Tapani (Englanti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tapani
Englannin kuningas
Valtakausi 22. joulukuuta 1135 – 25. lokakuuta 1154
Kruunajaiset 22. joulukuuta 1135
Edeltäjä Henrik I
Seuraaja Matilde (kiistanalainen)
Henrik II
Normandian herttua
Valtakausi 1135–1144
Syntynyt 1092 tai 1096
Blois, Ranskan kuningaskunta
Kuollut 25. lokakuuta 1154
Dover, Kent, Englannin kuningaskunta
Puoliso Matilda I
Lapset Baldwin
Matilda
Eustace IV
William I
Marie I
Gervase
Suku Blois-suku
Isä Stephen
Äiti Adela
Uskonto Katolilaisuus
Tapani

Tapani (engl. Stephen, ransk. Étienne de Blois, 109625. lokakuuta 1154) oli Vilhelm Valloittajan tyttärenpoika, Normandian herttua 11351144 ja Englannin kuningas 1135–1154. Tapani oli Englannin viimeinen normannikuningas. Häntä seurasi kuninkaana hänen serkkunsa Henrik II, Englannin ensimmäinen Plantagenet-kuningas. Tapanin valtakautta varjosti valtataistelu ja sisällissota Henrik I:n tyttären Matilden kanssa.

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapani syntyi Blois'ssa Ranskassa, josta tulee hänen nimensä Étienne de Blois, Tapani Bloislainen. Hän oli Blois'n kreivin Tapanin ja Vilhelm Valloittajan tyttären Adelan poika. Tapani lähetettiin setänsä Henrik I:n hoviin vuonna 1106. Hänestä tuli Mortainin kreivi vuonna 1115, ja hän nai noin vuonna 1125 Boulognen kreivin tyttären Matildan, josta pian tämän jälkeen tuli Boulognen kreivitär.

Nousu kuninkaaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Henrik I:n kuolemaa vuonna 1135 suurin osa Englannin paroneista oli vannonut kuninkaalle kannattavansa Henrikin tytärtä Matildea, Vilhelm Valloittajan lapsenlasta, Henrikin seuraajaksi. Henrikin ainoa avioliitosta syntynyt poika Vilhelm oli hukkunut haaksirikossa 1120. Tapani päätti kuitenkin ryhtyä taisteluun kruunusta. Olihan hän myös äitinsä puolelta Vilhelmin lapsenlapsi ja kasvatettu Henrikin hovissa Englannissa.

Henrikin kuoltua Tapani kiiruhti Englantiin vaatimaan kruunua itselleen väittäen, että paronit oli pakotettu vannomaan valat ja että Matilde oli nunnan tyttärenä laiton perijätär. Tapani voittikin puolelleen aateliston ja papiston. Tärkeimpinä tukijoinaan hänellä olivat Salisburyn piispa Robert ja hänen oma veljensä Henrik, Winchesterin piispa, joka myös kruunasi hänet 22. joulukuuta 1135. Samaten häntä tukemaan asettui paavi Innocentius II. Kaksi Charters of liberties -lakia laadittiin vahvistamaan kuninkaan ja kirkon liittoa.[1]

Sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapanin kilpailija Matilde, Henrik I:n tytär, jäi haastajan asemaan. Englannissa Tapanin päävastustaja oli Gloucesterin jaarli, Henrik I:n avioton poika ja Matilden velipuoli Robert. Robert liittoutui Matilden kanssa vuonna 1138 samaan aikaan kun Tapani teki sarjan huonoja päätöksiä, jotka aiheuttivat katkeruutta hänen aiemmissa kannattajissaan. Tapanin veli, Winchesterin piispa kääntyi häntä vastaan kuninkaan pidätettyä Salisburyn, Elyn ja Lincolnin piispat.

Matilde nousi maihin Englantiin 30. syyskuuta 1139[1] ja sai Tapanin vangiksi Lincolnissa vuonna 1141. Tapanin kannattajat vangitsivat puolestaan Matilden velipuolen, Robertin. Päädyttiin vankien vaihtoon, mikä johti Tapanin vapautumiseen ja Matilden luopumiseen kruununtavoittelusta. Robertin kuoltua 1147 Matilde siirtyi 1148 Normandiaan, jonka hänen aviomiehensä Anjoun kreivi oli vallannut itselleen.[2]

Tapanin seuraajaksi kohosi Matilden poika Henrik II, josta oli tullut Normandian herttua 1150. Henrik hyökkäsi Englantiin vuosina 1149 ja 1153. Tapanin pojan Eustacen kuoltua sairauteen kesällä 1153 Tapanin oli tunnustettava Henrik perillisekseen.

Tapani kuoli lokakuussa 1154 ja haudattiin Faversham Abbeyhin.

  1. a b Tapani Humanities Webissä (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 22.8.2006.
  2. Tapani brittimonarkian virallisilla sivuilla Viitattu 22.8.2006.