tuomari
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tuomari (6)
- henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa; tuomioistuimen jäsen
- (urheilu) erotuomari
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪uo̯mɑri/
- tavutus: tuo‧ma‧ri
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuomari | tuomarit |
genetiivi | tuomarin | tuomarien tuomareiden tuomareitten |
partitiivi | tuomaria | tuomareita tuomareja |
akkusatiivi | tuomari; tuomarin |
tuomarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuomarissa | tuomareissa |
elatiivi | tuomarista | tuomareista |
illatiivi | tuomariin | tuomareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuomarilla | tuomareilla |
ablatiivi | tuomarilta | tuomareilta |
allatiivi | tuomarille | tuomareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuomarina | tuomareina |
translatiivi | tuomariksi | tuomareiksi |
abessiivi | tuomaritta | tuomareitta |
instruktiivi | – | tuomarein |
komitatiivi | – | tuomareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuomari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta domare
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: tuomaristo, varatuomari
- verbit: tuomaroida
Yhdyssanat
[muokkaa]ammattituomari, arvostelutuomari, erotuomari, herastuomari, hyppytuomari, kehätuomari, kihlakunnantuomari, kiinteistötuomari, käräjätuomari, linjatuomari, maalituomari, maallikkotuomari, makutuomari, mattotuomari, mediatuomari, palkintotuomari, pelituomari, pesätuomari, pistetuomari, päätuomari, ratatuomari, rauhantuomari, sotatuomari, tapaintuomari, tuomarihäviö, tuomarikunta, tuomarinjäävi, tuomarinohjeet, tuomarintoimi, tuomarinvala, tuomarinvirka, tuomaripallo, tuomaripeli, tuomaripiste, tuomaritappio, tuomaritorni, tuomarivirhe, tuomariääni, varatuomari, virkatuomari, ylituomari