brak

Katso myös: bråk, брак

Kroaatti

Substantiivi

brȃk m.  (monikko brȁkovi)

1. avio, avioliitto

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	brak	brakovi
genetiivi	braka	brakova
datiivi-lokatiivi	braku	brakovima
akkusatiivi	brak	brakove
vokatiivi	brače	brakovi
instrumentaali	brakom	brakovima

Liittyvät sanat

• bračni

Aiheesta muualla

• brȃk Hrvatski jezični portal

Puola

Substantiivi

brak m.

1. puute

Verbi

brak

1. olla olematta, puuttua

   Na parkingu brak wolnych miejsc.

   Parkkipaikalla ei ole vapaita paikkoja.

Ruotsi

Substantiivi

brak n. (5) (yks. määr. braket[luo], mon. epämäär. brak, mon. määr. braken[luo])

1. rysäys, rymähdys

Aiheesta muualla

• brak Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Serbia

Substantiivi

brȃk m. (kyrillinen брак)

1. avio, avioliitto