Birger-jaarli
| Birger-jaarli | |
|---|---|
 | |
| Ruotsin jaarli | |
| Valtakausi | 1248–1266 |
| Edeltäjä | Ulf Fase |
| Ruotsin hallitsija | |
| Valtakausi | kevät 1250 – 21. lokakuuta 1266 (kanssahallitsijana Valdemar Birgerinpoika) |
| Edeltäjä | Eerik Eerikinpoika |
| Seuraaja | Valdemar Birgerinpoika |
| Syntynyt |
1210 Bjälbo |
| Kuollut |
21. lokakuuta 1266 Jälbolung |
| Puoliso | Ingeborg Eriksdotter |
| Lapset |
Rikissa Birgersdotter Valdemar Birgerinpoika Maunu Ladonlukko Katarina Birgersdotter Eerik Birgerinpoika Ingeborg Birgersdotter Bengt Birgerinpoika |
| Suku | Bjälbo |
| Isä | Magnus minnesköld |
| Äiti | Ingrid Ylva |
| Uskonto | katolilaisuus |
Birger Maununpoika (Birger Magnusson;[1] n. 1200 – 21. lokakuuta 1266) eli Birger-jaarli, myös Birger Jaarli, oli Ruotsin hallitsija.[2] Hänestä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Birger Magnusson kuului mahtavaan Bjälbo-sukuun (josta käytetään myös nimitystä Folkunga-suku). Hän meni naimisiin kuningas Eerik Eerikinpojan siskon Ingeborgin kanssa vuonna 1237. Eerikin kuoltua vuonna 1250 ilman perillistä Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti. Birgerillä ja Ingeborgilla oli lisäksi yhdessä seitsemän muuta lasta, mm. Maunu Ladonlukko ja Pentti (Bengt), josta tuli ensimmäinen Suomen herttua.
Ingeborg Eerikintytär kuoli vuonna 1254. Birger meni uusiin naimisiin Tanskan leskikuningattaren Mechtildin kanssa vuonna 1261. Jaarlin kuoleman jälkeen hänen toinen poikansa Maunu kaappasi vallan Valdemarilta.
Birger-jaarli teki ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan Suomeen laajan sotaretken (ns. toinen ristiretki), jonka seurauksena ainakin Häme liitettiin Ruotsin valtakuntaan. Retki on ajoitettu joko vuoteen 1239 tai 1249. Saksalaisen Lyypekin kronikan mukaan Birger alisti Suomen Ruotsin herruuteen. Hämeen linnan rakennustyöt aloitettiin toisen ristiretken seurauksena.[4]
Birger tunnetaan Tukholman perustajana. Hän perusti kaupungin vuonna 1252. Tukholmassa Riddarholman kirkossa on jaarlia esittävä patsas, joka on pystytetty 1884.
Birger oli myös maineikas lainsäätäjä; hänen aikanaan säädettiin ns. rauhanlait (koti-, kirkko-, käräjä- ja naisrauha), sekä perintölaki (sisar peri puolet siitä mitä veli).
Birger-jaarli haudattiin omasta toivomuksestaan Varnhemin luostarin kirkkoon Länsi-Götanmaalle.[3] Tukholman kaupungintaloa rakennettaessa Birgerin maalliset jäännökset oli tarkoitus siirtää uuteen hautaan kaupungintalon tornin juureen, mutta Varnhemin seurakunta ei suostunut tähän, ja kaupungintalon hauta jäi tyhjäksi. Birgerin hauta Varnhemissa on avattu kahdesti tieteellisiä tutkimuksia varten.
Birger oli Ruotsin viimeinen jaarli. Hänen jälkeensä jaarli-nimityksen tilalla alettiin käyttää arvonimeä herttua.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑
kuuntele ääntämys (ohje)
- ↑ Suvanto, Seppo: ”Birger Jaarli (noin 1210–1266)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 611–613. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Historiska personer / Birger jarl Varnhem. Arkistoitu 29.6.2015. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Historia - Hämeen linna Suomen kansallismuseo. 22.12.2017. Viitattu 2.1.2024.
Kaunokirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Guillou, Jan: Arnin perintö: Romaani. ISBN 952-471-166-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Birger-jaarli Wikimedia Commonsissa
- Birger Jarl hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
