Tämä on lupaava artikkeli.

Philadelphia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Philadelphia
lippu
lippu
Philadelphian sijainti Pennsylvaniassa.
Philadelphian sijainti Pennsylvaniassa.

Philadelphia

Koordinaatit: 39°57′12″N, 75°10′12″W

Valtio Yhdysvallat
Osavaltio Pennsylvania
Piirikunta Philadelphia
Hallinto
 – Pormestari Michael Nutter
Pinta-ala
 – Maa 347[1] km²
Korkeus 12 m
Väkiluku (2013) 1 603 797[1]
 – Väestötiheys 4 393,8 as./km²
 – Metropolialue 6 034 678 [2]
Aikavyöhyke UTC−5
 – Kesäaika UTC−4
Lempinimi: "Philly", "City of Brotherly Love" (Veljellisen rakkauden kaupunki), "The City that Loves you Back" (Kaupunki joka rakastaa sinua takaisin), "Cradle of Liberty" (Vapauden kehto), "The Quaker City" (Kveekarikaupunki), "The Birthplace of America" (Amerikan synnyinpaikka), "The City of Neighborhoods" (Naapurustojen kaupunki)
Motto: "Philadelphia maneto" ("Veljellinen rakkaus kestäköön")







Philadelphia on noin 1 553 165 asukkaan kaupunki Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Se on Pennsylvanian suurin ja Yhdysvaltojen kuudenneksi suurin kaupunki. Se on myös Philadelphian piirikunnan pääkaupunki, joskin kaupungin ja piirikunnan hallinnot ovat olleet yhtä jo vuodesta 1952. Kaupunki sijaitsee Pennsylvanian itäosissa Delaware- ja Schuylkilljokien yhtymäkohdassa. Kaupunkia ympäröi lähes kuuden miljoonan asukkaan metropolialue.

William Penn perusti Philadelphian 1682, ja se on ollut historiansa aikana poliittisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti Yhdysvaltojen merkittävimpiä kaupunkeja. Kaupungissa allekirjoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus vuonna 1776, ja se oli myös Yhdysvaltojen pääkaupunki 1790–1800.

Kaupungin nimi tulee kreikan kielen sanoista "rakas / rakastettu (kreik. φίλος, fílos)" ja "veli / veljellinen (kreik. ἀδελφός, adelfós)" ja tarkoittaa kutakuinkin "veljellisen rakkauden kaupunkia", joka on myös yksi Philadelphian lempinimistä.[3][4]

Nykyään Philadelphian talous on monipuolista, ja keskeisimpiä aloja ovat it-ala, lääketieteellinen tutkimus ja palvelut. Myös turismi tuo merkittävän lisän kaupungin talouteen, sillä harvassa Yhdysvaltojen kaupungissa on yhtä monta historiallista nähtävyyttä.

Philadelphian taidekeskus on Broad Streetin taidebulevardi, jonka varrella on useita kulttuurikohteita. Kaupungissa sijaitsevat muun muassa Yhdysvaltojen vanhin taidemuseo, Pennsylvanian kuvataideakatemia, ja Philadelphian taidemuseo. Lisäksi Philadelphiassa on enemmän julkisia veistoksia kuin missään muussa Yhdysvaltojen kaupungissa ja paljon seinämaalauksia.

Urheilun saralla Philadelphiasta on joukkue jokaisessa Yhdysvaltojen merkittävimmistä ammattilaisurheilusarjoissa, MLB:ssä, NFL:ssä, NBA:ssa ja NHL:ssä.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Philadelphian sijainti Delaware- ja Schuylkilljokien yhtymäkohdassa.

Philadelphian maapinta-ala on 347 neliökilometriä.[1] Philadelphia sijaitsee Pennsylvanian osavaltion itäosassa Delaware- ja Schuylkilljokien yhtymäkohdassa. Kaupungin matalin kohta on noin 1,5 ja korkein noin 130 metriä merenpinnan yläpuolella.[5] Philadelphian ympärillä on New Jerseyn, Delawaren ja Marylandin osavaltioihin ulottuva Philadelphian–Camdenin–Wilmingtonin metropolialue.[6]

Philadelphiasta on vesiyhteys Atlantille Delawaren osavaltion kautta kulkevaa Delawarejokea pitkin.

Philadelphian ilmastoa tasapainottavat Appalakit lännessä ja Atlantti idässä. Kumpikin tekijöistä vähentää ääriolosuhteiden esiintymistä. Vuoden keskilämpötila on 12 astetta. Joulukuussa keskilämpötila on noin 0 astetta ja elokuussa noin 24 astetta. Sadetta tulee melko tasaisesti läpi vuoden, mutta yleensä suurimmat sateet tulevat kesällä.[5]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Benjamin Franklin Parkwaylle Philadelphian taidemuseon portailta.

