynyttä,[22] mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 187 334 kruunua.[23]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[24]
- 0–17-vuotiaat: 20,1 %
- 18–64-vuotiaat: 59,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,3 %
Väestö maakunnittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kronobergin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 184 654 asukasta, jotka kaikki asuivat Smålandin maakunnassa.[25] Smålandin maakunta ulottuu myös muiden läänien alueelle.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Arkistoitu 22.9.2010. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Höglin, Stefan: Kronobergs län: agrarhistorisk landskapsanalys. Riksantikvarieämbetet, 1998. ISSN 1403-1493 Julkaisun verkkoversio (PDF). (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Länsstyrelsen i Kronobergs län (ruotsiksi)
- Kronobergs län just.nu (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Regionfakta - Fakta och perspektiv om Kronobergs län (ruotsiksi)
