Resessiivinen ominaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Resessiivinen eli väistyvä ominaisuus on perinnöllisyystieteessä käytettävä käsite, joka tarkoittaa sitä, että ominaisuus tulee näkyviin yksilön ilmiasussa eli fenotyypissä vain, mikäli ominaisuuden aiheuttava alleeli on periytynyt yksilölle homotsygoottina eli samaperintäisenä. Jos genotyyppi on lokuksen suhteen heterotsygootti eli eriperintäinen, dominoiva alleeli määrää ilmiasun ja resessiivisellä alleelilla ei ole vaikutusta. Tämän vuoksi resessiivinen alleeli voi periytyä monen sukupolven yli ilman, että se tulee näkyviin ilmiasussa.

Resessiiviseksi voidaan kutsua sekä resessiivisesti vaikuttavaa alleelia että sen määräämää ominaisuutta. Ainoastaan saman lokuksen dominoivien alleelien aiheuttamaa geneettinen peittyvyyttä kutsutaan resessiivisyydeksi: ominaisuus voi olla polygeeninen eli useiden geenien yhdessä ohjaama tai olla epistaasissa.

  T t
T T T T t
t T t t t

Resessiivistä alleelia kuvataan aina pienellä alleelikirjaimella, dominoivaa isolla. Taulukon esimerkissä dominoiva alleeli T aiheuttaa punaisen ja resessiivinen t sinisen värityksen. Vain genotyypillä tt ruutu on sininen. Muilla genotyypeillä dominoivan alleelin määräämä ominaisuus (punaisuus) vallitsee.

Sen seikan, että toiset ominaisuudet ovat regressiivisiä ja peittyvät dominoivan ominaisuuden ollessa mukana perimässä, havaitsi ensimmäisenä augustinolainen munkki Gregor Mendel.[1]

  1. Seija Airamo, Anto Leikola, Helmi-Irene Saurola, Teuvo Suominen, Juha Valste, Pertti Viitanen: Lukoin biologia, kurssi 3, s. 12, 20. WSOY, 1993. ISBN 951-0-17149-2
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.