Philadelphian keskusta on suunniteltu ruutukaavan mukaan, ja sen keskuksena on Pennin aukio Delaware- ja Schuylkilljokien puolessavälissä. Aukiolla on nykyään vuonna 1901 avattu Philadelphian kaupungintalo. Länteen aukiosta on John F. Kennedyn bulevardi, jolla on Penn Center, ja Broad Streetiä aukiolta pohjoiseen ja etelään kutsutaan taiteiden bulevardiksi usein kulttuurinähtävyyksiensä ansiosta. Benjamin Franklin Parkway kulkee Pennin aukiolta luoteeseen ruutukaavan halki. Se ympäröi matkansa varrella Logan Square -aukion ja päättyy Fairmountin puistoon, joka on Yhdysvaltain suurin kaupunkialueella sijaitseva maisemoitu puisto. Philadelphian vanhimmat osat, Southwark, Society Hill ja Independence Hallin alue, sijaitsevat itään Pennin aukiolta. Southwark on kaupunginosista kaikkein vanhin.[7]

Independence Hall, jossa itsenäisyysjulistus ja Yhdysvaltain perustuslaki hyväksyttiin, on kuulunut vuodesta 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon. Se ja osa kaupungin keskustasta kuuluu 1956 perustettuun Independence National Historical Park -kansallispuistoon, jonka alueella sijaitsee monia Yhdysvaltojen perustamishistoriaan liittyviä merkittäviä rakennuksia sekä vuosina 2001–2003 avatut teemamuseot Independence Visitor Center, National Constitution Center ja Liberty Bell Center.[7]

Monet keskusta-alueen ulkopuolella olevista kaupunginosista ovat aikaisemmin jonkin etnisen ryhmän asuttamia. Tällainen alue on esimerkiksi Pohjois-Philadelphian Germantown, jonka asuttivat saksalaiset 1600–1700-lukujen taitteessa.[7] Germantownin vieressä olevalla Chestnut Hillillä on kaupungin korkein kohta. Muita pohjoisosien kaupunginosia ovat muun muassa Schuylkilljoen varrella oleva Manayunk, jonka arvostus on noussut viimeisten 20 vuoden aikana, ja Northern Liberties, jossa on rinnakkain alaluokan asuntoja ja uusia miljoonataloja.[8] Philadelphian eteläosia pidetään kaupungin värikkäimpänä ja monimuotoisimpana. Siellä sijaitsevat myös Philadelphia Sports Complex ja Philadelphian laivastontelakka. Länsi-Philadelphiassa sijaitsee University City, jossa ovat Drexelin yliopiston ja Pennsylvanian yliopiston kampukset. Sitä asuttavat lähinnä opiskelijat.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Philadelphian perustaja William Penn.

Philadelphian alueen ensimmäiset asukkaat olivat delaware-intiaaneja.[10] Ruotsalaiset perustivat ensimmäisen pienen eurooppalaisen siirtokunnan Philadelphian alueelle 1640-luvulla. Ruotsilla oli 1600-luvun puolivälissä Pohjois-Amerikan itärannikolla oma siirtomaansa nimeltä Uusi Ruotsi. Delaware-joen varrella sijainneessa Uudessa Ruotsissa oli neljä aluetta: Finland, Lapland, Upland ja Takamaa. Takamaalla, Schuylkill-sivujoen varressa sijaitsi Tornio-niminen asuttu paikka, joka on siis nykyään osa Philadelphiaa. Suomalainen paikannimi ei ollut sattumaa. Tornion lähistöltä löytyivät Uuden Vaasan kuin Uuden Korsholmankin linnoitukset.

William Penn on saanut maineen Philadelphian kaupungin perustajana. Englannin kuningas Kaarle II oli velkaa Pennin isälle amiraali William Pennille. Nuorempi Penn pyysi velan maksuna aluetta Delawarejoen länsirannalta. Maa-alue sai nimekseen Pennsylvania tai ”Pennin metsä”. Penn asettui alueelle, jossa Delawarejokeen liittyy Schuylkilljoki, sillä ruotsalaiset omistivat maat Delawaren yläjuoksulla.[11]

Vaikka Penn oli saanut maat lahjoituksena, hän halusi silti ostaa ne myös alkuperäisasukkailta.[12] Hän halusi muutenkin kohdella intiaaneja tasavarteisesti eikä siksi halunnut rakentaa kaupungin ympärille edes muuria.[11] Penn oli kveekari, ja hän suunnitteli Philadelphiasta, eli veljellisen rakkauden kaupungista, paikkaa, jossa hän pystyi uskonveljiensä kanssa harjoittamaan uskoaan ja hallitsemaan itse itseänsä. Penn kutsui serkkunsa suunnittelemaan kaupungin asemakaavan.[12] Kaupunki järjestettiin ruutukaavan mukaan, ja siellä oli leveitä puistokatuja, sillä Penn tiesi ahtaiden kujien aiheuttaman riskin, joka oli toteutunut Lontoon suuressa palossa 1666.[11]

