Romanian kieli
| Romania | |
|---|---|
 Enemmistökieli Vähemmistökieli |
|
| Oma nimi | Limba română |
| Tiedot | |
| Alue | Romania, Moldova, Ukraina, Serbia, Unkari ja Bulgaria |
| Virallinen kieli |
 Romania (valtio)  Moldova (valtio) –  Gagauzia (virallinen) –  Transnistria (virallinen)  Serbia –  Vojvodina (virallinen)  Ukraina –  Tšernivtsin alue (virallinen)  Euroopan unioni (organisaatio) |
| Puhujia | 24,3 miljoonaa |
| Sija | 58. |
| Kirjaimisto | kyrillinen (historiallinen, yhä Transnistriassa) |
| Kielenhuolto |
Academia Româna[1] (Romania) Academia de Științe a Moldovei[2](Moldova) |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | romaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ro |
| ISO 639-2 | rum |
| ISO 639-3 | ron |
Romanian kieli (romaniaksi română, Moldovassa myös limba moldovenească) on romaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli, jota puhuu noin 24,3 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman 58. puhutuimman kielen.[3]
Romanian kielellä tarkoitetaan yleensä romanian suurinta päämurretta, dakoromaniaa. Muut romanian murteet ovat puhujamääriltään hyvin pieniä: aromania (eli makedoromania, noin 200 000 puhujaa Albaniassa, Bulgariassa, Kreikassa ja Pohjois-Makedoniassa), meglenoromania (5 000 Kreikan Moglenassa sekä Pohjois-Makedoniassa) ja istroromania (noin 500–1 500 Kroatian Istriassa). Dakoromaniakin jakautuu murteisiin, mutta murre-erot ovat melko pieniä.
Romania on romaaninen kieli, joka on kehittynyt latinasta. Arviolta yli 70 prosenttia sanastosta on yhteistä italian, ranskan, portugalin ja espanjan kanssa.[4] Romanian kieli on saanut paljon vaikutteita etenkin slaavilaisista kielistä. Arviolta 10–20 prosenttia nykyromanian sanoista on slaavilaista alkuperää. Neuvostoliiton aikana Moldovassa puhuttuun romaniaan tuli enemmän uudissanoja venäjästä kuin Romaniassa puhuttuun romaniaan.[5]
Enemmistö puhujista asuu Romaniassa. Lisäksi romaniaa puhutaan muun muassa Moldovassa, Serbiassa, Ukrainassa, Unkarissa ja Saksassa. Serbiassa, Ukrainassa ja Israelissa arvioidaan olevan 250 000 puhujaa, kun taas Kreikassa 55 000 sekä Albaniassa ja Bulgariassa 10 000.[6] Ukrainassa puhujat ovat keskittyneet Tšernivtsin alueelle.[7]
_(1);_11-3000-100.jpg)
Romanian katsotaan olevan elinvoimainen kieli, ja se jaetaan yhdeksään päämurteeseen.[8]
Romanian kielen päivää vietetään vuosittain 31. elokuuta.[9]
Moldovan romania
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Moldavian kieli
Moldovassa puhutusta romanian kielestä käytetään joskus nimitystä moldavia[10] (mold. limba moldovenească). Kysymys moldavian kielen asemasta on poliittinen, sillä moldavian kirjakieli on identtinen romanian kirjakielen kanssa. Virallisissa yhteyksissä on käytetty usein nimitystä limba de stat eli ”valtion kieli”, jolloin ei tarvitse ottaa kantaa kielen nimeen. Moldovan kielellä oli omat ISO-koodinsa marraskuuhun 2008 asti, jolloin ne korvattiin romanian kielen koodeilla.[11] Joulukuussa 2013 Moldovan perustuslakituomioistuin päätti, että maan virallinen kieli on romania.[12]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romanian kieli on syntynyt muinaisen Daakian alueella puhutusta latinan kielestä. Rooman valta nykyisellä romaniankielisellä alueella alkoi vuonna 106, kun keisari Trajanus joukkoineen valloitti alueen. Rooman valta päättyi vuonna 275 roomalaisten joukkojen vetäytymiseen alueelta, ja valta siirtyi germaanisten heimojen käsiin aina siihen asti, kun vuonna 375 hunnit valtasivat alueen.
Hunnien vallasta huolimatta latinan kieli kuitenkin jatkoi leviämistään alueella, myös 400- ja 600-luvuilla slaavilaisten valloitusten aikoihin. Slaavilaiset kielet tosin jättivät jälkiä erityisesti alueen nimistöön. Turkkilaisia vaikutteita alueelle tuli ottomaanien eli osmanilaisten valloittajien mukana vuodesta 1453 alkaen, mutta vaikutteet olivat enemmän kulttuurillisia kuin kielellisiä.
