Suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueiden perustamisesta

Suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueiden perustamisesta on Marinin hallituksen 8.12.2020 eduskunnalle antamaan lakiesitykseen perustuva suunnitelma nykyisin kuntien ja kuntayhtymien hoitamien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä 17 maakunnalliselle hyvinvointialueelle. Uudenmaan maakunnan erillisratkaisun perusteella Uudellemaalle tulisi lisäksi neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupunki vastaisi edelleen sote- ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä omalla alueellaan ja perustettava HUS-yhtymä erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla.

Uudistuksessa kuntien hoitama perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja pelastustoimi sekä sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoito ja erityishuoltopiirien toiminta yhdistetään maakunnallisesti yhteen hyvinvointialueeksi nimettyyn organisaatioon (Uudenmaan erillisratkaisua lukuun ottamatta). Suunnitelman mukaan hyvinvointialueet ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Niiden ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittava aluevaltuusto.

Hallituksen esityksessä hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion varoin ja lisäksi asiakasmaksuin. Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueiden mahdollinen verotusoikeus selvitetään parlamentaarisessa komiteassa. Sote- ja pelastustoimen tehtävien rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Valtion rahoitus kohdennetaan hyvinvointialueille laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella.

Uudistuksen tavoitteet

Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuu annetaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille hyvinvointialueille (maakunnille). Samalla näiden toimintojen päätöksentekojärjestelmä ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on:

• Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

• Turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut

• Parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta

• Turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä

• Vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Hallituksen esitykseen sisältyvät lait

Hallituksen 8.12.2020 tekemä esitys eduskunnalle sisältää yhteensä 50 lakiesitystä. Keskeiset hyvinvointialueiden perustamista, toimeenpanoa, tehtävien siirtoja ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä koskevat lakiesitykset ovat:

• Laki hyvinvointialueesta

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

• Laki pelastustoimen järjestämisestä

• Hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla

• Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

• Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Hyvinvointialueiden perustamisen aikataulu ja suunnitelman eteneminen

Hallituksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamista koskevat lait hyväksytään eduskunnan kevätistuntokaudella 2021. Hyvinvointialueet perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanolailla. Tältä osin tavoitteena on, että toimeenpanolaki tulee voimaan 1.7.2021 ja hyvinvointialueiden toimintaa valmistelevien väliaikaisten valmisteluelinten toiminta maakunnissa käynnistyy viimeistään syyskuussa 2021. Ensimmäiset hyvinvointialueiden aluevaltuustovaalit pidetään alkuvuonna 2022 ja aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.

Perustuslakivaliokunnan lausunto ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö

Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevista hallituksen lakiesityksistä 21.5.2021.

"Valiokunnan mielestä lakiehdotusten perusratkaisut eivät ole ongelmallisia perustuslain kannalta." Perustuslakivaliokunta edellyttää kuitenkin lakiesityksissä tehtävän korjauksia "Helsingin kaupunkiin kohdistuvaan valtion ohjaukseen, vanhojen ulkoistamissopimusten mitättömyyteen, kunnilta siirtyvän omaisuuden korvausjärjestelyihin sekä eräisiin tiedonsaantioikeuksiin".

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta sekä ratkaisuista Perustuslakivaliokunnan edellyttämiin lakimuutoksiin valmistui 15.6.2021. Mietinnössään Sosiaali- ja terveysvaliokunta puolsi sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen hyväksymistä eduskunnassa.

Eduskuntakäsittely

Eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat hallituksen lakiesitykset 23.6.2021 äänin 105 - 77.

Vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstöön

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueiden palvelukseen. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin palveluksessa ja HUS-yhtymän palveluksessa 22 800 henkilöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluissa työskentelevä henkilö siirtyy hyvinvointialueen henkilöstöön, jos tehtävistä vähintään puolet on sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä.

Omaisuusjärjestelyt

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen omaisuus siirretään hyvinvointialueiden omistukseen tai hallintaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien varat, velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueille lain nojalla

• Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen irtain omaisuus, sopimukset ja henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät hyvinvointialueille korvauksetta

• Hyvinvointialue vuokraa kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi (+1 vuoden optio).

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen varat ja velat, vastuut ja velvoitteet jäävät Helsingin kaupungille. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omaisuus siirtyy HUS-yhtymälle.

Hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan valtion varoin. Valtion rahoituksen lähtötaso vuonna 2023 perustuu kuntien sote-palveluiden ja pelastustoimen vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden keskiarvoon. Kustannukset skaalataan vuoden 2022 tasoon. Rahoituksen kokonaismäärä tarkistetaan vuosittain ottamalla huomioon palvelutarpeen arvioitu kasvu, arvioidut kustannustason muutokset ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden ja laadun muutokset. Yksittäisen hyvinvointialueen rahoitus määräytyy, valtakunnallisen rahoituksen kokonaistason lisäksi, sen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella.

Valtion rahoituksen lähtökohtana on, että sillä turvataan perustuslain edellyttämällä tavalla hyvinvointialueilla riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointialueella on oikeus lisärahoitukseen, jos sen rahoituksen taso ei mahdollista riittävien sote-palvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistä.

Hyvinvointialueilla on itsehallintoon perustuva oikeus päättää rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Toiminnan rahoittajana valtiovallan (sosiaali- ja terveysministeriön) rooli ja vuorovaikutus hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ohjauksessa vahvistuu. Ohjaus suunnitellaan toteutettavaksi valtion ja hyvinvointialueen välisessä vuosittaisessa ohjaus- ja arviointiprosessissa.

Muutokset verotukseen ja vaikutukset kuntien talouteen

Valtion ansiotuloverotuksen taso nousee hyvinvointialueiden toiminnan rahoituksen verran eli noin 13,4 mrd. euroa vuodessa (vuoden 2020 taso). Tämä kompensoidaan alentamalla kaikkien kuntien kunnallisveroa 13,26 %-yksiköllä. Uudistus on tarkoitus toteuttaa niin, että verorakenteen muutokset eivät aiheuta veroasteen kohoamista. Myös yksittäisen verovelvollisen ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset pyritään toteuttamaan niin, että vaikutukset verotuksen tasoon jäävät vähäisiksi.

Verotulojen ja valtionosuuksien väheneminen suhteessa pois jääviin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin sekä verotulojen ja valtionosuuksien suhteen muuttuminen voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen kunnan rahoitusasemaan, vaikka koko kuntatalouden tasolla vaikutukset jäisivät vähäisiksi.

Vaikutukset maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen aiempaan verrattuna

Hyvinvointialueen (maakunnan) saama valtion rahoituksen kokonaismäärä tulee uudistuksessa muuttumaan verrattuna maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen aikaisemmin käytettävissä olleeseen kunnilta peräisin olleeseen rahoitukseen. Tämä johtuu osaltaan uudessa rahoitusjärjestelmässä hyvinvointialueen palvelutarpeen ja olosuhdetekijöiden huomioon ottamisesta rahoituksen määrää laskettaessa. Myös aiempi palvelujen taloudellinen tai epätaloudellinen järjestäminen maakunnassa vaikuttavat erojen syntyyn. Pääsääntöisesti hyvinvointialueet, joilla palvelutarve on maan keskiarvoa korkeampi saavat aikaisempaa enemmän rahoitusta palvelujen järjestämiseen. Vastaavasti hyvinvointialueet, joilla palvelutarve on keskiarvoa pienempi, saavat aikaisempaa vähemmän.

Uudistuksessa muutoksiin tulee seitsemän vuoden siirtymäaika ja useita pehmennyksiä rahoituksen muutoksiin.

Perustettavat hyvinvointialueet

Perustettavat sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueet ovat seuraavat:

1. Varsinais-Suomen hyvinvointialue
2. Satakunnan hyvinvointialue
3. Kanta-Hämeen hyvinvointialue
4. Pirkanmaan hyvinvointialue
5. Päijät-Hämeen hyvinvointialue
6. Kymenlaakson hyvinvointialue
7. Etelä-Karjalan hyvinvointialue
8. Etelä-Savon hyvinvointialue
9. Pohjois-Savon hyvinvointialue
10. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
11. Keski-Suomen hyvinvointialue
12. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
13. Pohjanmaan hyvinvointialue
14. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
15. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
16. Kainuun hyvinvointialue
17. Lapin hyvinvointialue
18. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
19. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
20. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
21. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Helsingin kaupunki on järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä on järjestämisvastuussa Uudenmaan erikoissairaanhoidosta ja erikseen laissa säädetyistä tai järjestämissopimuksessa sovituista vaativan erikoissairaanhoidon toiminnoista.

Alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen toteuttamiseksi hyvinvointialueista muodostetaan viisi yhteistyöaluetta, jotka vastaavat nykyisiä yliopistosairaaloiden erityisvastuualueita.