Kasvu ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philadelphia kasvoi nopeasti, ja 1600-luvun loppuun mennessä siellä oli yli 7 000 asukasta. Satamakaupunkina siitä tuli merkittävä talouskeskus, ja sitä kautta tuotiin maahan sokeria, rommia ja melassia Karibialta. Samalla kaupungin teollisuus ja laivanrakennusala alkoi kukoistaa. Benjamin Franklin, yksi kaupungin kuuluisimmista asukkaista, saapui Philadelphiaan 1723. Hänen ansiostaan kaupungista tuli merkittävä kulttuurikeskus. Lisäksi hän perusti Thomas Bondin kanssa Pennsylvania Hospitalin, Yhdysvaltojen ensimmäisen julkisen sairaalan.[13]

Yhdysvaltain vapaussodan aikana Philadelphiassa allekirjoitettiin 1776 Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus. Seuraavana vuonna britit valloittivat kaupungin, mutta se vapautettiin 1783.[14] Philadelphia oli Yhdysvaltojen pääkaupunki 1790–1800. Siellä oli vuonna 1800 lähes 70 000 asukasta, ja se oli Yhdysvaltojen suurin kaupunki.[13]

Pääkaupungista alueelliseksi keskukseksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruppin osasto Philadelphian maailmannäyttelyssä.

Philadelphian taloudellinen ja poliittinen merkitys alkoi pienentyä 1800-luvun alkupuolella, kun Washingtonista tehtiin pääkaupunki ja talous alkoi keskittyä New Yorkiin paremman satamapaikkansa ansiosta. Philadelphiassa keskityttiin enemmän teollisuuteen, ja siitä tulikin alueellinen tekstiili-, rauta- ja terästeollisuuden keskus. Kaupunki kasvoi kuitenkin edelleen, ja se laajeni myös varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelle esimerkiksi Germantowniin ja Chestnut Hilliin.[15] Vuonna 1854 päätettiin Philadelphiaa ympäröivien paikkakuntien liittämisestä kaupunkiin. Tuolloin Philadelphia laajennettiin käsittämään koko Philadelphian piirikunnan alue.[16]

Yhdysvaltain sisällissodan aikana Philadelphian talous kukoisti, kun se tuotti pohjoisvaltioiden joukoille aseita, ammuksia ja sotalaivoja. Yhdysvallat täytti 100 vuotta 1876, jolloin Philadelphiassa järjestettiin maailmannäyttely, joka oli ensimmäinen laatuaan Yhdysvalloissa.[15] Philadelphian talous kukoisti jälleen ensimmäisen maailmansodan aikana. Espanjantauti iski voimakkaana Philadelphiaan surmaten noin prosentin kaupungin asukkaista[17]. Suuri lama koetteli myös Philadelphiaa, mutta toinen maailmansota elvytti teräs- ja kemianteollisuuden.[18]

1900-luvun vaikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philadelphia kärsi 1900-luvun alkupuoliskolla laajasta korruptiosta. Vasta 1950-luvulla uudistusmieleiset pormestarit Joseph S. Clark ja Richardson Dilworth auttoivat kehittämään kaupungin uuden perustuskirjan. Sen ansiosta kaupungin korruptiota onnistuttiin siistimään. Kaupungissa syntyi rotukiistoja 1960-luvulla, ja ne kärjistyivät mellakoihin sekä kaupungissa että vankiloissa. Vuonna 1971 pormestariksi valittiin entinen poliisi Frank Rizzo, joka otti kovat keinot käyttöön jengiväkivaltaa vastaan. Hän jakoi kuitenkin kaupungin sekä taloudellisten syiden että kovien otteidensa takia. Philadelphiaan valittiin myös Yhdysvaltojen ensimmäinen afroamerikkalainen pormestari, Wilson Goode.[19] Hän hyväksyi 13. toukokuuta 1985 tapahtuneen radikaalin tummaihoisten vapautusjärjestön MOVE:n päämajan pommituksen Osage Avenue -kadulla. Hyökkäyksessä kuoli 11 ihmistä, 61 asuntoa tuhoutui ja yli 250 ihmistä jäi kodittomiksi.[18][20]

