Hideki Tōjō

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hideki Tōjō
東條 英機
Tōjō noin 1940-luvulla.
Tōjō noin 1940-luvulla.
Japanin 40. pääministeri
18. lokakuuta 1941 – 22. heinäkuuta 1944
Monarkki Hirohito
Edeltäjä Fumimaro Konoe
Seuraaja Kuniaki Koiso
Japanin sotaministeri
22. heinäkuuta 1940 – 22. heinäkuuta 1944
Edeltäjä Shunroku Hata
Seuraaja Hajime Sugiyama
Henkilötiedot
Syntynyt30. joulukuuta 1884
Tokio, Japanin keisarikunta
Kuollut23. joulukuuta 1948 (63 vuotta)
Tokio, miehitetty Japani
Ammatti sotilas
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)  Japanin keisarikunta
Puolustushaara Keisarillisen Japanin armeija
Palvelusvuodet 1902–1945
Sotilasarvo kenraali
Komentajuudet Guandong-armeija
Taistelut ja sodat Venäjän sisällissota
helmikuun 26. päivän välikohtaus
Kiinan–Japanin sota (1937–1945)
toinen maailmansota

Tōjō Hideki (jap. 東條 英機 Ja-tojo hideki.ogg kuuntele ääntämys (ohje); 30. joulukuuta 1884 Tokio – 23. joulukuuta 1948 Tokio) oli japanilainen poliitikko ja Keisarillisen Japanin armeijan kenraali, joka toimi Japanin pääministerinä toisen maailmansodan aikana. Sotaministerinä Tōjō oli Yhdysvaltojen vastaisen ennaltaehkäisevän sodan äänekkäimpiä kannattajia, ja hyökkäys Pearl Harboriin toteutettiin sen jälkeen, kun Tōjō oli noussut pääministeriksi 17. lokakuuta 1941.[1][2]

Tōjōn johdolla Japani valtasi suuren osan länsimaiden alueista Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, kunnes Japanin joukot kärsivät tappion Midwayn ja Guadalcanalin taisteluissa. Tōjōn johdolla Japani teki myös lukuisia sotarikoksia, mukaan lukien siviilien ja sotavankien järjestelmällisiä joukkomurhia. Japanin sotaonnen käännyttyä Tōjō joutui eroamaan pääministerin tehtävästä 22. heinäkuuta 1944. Japanin antauduttua syyskuussa 1945 Tōjō pidätettiin, tuomittiin Kaukoidän kansainvälisessä sotilastuomioistuimessa kuolemaan ja hirtettiin 23. joulukuuta 1948.[1]

Varhaisvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tōjō syntyi kymmenlapsisen perheen kolmantena poikana. Tōjōn isä oli Japanin armeijan upseeri ja perhe kuului vähäarvoiseen samuraisukuun. Vanhempien veljiensä kuoltua Hideki Tōjōlle lankesi vastuu perheen nimen kunnian säilyttämisestä. Hänen samurai-isänsä tavoitteena oli saada poika armeijauralle ja upseerin virkaan.lähde?

Keskinkertaisesta opintomenestyksestään huolimatta Tōjō sai kiitosta ahkeruudestaan ja työmoraalistaan.[2]

Sotilasura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Upseerin virkaan valmistavan koulun oppilaaksi Tōjō pääsi vuonna 1902. Hänen valmistuttuaan vänrikiksi Venäjän–Japanin sota oli kiivaimmillaan. Nuoren vänrikin tie vei sotaan rintamalle. Hän toimi 1919–1922 sotilasasiamiehenä Sveitsissä ja Saksassa. Berliinistä Tōjō siirtyi rykmentinkomentajaksi 1929–1931.lähde?

Tōjōn sotilasura lähti nousuun Mantšuriassa 1935–1937, kun hän toimi Japanin Kwantungin armeijan kenpeitain eli sotapoliisien komentajana. Tōjō oli kokenut ja taitava taktikko, ja sai kunnioitusta nopeista päätöksistään. Hän ansaitsi Mantšuriassa toimillaan kutsumanimen kamisori eli ”partaveitsi”. Toisessa maailmansodassa Tōjō oli Japanin armeijan ylipäällikkö sekä sotaministeri, laivaston tuhouduttua käytännössä maan diktaattori.lähde? Tōjō oli myös mukana perustamassa Mantšuriaan Japanin nukkevaltiota nimeltä Mantšukuo.[2]

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkona Tōjō kuului upseereiden muodostamaan ryhmään, jotka kannattivat Japanin viemistä sotaan 1930-luvun lopulla. Mittavan sotilasuran rinnalla Tōjō nimitettiin vuonna 1938 sotaministeriöön apulaisministeriksi ja 1940–1941 Tōjō sai sotaministerin viran Fumimaro Konoen hallituksessa.

Vuonna 1942 Tōjō määräsi hyvän sotaonnen siivittämänä ennenaikaiset vaalit, joiden tarkoitus oli muodostaa Japanin parlamenttiin Tōjōlle myötämielisen blokin. Vaalien jälkeen parlamentista tuli lähinnä vain kumileimasin. Sotaonnen käännyttyä Japania vastaan Tōjō alkoi saada kuitenkin osakseen kritiikkiä, ja heinäkuussa 1944 liuta Tōjōn hallituksen jäsenistä erosi.[3]

Tōjōn 1 009 päivän pituinen pääministerikausi alkoi 18. lokakuuta 1941 Konoen erottua. Kausi päättyi 22. heinäkuuta 1944. Pääministerinsalkun ohella Tōjō hoiti sotaministerin tointa sekä lyhyitä aikoja muun muassa opetus-, sisä- ja ulkoministerin tehtäviä.lähde?

Sotasyyllisenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisten Japanin-miehityksen yksi tärkeimmistä Potsdamin julistuksessa määritellyistä lyhyen aikavälin tehtävistä oli rangaista Japanin sotaan johtaneita henkilöitä. Tōjō luokiteltiin suurimmaksi epäillyksi henkilöistä, jotka olivat johtaneen Japanin sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Toisessa maailmansodassa Tōjōsta muodostui Yhdysvaltain propagandakoneiston käsittelyssä vihollisen kasvot, jotka esiintyivät muun muassa lentolehtisissä ja vihollista kuvaavissa julisteissa.lähde?

Japanin antautumisen jälkeen Tōjō yritti tehdä itsemurhan ampumalla itseään. Pienikaliiperisen pistoolin luoti ei kuitenkaan vatsaan osuttuaan tappanut Tōjōa.[3] Kenraali Robert Eichelberger vieraili Tōjōn luona hänen toipuessaan. Tässä yhteydessä Tōjō pyysi anteeksi ja Eichelberger kysyi, tarkoittiko Tōjō itsemurhayritystään vai viimeistä neljää vuotta. Tōjō vastasi pahoitelleensa itsemurhayritystä ja kertoi sodan olleen hänen mielestään oikeutettu.[4] Liittoutuneiden uskoa Tōjōn hallinnon syyllisyyteen kuvaa kymmenen Tōjōn hallituksen jäsenen vangitseminen ensimmäisellä SCAPin antamalla sotasyyllislistalla. Vangitut kuljetettiin Sugamon vankilaan odottamaan oikeuskäsittelyä. Japanin miehitystä johtaneen kenraali Douglas MacArthurin tavoitteena oli saattaa Tōjō nopeasti oikeuteen. Oikeudenkäynnin alkaminen venyi oikeudellisteknisistä seikoista. Tōjōn tuomitsemisessa oli aluksi epäselvää muun muassa se, kuuluiko asia kansainvälisen oikeuden vai Yhdysvaltain oman sotilastuomioistuimen päätösvaltaan.lähde?

Tōjō oli syytettynä miehityshallinnon perustamassa kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (engl. International Military Tribunal for the Far East), joka totesi hänen syyllistyneen seitsemään eri syytekohtaan, joita olivat muun muassa syyllistyminen hyökkäyssodankäyntiin, kansainvälisten sodankäynnin sääntöjen rikkominen ja sotavankien epäinhimillisen kohtelun salliminen. Hänen katsotaan olevan vastuussa neljän miljoonan kiinalaisen murhasta. Tōjō tuomittiin kuolemaan 12. marraskuuta 1948 ja tuomio pantiin toimeen hirttämällä Tokiossa 23. joulukuuta.lähde?

Tōjōn kami merkittiin vuonna 1978 haudatuksi kiistanalaiseen Yasukuni-pyhättöön Tokiossa.lähde? Tōjōn maine ei ole yksiselitteisesti hyvä tai paha nyky-Japanissa: joidenkin japanilaisten silmissä hän on kotimaataan suojellut sankari, kun taas toisten mielestä Tōjō tuhosi lukuisten ihmiselämien lisäksi myös Japanin.[2]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[5]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[5]

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tōjō sotapoliisien tarkan katseen alla Tokiossa tuomioistuimen kuultavana.
    Tōjō sotapoliisien tarkan katseen alla Tokiossa tuomioistuimen kuultavana.
  • Tōjō kuvattuna yhdysvaltalaisessa propagandajulisteessa.
    Tōjō kuvattuna yhdysvaltalaisessa propagandajulisteessa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tojo Hideki Encyclopædia Britannica. 26.12.2023. Viitattu 4.1.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Hideki Tojo Potters Wax Museum. 5.4.2023. Viitattu 30.12.2024. (englanti)
  3. ↑ a b TOJO Hideki | Portraits of Modern Japanese Historical Figures National Diet Library. 2024. Viitattu 30.12.2024. (englanniksi)
  4. ↑ General and former Prime Minister Hideki Tojo receives blood from an American Army Unit. National Museum of American History. 2024. Viitattu 30.12.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b Tojo, Hideki TracesOfWar.com. 2024. Viitattu 30.12.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japanin lippu Edeltäjä:
Konoye Fumimaro III-kausi 		Japanin pääministeri
18. lokakuuta 1941 –
22. heinäkuuta 1944
1 009 päivää 		Seuraaja:
Koiso Kuniaki
Tokion sotarikosoikeudenkäynnin syytetyt
Kuolemaan tuomitut
Elinkautiseen vankeuteen tuomitut
Määräaikaiseen vankeuteen tuomitut
Muut
  1. ↑ a b Kuoli oikeudenkäynnin aikana.
  2. ↑ Todettiin mielenvikaiseksi ja vapautettiin.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hideki_Tōjō&oldid=22925116”