1800-luvulta lähtien ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri ovat vaikuttaneet romanian kieleen ja romanialaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen. Ensimmäinen tunnettu romaniankielinen teksti on kuitenkin jo vuodelta 1521.[13][14]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romanian kielioppi eroaa huomattavasti muista romaanisista kielistä.
Romanian substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun: maskuliini, feminiini ja neutri. Muissa nykyisissä romaanisissa kielissä on pääsääntöisesti vain kaksi sukua.[13]
Yleisimmät monikon päätteet ovat maskuliineilla -i, feminiineillä -e tai -i, neutreilla -e tai -uri. Epämääräinen artikkeli on maskuliineilla ja neutreilla un, feminiineillä o. Määräinen artikkeli liitetään suffiksina substantiivin perään toisin kuin muissa romaanisissa kielissä (nominatiivin ja akkusatiivin päätteet: yks. m. ja n. -ul (-e:n jälkeen -le), yks. f. -a (painollisen vokaalin jälkeen -ua), mon. m. -i, mon. f. ja n. -le. Maskuliinin ja neutrin määräävä artikkeli on yksikön genetiivissä ja datiivissa -lui, feminiinin vastaava muoto on -ei. Monikon genetiivin ja datiivin määräinen artikkeli on -lor.
romania: un student, studentul 'opiskelija' (vrt. esimerkiksi espanja: un estudiante, el estudiante)
Romanian substantiivit taipuvat myös sijoissa:
Nom.-Akk. un student, studentul
Gen.-Dat. unui student, studentului
Vok. studentule
Adjektiivit taipuvat sekä suvussa että luvussa. Esim. negru (m. & n. yks.), neagră (f. yks.), negri (m. mon.), negre (f. mon.). Komparaatio muodostetaan sanalla mai.
Romanian verbit jaetaan neljään taivutusluokkaan infinitiivin päätteen mukaan: -a, -ea, -e, -i. Infinitiivien käyttö on romaniassa melko harvinaista, kuten muissakin balkanilaisissa kielissä. Romanian verbien indikatiivin aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti, yksinkertainen perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja futuurin perfekti. Näistä futuuri ja perfekti ovat liittomuotoja, mutta esimerkiksi pluskvamperfekti ei ole romaniassa liittomuoto, toisin kuin muissa romaanisissa kielissä.
Taivutusesimerkki: cânta 'laulaa'
- Preesens: cânt, cânți, cântă, cântăm, cântați, cântă
- Imperfekti: cântam, cântai, cânta, cântam, cântați, cântau
- Perfekti: am cântat, ai cântat, a cântat, am cântat, ați cântat, au cântat
- Yksinkertainen perfekti: cântai, cântași, cântă, cântarăm, cântarăți, cântară
- Pluskvamperfekti: cântasem, cântaseși, cântase, cântaserăm, cântaserăți, cântaseră
- Futuuri: voi cânta, vei cânta, va cânta, vom cânta, veți cânta, vor cânta
- Futuurin perfekti: voi fi cântat, vei fi cântat, va fi cântat, vom fi cântat, veți fi cântat, vor fi cântat
Moduksia romaniassa on viisi: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali, presumptiivi ja imperatiivi.
Romanian sanajärjestys on perusmuodossaan subjekti-verbi-objekti.[13]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Dentaali | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
| Affrikaatta | ts | ʧ | ʤ | |||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | h | |
| Nasaali | m | n | |||
| Lateraali | l | ||||
| Tremulantti | r | ||||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:[6]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | ɨ | u |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Avoin | a |
Lähde:[6]
Kirjoitusjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Romanian kieltä kirjoitettiin 1400-luvulta kyrillisin kirjaimin. Vuodesta 1860 kirjaimisto on ollut latinalainen.[15] Käytössä on muutama erikoismerkki: kirjain Țț ääntyy [ts], Șș [ʃ], ă [ə] ja sekä î että â ääntyvät [ɨ]. Oikeaoppisessa romanian kielen Țț- ja Șș-kirjaimessa on alapuolella pilkku, ei sediljiä kuten kirjaimissa Ţţ ja Şş, mutta merkit sekoitetaan usein, ja Țț sekä Șș ovat tavallisesti vaikeampia tuottaa ja näyttää oikein merkkivalikoimien vuoksi. Unicode erottelee kirjaimet: Șș (U+0218, U+0219), Țț (U+021A, U+021B) Şş (U+015E, U+015F) Ţţ (U+0162, U+0163).