Philadelphian olot tasaantuivat 1980-luvun lopulla.[18] Kaupunki oli ajautunut kuitenkin lähes konkurssin partaalle. Seuraavien vuosien aikana talous saatiin kuitenkin nousuun. Pormestariksi vuonna 1992 valittu Ed Rendell lupasi radikaaleja muutoksia, ja hän onnistui yhdessä valtuuston puheenjohtajan John F. Streetin avustuksella nostamaan kaupungin talouden ennätyksellisesti ylijäämäiseksi.[12]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philadelphia on samannimisen piirikunnan hallintokeskus,[21] joskin kaupunki ja piirikunta ovat kattaneet maantieteellisesti saman alueen vuonna 1854 tapahtuneesta kuntaliitoksesta lähtien.[22] Kaupungin ja piirikunnan hallinnot yhdistettiin vuonna 1952.[23] Philadelphian piirikunta on kuitenkin edelleen olemassa paperilla, ja se on väkiluvultaan Pennsylvanian suurin ja pinta-alaltaan toiseksi pienin piirikunta.[21]

Philadelphiassa on käytössä hallintomalli, jossa on sekä vaaleilla valittu pormestari että valtuusto. Sen nykyinen muoto vahvistettiin 1951, jolloin valtaa siirrettiin pormestarille.[24] Philadelphian kaupunginvaltuustossa on 17 jäsentä, ja niistä 7 valitaan koko kaupungin alueelta ja lisäksi 1 jokaisen 10 vaalipiirin alueelta. Jokainen jäsen valitaan neljäksi vuodeksi.[25] Myös pormestari valitaan neljän vuoden välein.[24] Michael Nutter valittiin pormestariksi 2011.[26]

Jokaisen uuden säädöksen pitää olla valtuuston jäsenen ehdottama. Tämän jälkeen ehdotuksen pitäisi käydä asiasta vastaavan komitean käsiteltävänä, ja käsittelyn tuloksen pitää tulla jokaisen valtuuston jäsenen nähtäväksi, ja se pitää saattaa yleiseen jakeluun. Pormestarilla on veto-oikeus kumota ehdotus, mutta valtuusto voi ohittaa veton kahden kolmasosan kannatuksella.[25]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuustuotanto on perinteisesti vetänyt Philadelphian taloutta. Toisen maailmansodan jälkeen monet Koillis-Yhdysvaltojen teollisuuskaupungeista ovat kokeneet talouden murroksen, kun teollisuus on muuttanut esikaupunkeihin tai muualle maahan. Philadelphian talous on kehittynyt monipuoliseksi, ja sen keskeisimpiä toimijoita ovat informaatioala ja palvelut. Philadelphiassa on paljon lääketieteelliseen tutkimukseen keskittyneitä yrityksiä, kuten lääketeollisuutta, tutkimuslaitoksia ja lääketieteellisten instrumenttien valmistajia. Turismi on myös merkittävä osa kaupungin taloutta, sillä harvassa Yhdysvaltojen kaupungissa on yhtä monta historiallista nähtävyyttä.[27]

Philadelphian suurimmat työllistäjät ovat liittovaltion hallitus ja Philadelphian kaupunki. Myös terveys- ja koulutuspalvelut työllistävät ison osan kaupungin asukkaista. Yrityksistä suurimpia työllistäjiä ovat lääkeyhtiö MSD ja kemianteollisuusyritys DuPont.[27]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
30th Street Station

Philadelphian merkittävin julkista linja-auto- ja raideliikennettä hoitava taho on Southeastern Pennsylvania Transportation Authority eli SEPTA. Sillä on sekä paikallista maanpäällistä että maanalaista raideliikennettä.[28] Walk Score -indeksin mukaan Philadelphia on Yhdysvaltojen yli 100 000 asukkaan kaupungeista yhdeksänneksi jalankulkijaystävällisin.[29] Yhteensä noin 37 prosenttia kaupungin työssäkäyvistä asukkaista käyttää työmatkaliikenteeseen julkisia liikennevälineitä, polkupyörää tai jalankulkua.[30]

Philadelphian keskustassa autoilua ei pidetä kovin hankalana. Monet keskustan kaduista on yksisuuntaisia.[31] Philadelphian suurimmat tiet ovat jokien uomia mukailevat Delaware Expressway (Interstate 95) ja Schuylkill Expressway (Interstate 76).[32] Delawarejoen yli New Jerseyyn kulkee kaupungin alueella neljä siltaa, jotka ovat etelästä pohjoiseen Delaware River Port Authorityn hallinnoimat Walt Whitmanin silta, Benjamin Franklinin silta ja Betsy Rossin silta sekä New Jerseyn Burlingtonin piirikunnan hallinnoima Tacony–Palmyra Bridge.[33][34]

Philadelphiaan saapuvaa junaliikennettä hallinnoi Amtrak. Suurin osa liikenteestä kulkee Northeast Corridor -reittiä pitkin. Kaupungin päärautatieasema on 30th Street Station.[32] Sillä yhdistyvät Amtrakin Northeast Corridor ja Keystone Corridor, SEPTAn paikallislinjat ja New Jersey Transitin Atlantic City Line.[35]

