Nordistiikka
Nordistiikka eli pohjoismainen filologia (myös pohjoismainen kielentutkimus tai skandinavistiikka) on kielitieteen ala, joka tutkii skandinaavisia kieliä.[1][2][3] Näistä skandinavistiikka lienee ulkomailla käytetympi, ja sen alle saatetaan liittää myös fennistiikka.[4][3] Käsitteen rajaus ei ole yksiselitteinen, ja on esitetty, että nordstiikan osa-alueita olisivat pohjoismaisten kielten tutkimus ja pohjoismainen filologia. Nordistiikan tutkijaa kutsutaan nordistiksi.[3]
Nordistiikka tarkastelee skandinaavisia kieliä ja pohjoismaisilla kielillä tehtyjä tuotoksia. Se tarkastelee kieliä ja historiaa, tekstejä ja niiden asiayhteyksiä sekä kielen ja kulttuurin välisiä yhteyksiä.[1] Aikaisemmin ala luettiin osaksi germanistiikkaa.[5]
Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin 75 nordistiikan alan väitöskirjaa.[6]
-
Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys noin vuonna 1200 eaa. -
Germaaniseen kantakieleen liitetyt arkeologiset kulttuurit noin vuonna 500 eaa. -
Germaaniheimojen levinneisyys vuosina 750 eaa – 1 jaa. -
Germaanisten kielten levinneisyys 900-luvulla
.PNG)
.png)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Harry Lönnroth: Kieli historiassa, historia kielessä – lingvistiikka, nordistiikka ja (uusi) filologia. Tieteessä tapahtuu, 16.6.2011, 29. vsk, nro 4–5. ISSN 1239-6540 Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Kielitiede:nordistiikka – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ a b c Hartama-Heinonen, Ritva: Tilaa kaikille – Rum för alla?: Nordistiset näkökulmat ja käännöstiede. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, 2020. Helsingin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Vehkanen, Marjut (toim.): Karjalanpaistista kaksoiskonsonanttiin – Suomen kielen ja kulttuurin vaikuttajat maailmalla, s. 165. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön verkosto CIMO, 2009. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Koivulehto, Jorma: Germaaninen filologia ja kansalliset tieteet Virittäjä. 1/1984. Kotikielen Seura. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Karlsson, Fred: Kielitieteiden tohtorinväitöskirjat Suomessa 1902–2001: määrällisiä suuntauksia. Virittäjä, 1/2003. Kotikielen Seura. Artikkelin verkkoversio.