Florian Geyer

Florian Geyer von Giebelstadt (noin 1490–10. kesäkuuta 1525) oli saksalainen aatelinen, diplomaatti ja sotilas. Hän on tunnetuin talonpoikaissodan aikana johtamastaan Mustasta Joukosta.

Väitetysti Geyeria esittävä piirros.

Elämä

Florian Geyer syntyi noin vuonna 1490 Baijerin Giebelstadtissa. Ollessaan kolmevuotias, hänen isänsä ja vanhemmat veljensä olivat kuolleet, ja hän peri Geyerin linnan. Vuonna 1517 kieltäydyttyään maksamasta perimiään velkoja hänet karkotettiin mailtaan. Geyer kierteli Saksan eri kuningaskuntien armeijoissa, ja toimi diplomaattina myös muissa Euroopan maissa. Vuonna 1523 Geyer oli Martti Lutherin mukana tämän vieraillessa Wittenbergissä. On arveltu, että viimeistään tällöin Geyer alkoi kannattaa uskonpuhdistuksen aatetta.

Saksan talonpoikaissodan puhjettua vuonna 1524, Geyer kokosi ratsuväkiosaston kourallisesta muita matala-arvoisia aatelisia, sekä useasta sadasta pikakoulutuksen saaneesta talonpojasta. Tämä osasto tunnettiin Geyerin Mustan Joukon nimellä. Joukko osallistui taisteluihin muiden armeijoiden mukana, ja oli osallisena useissa protestanttien saamissa voitoissa. Joukko sai molempien osapuolten parissa maineen kirkon miesten ja aatelisten murhaamisesta ja omaisuuden tuhoamisesta. Tämä toiminta lopulta ajoi myös Martin Lutherin kannattamaan kapinallisten tuhoamista. Sodan jatkuessa ja protestanttien ollessa tappiolla monet Geyerin joukkoon liittyneet ritarit kuolivat tai hylkäsivät joukon.

Kuolema

Musta Joukko joutui väijytyksen uhriksi Ingolstadtissa. Joukko linnoittautui kylän katedraaliin ja linnaan. Katedraali poltettiin hyökkääjien toimesta, johtaen kaikkien sisällä olleiden kuolemaan. Linna valloitettiin usean hyökkäyksen jälkeen. Osa joukon miehistä onnistui murtautumaan ulos, mutta heidät myöhemmin saarrettiin ja tuhottiin. Geyerin läsnäolo taistelussa on epävarmaa. Mikäli hän osallistui taisteluun, hän oli ulos päässeiden joukossa. 9. kesäkuuta hänen velipuolensa kaksi palvelijaa otti häneen yhteyttä Würzburgissa, ilmoittaen tahtovansa auttaa tätä jatkamaan sotaa. Seuraavana päivänä kaksi palvelijaa kuitenkin murhasivat Florian Geyerin Gramschatzin metsässä. Geyerin haudan sijaintia ei tunneta.

Perintö

Geyerin linna on yhä olemassa, ja tunnetaan Florianin syntypaikkana. Geyerin suku sammui jo 1700-luvulla.

Friedrich Engels teoksessaan Der Deutsche Bauernkrieg (1850) puhuu Saksan talonpoikaissodasta luokkasotana, kutsuen Geyeria kommunismin esitaistelijaksi.

1920-luvulla sävelletty saksalainen marssilaulu, Wir sind des Geyers schwarzer Haufen, pohjaa vanhempaan runoon, joka kertoo Florian Geyerin elämästä. Laulussa toistuu teema Geyerin vihasta aatelisia ja kirkkoa kohtaan. Ajan saatossa laulusta on tehty pehmennettyjä versioita, ja se on käännetty esimerkiksi englanniksi ja unkariksi. Laulu on ollut suosittu sekä Natsi-Saksassa että myöhemmin kommunistisessa Itä-Saksassa.

Useita sotilasosastoja on 1900-luvulla nimetty Geyerin mukaan. Näistä tunnetuimpina ovat 8. SS-ratsuväkidivisioona Florian Geyer, sekä Itä-Saksan rajavartiolaitoksen 3. Rajarykmentti Florian Geyer.