Philadelphiassa on Philadelphian kansainvälinen lentoasema, joka sijaitsee sen lounaiskulmassa ja osin naapurikunnan Tinicumin puolella, ja yleisilmailun käytössä oleva Koillis-Philadelphian lentoasema. Philadelphian kansainvälinen lentoasema oli maailman 12. vilkkain lentoasema vuonna 2010.[36] Sieltä on SEPTAn junayhteys keskustaan.[37]

Kaupungin etelärannalla on vanha laivastotelakka, jossa nykyisin toimii pääasiassa kontti- ja säiliöaluksia rakentava Akerin Philadelphian-telakka.[38] Itärannalla on Philadelphia Regional Port Authorityn tavaraterminaaleja.[39] Penn’s Landingistä liikennöi useita pieniä matkustaja-aluksia, muun muassa Philadelphian ja New Jerseyn Camdenin väliä kulkeva RiverLink Ferry.[40] Vanhalla laivastotelakalla on myös suuria risteilyaluksia varten kunnostettu matkustajaterminaali, jonka käyttö on kuitenkin vähäistä.[41]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Philadelphian alueen väestöryhmiä esittävä kartta. Jokainen piste vastaa 25 ihmistä, ja punaiset pisteet kuvaavat valkoihoisia, siniset tummaihoisia, vihreät aasialaisia, oranssit latinalaisamerikkalaisia ja harmaat muita. Tiedot ovat vuoden 2000 väestönlaskennasta.

Philadelphian asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennassa oli 1 526 006. Edelliseen väestönlaskentaan verrattuna Philadelphian asukasluku oli kasvanut 0,6 prosenttia. Edellisen kerran kaupungin asukasluku oli kasvanut vuoden 1950 väestönlaskennassa.[42] Philadelphia onkin Yhdysvaltojen viidenneksi suurin kaupunki.[43] Philadelphian metropolialueella oli vuonna 2010 Yhdysvaltojen viidenneksi suurin, ja siellä oli kaikkiaan 5 965 343 asukasta.[44]

Philadelphian väestössä tummaihoiset ovat nykyään enemmistönä, sillä heitä on 43,4 prosenttia väestöstä ja valkoihoisia 41,0 prosenttia. Aasialaisia on 6,3 prosenttia ja Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaita 0,5 prosenttia.[45][1] Vuosien 1990–2010 aikana Philadelphian valkoihoisten määrä on vähentynyt 31,9 prosenttia. Tummaihoisten lukumäärä on pysynyt 20 vuoden ajan suurin piirtein samana, sillä se on kasvanut vain 3,3 prosenttia.[46]

Philadelphian väkiluvun kehitys
1790 28 522 1800 41 220 1810 53 722
1820 63 802 1830 80 462 1840 93 665
1850 121 376 1860 565 529 1870 674 022
1880 847 170 1890 1 046 964 1900 1 293 697
1910 1 549 008 1920 1 823 779 1930 1 950 961
1940 1 931 334 1950 2 071 605 1960 2 002 512
1970 1 948 609 1980 1 688 210 1990 1 585 577
2000 1 517 550[47] 2010 1 526 006[48]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pennsylvanian yliopiston The Quadrangle Dormitary -niminen asuntola.

Philadelphian koulupiirin opiskelijamäärä on Yhdysvaltojen kahdeksanneksi suurin.[49] Sen alaisuudessa on yhteensä 329 koulua.[50][51] Koulupiirin kouluissa on kaikkiaan 192 089 oppilasta.[52][51]

Philadelphiassa ja sen lähialueilla on yli 80 yliopistoa ja collegea. Philadelphian kaupungin alueella niistä on lähes 30. Siellä sijaitsee muun muassa arvostettu Swarthmore College. Philadelphian alueen kuudesta lääketieteellisestä koulusta valmistuu lähes 20 prosenttia kaikista Yhdysvaltojen lääkäreistä.[53] Pennsylvanian yliopisto on Yhdysvaltojen parhaimpia yliopistoja, ja U.S. News & World Reportin vuoden 2012 yliopistorankingissä se sijoittui jaetulle viidennelle sijalle.[54]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PSFS Building on yksi varhaisimpia kansainvälisen tyylin rakennuksia.

