Sidinee
Sidinee kɛna Ositraalii ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ natʊyʊ nɛ tɩwɛ Kaalɩ Kɩfalʊ hɔɔlʊʊ taa kiŋ nɛ pɩwɛ tɛnu ŋgʊ payaɣ se tasmani yɔ ki-kitiiliŋ cɔlɔ kpam. Pɩnaɣ 2014 taa pakalɩ kɩgalʊ lɛ, pana ɛyaa miliyɔɔnaa 4 840 000 nɛ tɛtʊ tʊnɛ tɩ-walanzɩ landammm taa wɛ kilomɛtanaa 12 300. Ositiraalii ɛjaɖɛ taa lɛ, Mɛɛlibɔrnii tɛtʊ nɛ Prisibani ñɩndʊ wayɩ lɛ, Sidinee tɛtʊ taa kɛ ɛyaa kɩla ɖɔʊ. Nɛ paa pɩɩkɛna Oseyani keteŋa kpeekpe taa ɖɔɖɔ kɔyɔ, tɛtʊ ndʊ ɖɔɖɔ taa kɛ ɛyaa kɩla ɖɔʊ.
Sidinee tɛtʊ wɛ Ositiraalii ɛjaɖɛ hɔɔlɩŋ nɩɩlɛ taa: Kumbɛrilandi kataŋga nɛ Hɔrnsibii pʊʊ pɛ-hɛkʊ taa nɛ pɔsɩ ndɩ ndɩ tɛŋgʊna tɛtʊ ndʊ tɩ-hɛkʊ taa. Weyi payaɣ se James Cook yɔ, ɛnʊ kɛŋna kacalaɣtʊ weyi ɛlɛɣ naʊ kɛ Sidinee tɛtʊ yɔ nɛ ɛyaa-tʊ se Jakson kidiiliŋ.Pɩɩkɛ pɩnaɣ 1770. Ɛyaʊ-tʊ hɩɖɛ nɖɩ yɔ ɛñɩnaɣ se ɛɖʊ hɩɖɛ kɛ Piritaaniki ɛjaɖɛ taa sɔdʊ sɔsɔʊ ŋgʊ payaɣ se George Jakson yɔ.
Pɩnaɣ 1788 kɛ sɔɔja sɔsɔ weyi Arthur Phillip yɔ ɛya tɛtʊ tʊnɛ kɛ tɩ-hɩɖɛ nɖɩ paɖɩɩna-tʊ yaʊ sɔnɔ yɔ. Ɛlɛ ɖʊ hɩɖɛ kɛ Piritaaniki minisri weyi ɛcɔŋna ɛjaɖɛ tɛtʊ taa ɖiu ɖiu caɣʊ yɔ nɛ payaɣ-ɩ se Thomas Towshend yɔ.