Kirjaimet î ja â lausutaan täysin samoin. Erona on se, että kirjainta î käytetään sanan alussa ja lopussa, ja kirjainta â sanan sisällä, paitsi vakiintuneissa erisnimissä ja yhdyssanoissa (ne + îndemânatic → neîndemânatic). Romanian tiedeakatemia teki 1953 oikeinkirjoitusuudistuksen, jossa kirjain â poistettiin käytöstä. Tuolloin myös maan nimeksi tuli Republica Populară Romînă. Nicolae Ceaușescun noustua valtaan 1965 hän nimesi maan uudelleen Romanian sosialistiseksi tasavallaksi, Republica Socialistă România, jolloin nimen perinteinen kirjoitusasu palautettiin. Vuonna 1993 tiedeakatemia luopui kokonaan uudistuksesta ja palasi tältä osalta vuoden 1904 oikeinkirjoitusuudistuksen mukaisiin käytäntöihin, jolloin â otettiin uudelleen käyttöön.
Nykyisessä Moldovan tasavallassa oli neuvostovallan aikana 1940–1941 ja 1944–1989 käytettävä kyrillisiä kirjaimia. Vuonna 1989 siirryttiin käyttämään latinalaisia aakkosia, poikkeuksena Transnistrian erillisalue, jossa käytetään yhä kyrillisiä kirjaimia.[16]
Romanian aakkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kirjain | Nimi | Ääntäminen |
|---|---|---|
| A a | a | [a] |
| Ă ă | ă | [ə] |
| Â â | â din a | [ɨ] |
| B b | be | [b] |
| C c | ce | [k, tʃ] |
| D d | de | [d] |
| E e | e | [e] |
| F f | fe/ef | [f] |
| G g | ghe/ge | [g/dʒ] |
| H h | ha/haș | [h] |
| I i | i | [i] |
| Î î | î din i | [ɨ] |
| J j | je | [ʒ] |
| K k | ka/kapa | [k] |
| L l | le/el | [l] |
| M m | me/em | [m] |
| N n | ne/en | [n] |
| O o | o | [o] |
| P p | pe | [p] |
| Q q | kü/chiu | [k] |
| R r | re/er | [r] |
| S s | se/es | [s] |
| Ș ș/Ş ş | șe/şe | [ʃ] |
| T t | te | [t] |
| Ț ț/Ţ ţ | țe/ţe | [ts] |
| U u | u | [u] |
| V v | ve | [v] |
| W w | dublu ve | [v, w] |
| X x | ics | [ks] |
| Y y | igrec/i grec | [j] |
| Z z | ze/zet | [z] |
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Toate ființele umane se nasc libere și egale în demnitate și în drepturi. Ele înzestrațe cu rațiune și conștiință și trebuie să se comporte unii față de altele în spiritul fraternității.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Historia-osion lähteenä: Rafael del Moral: "Diccionario Espasa - Lenguas del mundo", Editorial Espasa Calpe S.A., Madrid 2002. ISBN 84-239-2475-0.
- Mika Sarlin: Romanian kielioppi, 2., uud. p., Helsinki: Books on Demand GmbH, 2009. ISBN 978-952-498-236-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ acad.ro Academia Româna. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ asm.md Academia de Științe a Moldovei. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 1.3.2021. (englanti)
- ↑ Ethnologue
- ↑ Moldova - LANGUAGE, RELIGION, AND CULTURE countrystudies.us. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ a b c Romanian www.languagesgulper.com. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Thousands Of Ukrainians Seek Safety In Romania, Moldova, And Poland, As They Flee Russian Invasion RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.3 - Romanian glottolog.org. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Ziua Limbii Române este marcată în toată țara, dar şi la Chişinău. Iată lista evenimentelor din acest an www.digi24.ro. 31.8.2023. Viitattu 23.2.2024. (romania)
- ↑ Kielten nimet suomeksi (Arkistoitu – Internet Archive). Kotoistushanke (2006). www.csc.fi
- ↑ ISO language code list
- ↑ Limba oficială în Republica Moldova este limba română notariat-moldova.md. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ a b c Romanian Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 9.3.2022. (englanti)
- ↑ Alexandru, Nicolae: THE LICENSING OF NOMINAL AND VERBAL ELLIPSIS IN ROMANIAN, s. 9. Editura Universității din București, 1.1.2019. ISBN 978-606-16-1144-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.3.2022). (englanniksi)
- ↑ Românii folosesc alfabetul latin de doar 150 de ani. Pe cine socoteşte Dimitrie Cantemir „barbarul“ care a slavizat ţara adevarul.ro. 28.7.2016. Viitattu 1.3.2021. (romania)
- ↑ Moldovan language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Romanian 101 Learn Romanian online
- Learn Romanian Podcast (Arkistoitu – Internet Archive) Romanian Language Lessons
- Hyvä ROM-ENG-verkkosanakirja
- Ensimmäinen Romania-Suomi-Romania -sanakirja
- Romania - Matkailijan kieliopas (Arkistoitu – Internet Archive)