Philadelphian ensimmäiset rakennukset olivat yksinkertaisia hirsitaloja, mutta ne on jo aikoja sitten purettu. Seuraavaksi alettiin rakentaa tiilisiä kirkkoja ja kokouspaikkoja. Tältä ajalta on säilynyt esimerkiksi noin vuonna 1700 rakennettu Gloria Dei (Old Swedes’) Church.[55] Monet 1700-luvulla rakennetut rakennukset edustavat Yrjöjen aikakauden arkkitehtuuria. Tällainen on esimerkiksi brittiläisen Christopher Wrenin tyylistä vaikutteita saanut Independence Hall. Yrjöjen tyylistä kehittyi siirtokunnissa oma federaalityyli-nimellä kutsuttu arkkitehtuurisuuntaus, joka kukoisti noin 1820-luvulle.[56]

Uuskreikkalainen arkkitehtuuri hallitsi 1800-luvun alkupuoliskoa. Philadelphian arkkitehtuurissa alkoi vaikuttaa ensimmäisiä Yhdysvalloissa syntyneitä arkkitehteja, kuten William Strickland.[55] Viktoriaanista arkkitehtuuria edustaneita rakennuksia alkoi kohota 1850-luvulla. Tyyliä edustaa muun muassa philadelphialaissyntyisen Napoleon LeBrunin Academy of Music.[57] Philadelphiaan alkoi 1900-luvun alkupuolella kasvaa myös pilvenpiirtäjiä, vaikka ensimmäiset niistä olivatkin nykymittapuulla melko vaatimattomia. William Lescazen ja George Howen suunnittelemaa, vuonna 1932 valmistunutta PSFS Buildingia pidetään varhaisena kansainvälisen tyylin edustajana. Modernia arkkitehtuuria edustaa myös kaupungissa vaikuttanut Louis Kahn, joka teki suurimman osan töistään kuitenkin muualla.[58]

Taide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Philadelphian orkesteri tammikuussa 1970 kapellimestarinaan Eugene Ormandy.

Philadelphian taiteen keskus on noin 5,5 kilometriä pitkä Broad Streetin osuus, jota kutsutaan nimellä ”Avenue of Arts” (suom. Taiteiden bulevardi). Sen varrella ovat muun muassa 1857 avattu Academy of Music ja esittävien taiteen Kimmel-keskus. Keskuksessa esiintyivät esimerkiksi Philadelphian orkesteri, Philly Pops, Pennsylvania Ballet ja Philadelphian kamariorkesteri. Pennsylvanian Ballet’n Pähkinänsärkijästä on tullut kaupungin jouluperinne.[59]

Pennsylvanian kuvataideakatemia on Yhdysvaltojen vanhin taidemuseo. Taiteilija Charles Willson Peale perusti sen 1805.[60] Philadelphian taidemuseon kokoelmissa puolestaan on yli 500 000 työtä, ja se onkin maailman suurimpia taidemuseoita. Museon alaisuudessa on Rodin-museo, jonka hallussa sanotaan olevan maailman suurin Auguste Rodinin veistoskokoelma Pariisin ulkopuolella.[59] Philadelphiasta on kotoisin jopa Yhdysvaltojen merkittävimmäksi taiteilijaksi mainittu Thomas Eakins.[60]

Smithsonian-instituutin tutkimuksen mukaan Philadelphiassa on enemmän julkisia veistoksia kuin missään muussa Yhdysvaltojen kaupungissa.[61] Lisäksi kaupungissa on ollut vuodesta 1984 ollut käynnissä graffitien vastaiseen kampanjaan liittynyt seinämaalausprojekti. Sen käynnistyi, kun taiteilija Jane Goldenia pyydettiin ottamaan yhteyttä graffitien tekijöihin, jotta ne voisivat siirtyä haitallisista graffiteista seinämaalauksiin. Projektin seurauksena kaupunkiin on luotu yli 3 000 seinämaalausta.[62]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philadelphiassa on kaksi merkittävää joka päivä ilmestyvää sanomalehteä, Philadelphia Inquirer ja Philadelphia Daily News. Muita lehtiä ovat afroamerikkalaisille suunnattu Philadelphia Tribune, talouslehti Philadelphia Business Journal, Philadelphia City Paper ja Philadelphia Weekly. Kaupungissa näkyy kaikki Yhdysvaltojen merkittävimmät valtakunnalliset televisioverkot ja monia kaapelikanavia. Radioasemilta tulee monipuolisesti ohjelmaa.[63]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Philadelphian urheilukeskus 2008; ylhäällä Citizens Bank Park, keskellä purettu Spectrum, alhaalla vasemmalla Wells Fargo Center ja oikealla Lincoln Financial Field.

