Haváijagiella
Haváijagiella
‘Ōlelo Hawai‘i | |
---|---|
Geavaheapmi | |
Guovlu | Haváijasullot |
Hubmiid mearri | 1 000 – 20 000 |
Sadji | ii čuođi stuorámusa joavkkus |
Alfabehta | láhten |
Virggálaš stáhtus | |
Virggálaš giella | Haváijasullot |
Giellakodat | |
ISO 639-1 | haw |
ISO 639-2 | haw |
Haváijagiella (haváijagillii ʻŌlelo Hawaiʻi) lea polynesialaš, austronesialaš giellagoddái gullevaš giella, mii hállojuvvo Haváijasulluin.
Guovlu
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Haváijagiella lea Haváija álgoálbmoga álgoálgosaš giella, muhto dán áigge dušše hui unna oasáš (0,1–1 %) Haváija ássiin hállet haváijagiela. Hálliid lohkun lea árvvoštallojuvvon 1 000 – 20 000, muhto beaivválaš váldogiellan dat geavahuvvo dušše Niʻihau sullos.
Alfabehta
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Havaijagielas leat viehka unnán jietnadagat dahjege fonemat: earenoamážit konsonánttat – viđa oanehis ja viđa guhkes vokála /u, i, o, e, a, uː, iː, oː, eː, aː/ lassin – leat dušše gávcci: /p, k ~ t, ʔ, h, m, n, l, w ~ v/. Glottálaklusiilla /ʔ/ bustávva lea "okina-nammasaš".
A a | E e | I i | O o | U u | H h | K k | L l |
M m | N n | P p | W w | ʻ |
Giellaoahppa
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Pronomenat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Persovdnapronomenat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Persovdnapronomenat leat 11, dasgo ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu lassin lea maid erohus vuosttaš persovnna inklusiiva ja eksklusiiva pronomeniid gaskkas: au "mun", kāua "moai duinna", māua "moai suinna", kākou "mii du haga" ja mākou "mii duinna".
Ovttaidlohku | Guvttiidlohku | Máŋggaidlohku | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | 2. | 3. | 1. inkl. | 1. ekl. | 2. | 3. | 1. inkl. | 1. ekl. | 2. | 3. | |||
Kásus | Nominatiiva | au | ʻoe | ia | kāua | māua | ʻolua | lāua | kākou | mākou | ʻoukou | lākou | |
Genitiiva | a-hápmi | kaʻu | kāu | kāna | kā kāua | kā māua | kā ʻolua | kā lāua | kā kākou | kā mākou | kā ʻoukou | kā lākou | |
o-hápmi | koʻu | kou | kōna | kō kāua | kō māua | kō ʻolua | kō lāua | kō kākou | kō mākou | kō ʻoukou | kō lākou | ||
affectionate | kuʻu | kō | Dušše 1. ja 2. ovttaidlogus. | ||||||||||
Akkusatiiva, Datiiva |
iaʻu | iā ʻoe | iā ia | iā kāua | iā māua | iā ʻolua | iā lāua | iā kākou | iā mākou | iā ʻoukou | iā lākou |
Syntáksa
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Morfosyntávssa olis haváijagiella lea analyhtalaš VSO-giella.
Haváijagiel loatnasánit eará gielain
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Dovdoseamos álbmogiidgaskasaš haváijagiel loatnasánit leat ukulele, tabu ja wiki, mii mearkkaša haváijagielas 'johtil'.