Ramallah
| Ramallah رام الله |
|
|---|---|
 Näkymä Ramallahiin |
|
  Ramallah |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Palestiina |
| Kuvernoraatti | Ramallah ja al-Bireh |
| Väkiluku (2016) | 35 140 |
Ramallah (arab. رام الله, Rām Allāh) on palestiinalainen kaupunki Länsirannan keskiosissa. Kaupungin asukasluku vuonna 2016 oli arviolta 35 140. Se sijaitsee kymmenen kilometriä Jerusalemista pohjoiseen ja on al-Birehn kaupungin naapurikaupunki. Kaupunkia pidetään usein Palestiinan valtion (ent. palestiinalaishallinto) de facto hallinnollisena pääkaupunkina. Ramallah oli alkujaan kristitty kaupunki, mutta nykyisin muslimit muodostavat enemmistön kaupungin väestöstä. Kristityt ovat kaupungissa edelleen merkittävä vähemmistö.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ramallah sijaitsee Palestiinan läpi kulkevan vuorijonon keskellä.[1] Kaupungin korkeus merenpinnasta on 872 metriä. Ympäröivä maaseutu tunnetaan hedelmällisyydestään.[2] Kaupunkia ympäröivät myös kylät ja pikkukaupungit. Jerusalem sijaitsee noin 15 kilometriä Ramallahista etelään. Paikallinen ilmasto on lauhkea. Kesät ovat viileitä ja talvet lämpimiä. Joinakin vuosina saadaan myös lumisadetta, vaikkakaan lumipeite ei usein kestä muutamaa päivää enempää. Läheinen al-Birehin kaupunki on kasvanut kiinteäksi osaksi rakennettua aluetta Ramallahin kanssa, mutta kaupunkeja hallitaan omina yksikköinään.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhainen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen Ramallahin alue asutettiin todennäköisesti samoihin aikoihin kuin läheinen Jeriko, eli noin 5 000–6 000 vuotta sitten. Tell-an-Nasbehista hieman kaupungin eteläpuolella on löytynyt kanaanilaisen kaupungin jäänteitä 5 000 vuoden takaa. Kanaanilaiset kutsuivat mahdollisesti paikkaa nimillä Ram (korkea paikka) tai Beit El (alttari jumala). Nykyinen nimi on yhdistelmä vanhasta nimestä Ram ja arabian kielen sanasta Allah eli Jumala. Alue on historiallisesti ollut pohjois-etelä suuntaisen liikenteen solmukohta, jonka kautta kulkivat kanaanilaiset, babylonialaiset, egyptiläiset, aramealaiset ja assyrialaiset. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty merkkejä rakennelmista Rooman ja Bysantin valtakunnan kausilta, mikä viitannee paikalla olleen kaupunkimaista asutusta jo tuolloin. Muslimit valtasivat alueen vuonna 636 ja sittemmin paikan läpi kulkivat niin kristityt kuin islaminuskoisetkin pyhiinvaeltajat. Ristiretkeläiset valtasivat alueen heidän voitettuaan Jerusalemin piirityksen vuonna 1099 ja heidän mainitaan perustaneen alueelle asutuksia.[1]
Osmanit ja britit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ramallahin perustaminen on kansanperinteessä yhdistetty vasta Osmanien valtakuntaan ja 1500-lukuun. Kansanperinteessä Ramallahin perustivat viisi kristinuskoista arabiveljestä al-Karakista nykyisestä Jordaniata. Monet Ramallahin suvut jäljittävät itsensä edelleen johonkin näistä viidestä veljestä. Todellisuudessa lienee niin, että paikallinen kristitty yhteisö on vanhempaa perua. Samassa kansanperinteessä veljesten muslimiystävien mainitaan perustaneen viereisen al-Birehin kaupungin. Varhaiset Osmanien valtakunnan asiakirjat mainitsevat Ramallahin al-Birehin ja Beit Unian kylien yhteydessä ja Ramallahissa mainitaan asuneen sekä kristittyjä, että muslimeja. Kaupunki hyötyi maantieteestään ja se kasvoi Jerusalemiin kulkeutuvien kauppareittien varrella. Laajeneva kaupunki nieli itseensä vähitellen muita kyliä sen lähipiirissä. Siitä tulki myös koulutusjärjestelmän keskus. Paikallisen kreikkalaisortodoksisen kirkon mainitaan pitäneen yllä koulua jo 1500-luvulla ja Egyptin hallitsija Ibrahim paššan avattua Palestiinan eurooppalaisille eri maista saapuvat lähetyssaarnaajat alkoivat perustaa omia koulujaan. Vuosisadan loppuun mennessä kaupunki oli tullut tunnetuksi etenkin korkeamman asteen koulutuksestaan ja sinne saapui opiskelijoita ympäri Palestiinaa ja jopa Persianlahdelta saakka.[1]