Philadelphia on yksi harvoista yhdysvaltalaiskaupungeista, joista on edustaja jokaisessa Amerikan neljässä suurimmassa ammattilaissarjassa.[64] Philadelphia Phillies pelaa baseballin MLB:ssä, Philadelphia Eagles amerikkalaisen jalkapallon NFL:ssä, Philadelphia 76ers koripallon NBA:ssa ja Philadelphia Flyers jääkiekon NHL:ssä.[65]

Philadelphiasta tai lähistöltä on kotoisin kuusi yliopistourheilujärjestö NCAA:n I-divisioonaan kuuluvaa koulua: Drexel, La Salle, Pennsylvania, Saint Joseph, Temple ja Villanova.[66] Koulut ovat saavuttaneet menestystä etenkin koripallossa, jossa ne Drexeliä lukuun ottamatta muodostavat Philadelphia Big 5 -ryhmittymän.[67] Merkittäviä yliopistourheilutapahtumia Philadelphiassa ovat Yhdysvaltojen vanhin juoksutapahtuma Penn Relays ja Yhdysvaltojen suurin yliopistojen soututapahtuma Dad Vail Regatta.[68] Muita merkittäviä urheilutapahtumia ovat Philadelphian maraton[69] ja ammattilaispyöräilijöiden Philadelphia International Championship[70]

Philadelphia on hakenut neljästi kesäolympialaisten isännyyttä: 1920, 1948, 1952 ja 1956.[71]

Joukkue Liiga Laji Areena Perustettu Mestaruudet
Philadelphia 76ers NBA koripallo Wells Fargo Center 1963 1966–1967, 1982–1983
Philadelphia Eagles NFL amerikkalainen jalkapallo Lincoln Financial Field 1933 1948, 1949, 1960, 2018
Philadelphia Flyers NHL jääkiekko Wells Fargo Center 1967 1973–1974, 1974–1975
Philadelphia Phillies MLB baseball Citizens Bank Park 1883 1980, 2008
Philadelphia Soul AFL arena football Wells Fargo Center 2004 2008
Philadelphia Wings NLL sisälacrosse Wells Fargo Center 1987 1989, 1990, 1994, 1995, 1998, 2001

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Philadelphia Encyclopædia Britannica. 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 1.3.2012. (englanniksi)
  • McCutcheon, Lauren & Havranek, Carrie: Frommer's Philadelphia and the Amish Country. Hoboken, New Jersey: Wiley Publishing, Inc, 2011. ISBN 978-1-118-01622-0 Google-kirjat (viitattu 13.2.2012). (englanniksi)
  • Varr, Richard: Philadelphia and the Pennsylvania Dutch Country. Lontoo: Dorling Kindersley, 2009. ISBN 978-1-4053-4332-9