Vuonna 1912 Ramallahissa oli noin 5 000 asukasta ja siitä oli tehty oma kuntansa vuonna 1902. Britit valtasivat Jerusalemin kenraali Edmund Allenbyn johdolla vuonna 1917 ja Ramallahissa olleet turkkilaissotilaat vetäytyivät kohti Nablusia. Kaupunki kehittyi huomattavasti Palestiinan brittiläisen mandaatin aikana vuosien 1920 ja 1948 välillä. Monet paikalliset työllistyivät brittihallinnossa heidän osatessaan lähetyskoulujen kautta myös englantia. Diplomaatit, sotilaat ja virkamiehet käyttivät puolestaan rahansa Ramallahin puutarharavintoloissa. Paikalle saapui myös huomattava joukko uusia muuttajia ja heistä suuri osa Hebronista. Yksi ensimmäisistä palestiinalaisista sanomalehdistä nimeltään The Mirror aloitti toimintansa Ramallahissa vuonna 1919 ja britit rakennuttivat kaupunkiin radiomaston Palestiinan radiolähetyksiä varten. Samaan aikaan Palestiinan sisäiset olot kiristyivät siionismin myötä. Monet paikalliset toimivat palestiinalaisten asiaa edistämään perustetuissa järjestöissä. Heistä yksi oli esimerkiksi Fuad Shatara, joka toimi Palestine Anti-Zionism Societyn puheenjohtajana ja myöhemmin Arabiliiton pääsihteerinä. Briteillä oli kaupungissa pahamaineinen vankila.[1]
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyneet kansakunnat päätti jakaa Palestiinan juutalaisten ja arabien valtioihin marraskuussa 1947 ja Israelin itsenäisyyssodan alettua Ramallahiin tulvi pakolaisia etenkin israelilaisten valtaamista Lyddasta ja Ramlehista. Jordanian arabilegioona valtasi Ramallahin 15. toukokuuta 1948, mikä esti israelilaisia valtaamasta kaupunkia ja ehkäisi monien muiden alueen kaupunkien kokeman pakoaallon. Haifan ja Jaffan menetyksen jälkeen Ramallahista tuli yksi suurimmista palestiinalaiskaupungeista. Palestiinalaispakolaiset asettuivat al-Jelazonin, Kalandian, al-Amarin ja Kadouran pakolaisleireille. Israelin itsenäissyyssodan jälkeen Ramallahia hallinnoitiin osana Jordanian Länsirantaa. Israel valtasi kaupungin kuuden päivän sodan aikana 7. kesäkuuta 1967, minkä jälkeen kaupungista muodostui israelilaismiehityksen vastarinnan keskus. Jasser Arafat vietti jonkin aikaa Ramallahissa, mutta hänen jouduttuaan miltei israelilaisten pidättämäksi hän pakeni Jordanin toiselle puolelle. Israelilaiset takavarikoivat myös maita ja perustivat siirtokuntia eristäen usein kaupungin asukkaat viljelmistään maaseudulla. Israelin joukot vetäytyivät Ramallahista vuonna 1995 Oslon sopimuksen jälkeen, jolloin kaupungista tuli palestiinalaishallinnon keskus. Arafat haudattiin Ramallahiin hänen kuolemansa jälkeen marraskuussa 2004.[1]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ramallahin talouden kolme tärkeintä osa-aluetta ovat matkailu, teollisuus ja kulttuuri. Matkailijoita saapuu kaupunkiin etenkin kesäkuukausina ja kaupungissa toimii useita hotelleja. Kaupungin teollisuuteen lukeutuvat esimerkiksi paperi-, huonekalu-, ja elintarviketeollisuus. Elintarviketeollisuuden tuotteita ovat esimerkiksi oliivit, oliiviöljy, tuoreet ja säilötyt hedelmät ja mausteet. Ramallahia pidetään Länsirannan kulttuurin keskuksena ja alalla toimivia laitoksia ovat esimerkiksi Ramallahin kulttuurikeskus, Khalil Sakakinin kulttuurikeskus ja ranskalais-saksalainen kulttuurikeskus (Goethe Institut). Monilla Palestiinassa toimivilla yrityksillä ja kansalaison päämajat Ramallahissa.[3] Palestiinalaishallintoon liittyen kaupungissa toimii useita hallinnon virastoja ja turvallisuusjoukkojen virastoja, kuten esimerkiksi eri ministeriöitä ja Palestiinan tilastokeskus.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2016 arvion mukaan Ramallahin asukasluku oli 35 140. Vuonna 2007 vastaava lukema oli 27 092.[4] Vielä vuonna 1945 kaupungin asukasluku oli noin 5 000 ja heidän valtaosa kristittyjä.[1] Vuonna 1967 Ramallahin asukasluku oli 12 134 ja heistä hieman yli puolet oli kristittyjä.[2] Nykyisin kristittyjen osuus Ramallahin väestöstä on noin 25 %.[5]
Monet ramallahilaiset ovat muuttaneet ulkomaille ja etenkin Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Ramallahilaiset kuuluvat Yhdysvaltojen yksittäisistä arabiyhteisöistä suurimpiin ja Ramallah-seuroja on esimerkiksi Los Angelesissa ja Detroitissa. Maastamuutto on jatkunut, mutta toisaalta kaupungin asukaslukua on vahvistanut muuttoliike Palestiinan maaseudulta kaupunkeihin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 308-313. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
- ↑ a b Ramallah Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Ramallah Economy Ramallah Municipality. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 17.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Localities in Ramallah & Al Bireh Governorate by Type of Locality and Population Estimates, 2007-2016 Palestnian Central Bureau of Statistics. Arkistoitu 10.7.2019. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Silvia Nicolaou-Garcia: Christian-Muslim relations in Palestine The Middle East Monitor. Viitattu 17.2.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ramallah Wikimedia Commonsissa
- Ramallahin kaupungin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)