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Philadelphia county, Pennsylvania U.S. Census Bureau. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  2. ↑ The 10 Largest Metro Areas on July, 1, 2013 U.S. Census Bureau. Viitattu 27.1.2015. (englanniksi)
  3. ↑ City of Brotherly Love Encyclopedia of Greater Philadelphia. Viitattu 29.1.2024. (englanti)
  4. ↑ City Changes Philadelphia's Nickname To 'City Of Sisterly Love' During 2020 CBS News. 30.1.2020. Viitattu 29.1.2024. (englanti)
  5. ↑ a b Philadelphia: Geography and Climate City-Data.com. Advameg, Inc. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Philadelphia-Camden-Wilmington US Census Bureau. Viitattu 3.10.2012. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Britannica.
  8. ↑ McCutcheon & Havranek, s. 38.
  9. ↑ Neighborhoods in Philadelphia Pennsylvania Academy of the Fine Arts. Arkistoitu 20.6.2012. Viitattu 19.2.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Varr, s. 17.
  11. ↑ a b c McCutcheon & Havranek, s. 9–10.
  12. ↑ a b c Philadelphia: History City-Data.com. Advameg, Inc. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  13. ↑ a b Varr, s. 19.
  14. ↑ Varr, s. 20.
  15. ↑ a b Varr, s. 22.
  16. ↑ A Brief History of Philadelphia ushistory.org. Independence Hall Association. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  17. ↑ Encyclopedia of Greater Philadelphia | Influenza (“Spanish Flu” Pandemic, 1918-19) philadelphiaencyclopedia.org. Viitattu 8.3.2020. (englanniksi)
  18. ↑ a b c Varr, s. 23.
  19. ↑ McCutcheon & Havranek, s. 13.
  20. ↑ Lindsey Norward: The day Philadelphia bombed its own people Vox. 15.8.2019. Viitattu 28.4.2024.
  21. ↑ a b Find a County National Association of Counties. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Genealogy of Philadelphia County Subdivisions City of Philadelpia. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  23. ↑ City Charter Commission City of Philadelpia. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  24. ↑ a b Philadelphia: Municipal Government City-Data.com. Advameg, Inc. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  25. ↑ a b About City Council City-Data.com. City of Philadelphia. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  26. ↑ Gelbart, Marcia: Philadelphia: Municipal Government Philly.com. 18.5.2011. Philadelphia Media Network Inc. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  27. ↑ a b Philadelphia: Economy City-Data.com. Advameg, Inc. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  28. ↑ Varr, s. 186.
  29. ↑ City and Neighborhood Walkability Rankings Walk Score. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  30. ↑ Commuting Characteristics by Sex U.S. Census Bureau. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Varr, s. 187.
  32. ↑ a b Varr, s. 184.
  33. ↑ Bridge Information & Resources Delaware River Port Authority. Arkistoitu 14.6.2010. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  34. ↑ About Our Bridges Burlington County Bridge Commission. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  35. ↑ Van Hattern, Matt: Southeastern Pennsylvania Transportation Authority (SEPTA) Trains.com. 30.6.2006. Kalmbach Publishing Co.. Arkistoitu 25.10.2011. Viitattu 18.2.2012. (englanniksi)
  36. ↑ Airport Info Park Sleep Fly. Arkistoitu 8.9.2012. Viitattu 3.10.2012.
  37. ↑ Philadelphia: Transportation City-Data.com. Advameg, Inc. Viitattu 18.2.2012. (englanniksi)
  38. ↑ Vessels Aker Philadelphia Shipyard. Arkistoitu 13.11.2011. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  39. ↑ Facilities Philadelphia Regional Port Authority. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  40. ↑ Philadelphia Harbor Cruises Philadephia Cruise Guide. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  41. ↑ Loyd, Linda: Philly has hopes to regain lost cruise business Philly.com. 23.12.2009. Philadelphia Media Network. Arkistoitu 9.4.2012. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  42. ↑ Copeland, Larry: Philadelphia gains, Pittsburgh shrinks in population USAToday.com. 10.3.2011. Gannett Co. Inc. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  43. ↑ Gamamge, Jeff: Against all odds, Philadelphia retakes No.5 spot among largest U.S. cities Philly.com. Philadelphia Media Network, Inc. Viitattu 19.2.2012. (englanniksi)
  44. ↑ Population and Housing Occupancy Status: 2010 – United States -- Metropolitan Statistical Area; and for Puerto Rico American FactFinder. U.S. Census Bureau. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  45. ↑ Philadelphia (city), Pennsylvania (Archive.ph) U.S. Census Bureau. Arkistoitu 13.2.2020. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  46. ↑ New report reveals 'white flight' from Philly The Grio. 3.6.2011. NBCUniversal. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  47. ↑ American Fact Finder: Philadelphia county, Pennsylvania (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. ↑ American Fact Finder 2: Philadelphia County, Pennsylvania
  49. ↑ About Us 2.11.2011. School District of Philadelphia. Viitattu 15.2.2012. (englanniksi)
  50. ↑ Schools School District of Philadelphia. Viitattu 15.2.2012. (englanniksi)
  51. ↑ a b Charter Schools School District of Philadelphia. Viitattu 15.2.2012. (englanniksi)
  52. ↑ Schools School District of Philadelphia. Viitattu 15.2.2012. (englanniksi)
  53. ↑ Philadelphia: Education and Research City-Data.com. Advameg, Inc. Viitattu 15.2.2012. (englanniksi)
  54. ↑ National University Rankings usnews.com. U.S.News & World Report LP. Arkistoitu 21.5.2011. Viitattu 15.2.2012. (englanniksi)
  55. ↑ a b McCutcheon & Havranek, s. 14.
  56. ↑ Varr, s. 28.
  57. ↑ Varr, s. 29.
  58. ↑ McCutcheon & Havranek, s. 15.
  59. ↑ a b Philadelphia: Recreation City-Data.com. Advameg, Inc. Viitattu 16.2.2012. (englanniksi)
  60. ↑ a b Art Museums & Galleries visitphilly.com. Greater Philadelphia Tourism Marketing Corporation. Viitattu 16.2.2012. (englanniksi)
  61. ↑ Public Art visitphilly.com. Viitattu 3.10.2012. (englanniksi)
  62. ↑ History City of Philadelphia Mural Arts Program. Viitattu 16.2.2012. (englanniksi)
  63. ↑ Varr, s. 181.
  64. ↑ Professional Sports Team visitphilly.com. Greater Philadelphia Tourism Marketing Corporation. Viitattu 17.2.2012. (englanniksi)
  65. ↑ Varr, s. 168–169.
  66. ↑ Who We Are NCAA. Viitattu 3.10.2012. Malline:Ekkh,n
  67. ↑ About the Big 5 Philadelphia Big 5. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  68. ↑ College Sports visitphilly.com. Greater Philadelphia Tourism Marketing Corporation. Arkistoitu 3.11.2011. Viitattu 17.2.2012. (englanniksi)
  69. ↑ Philadelphia Marathon visitphilly.com. Greater Philadelphia Tourism Marketing Corporation. Viitattu 17.2.2012. (englanniksi)
  70. ↑ TD Bank Philadelphia International Cycling Championship visitphilly.com. Greater Philadelphia Tourism Marketing Corporation. Arkistoitu 3.11.2011. Viitattu 17.2.2012. (englanniksi)
  71. ↑ Past Results GamesBids.com. Arkistoitu 24.1.2011. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Philadelphia&oldid=22516725”