Kiel
| Kiel | |
|---|---|
.jpg) Ilmakuva Kielin keskustasta. |
|
 lippu |
_COA.svg) vaakuna |
  Kiel |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Schleswig-Holstein |
| Perustettu | 1233 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Ulf Kämpfer[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 118,65 km² |
| Korkeus | 0–74 m |
| Väkiluku (2014) | 243 148 |
| – Väestötiheys | 2 049 as./km² |
Kiel (
kuuntele ääntämys (ohje)) on satamakaupunki Itämeren rannalla Pohjois-Saksassa. Se on Schleswig-Holsteinin osavaltion pääkaupunki. Vuoden 2014 lopussa kaupungin asukasluku oli 243 148, joten se on asukasluvultaan Schleswig-Holsteinin suurin kaupunki. Kielin pinta-ala on 118,65 km².[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylä perustettiin 1233 ja muutettiin kaupungiksi 1242. Kiel, Holsteinin herttuakunnan pääkaupunki, oli Hansaliiton jäsen vuodesta 1284 vuoteen 1518. Herttuakunta oli Tanskan kuninkaan alaisuudessa vuodesta 1773 vuoteen 1864. Koska Tanskan kuningas kuitenkin hallitsi Holsteinia vain personaaliunionin kautta, Holstein pysyi saksalais-roomalaisen keisarikunnan osana eikä Kieliäkään liitetty Tanskaan. Edes keisarikunnan hajoaminen vuonna 1806 ei muuttanut tilannetta, vaan Tanskan kuninkaan valta perustui myöhemminkin ainoastaan hänen asemaansa Holsteinin herttuana.
Vuonna 1864 Preussi ja Itävalta valtasivat Kielin ja hallitsivat sitä aluksi yhteisesti, kunnes Preussin ja Itävallan välinen sota johti vuonna 1867 Kielin liittämiseen Preussiin. Preussi teki Kielistä Itämeren tärkeimmän satamakaupungin, ja vuoden 1864 asukaslukuun (17 000) verrattuna kaupungin väkiluku ensin yli kuusinkertaistui (108 000) vuoteen 1900 ja sitten vielä lähes kaksinkertaistui (212 000) vuoteen 1910 mennessä.
1895 avattiin kaupungista alkunsa saava Kielin kanava.
Kiel oli 1900-luvun alkupuolella Saksan tärkein satamakaupunki, minkä vuoksi liittoutuneet pommittivat sen raunioiksi toisessa maailmansodassa. Kielin sotasatama räjäytettiin 5. helmikuuta 1950[3]. Tämän vuoksi melkein kaikki kaupungin rakennukset ovat alle 70 vuotta vanhoja, vaikka kaupungissa juhlittiin suuria 750-vuotisjuhlia 1992. Tuhoista huolimatta Kiel nousi sodan jälkeen Schleswig-Holsteinin osavaltion pääkaupungiksi, ja aluehallinto siirtyi sinne Schleswigin kaupungista.
Tiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälisesti tunnettuja ovat vuonna 1665 perustettu Kielin yliopisto sekä sen yhteydessä toimiva Maailmantalouden laitos (saks. Institut für Weltwirtschaft (IfW)).[4]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielissä vuoden lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 21,3 °C. Keskimääräinen alin lämpötila on nollassa tammikuussa, joka on vuoden kylmin kuukausi. Eniten sataa heinäkuussa, keskimäärin 88 mm.[5]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiel on Saksan tärkeimpiä matkustajasatamia ja Itämerelle suuntautuvan laivaliikenteen kannalta tärkeä tavarasatama. Säännöllisiä matkustajalauttayhteyksiä on Ruotsin Göteborgiin, Norjan Osloon sekä Liettuan Klaipėdaan. Kielin sataman kautta kulki noin 6,3 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna 2013[6].
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1936 ja 1972 Kielissä pidettiin olympialaisten purjehduskisat.[7] Käsipalloseura THW Kiel on voittanut Saksan mestaruuden 14 kertaa sekä Euroopan mestareiden liigan vuosina 2007, 2010 ja 2012 ja on näin Saksan menestynein seurajoukkue. Jalkapalloseura Holstein Kiel pelaa Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielillä on ystävyyskaupunkeja seitsemässä maassa:
Brest, Ranska
Coventry, Yhdistynyt kuningaskunta
Vaasa, Suomi
Gdynia, Puola
Tallinna, Viro
Stralsund, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksa
Kaliningrad, Venäjä- Sovetsk, Venäjä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oberbürgermeister Dr. Ulf Kämpfer
- ↑ Gemeinden in Deutschland nach Fläche, Bevölkerung und Postleitzahl am 31.03.2016 (1. Quartal) (Excel) (Saksan tilastokeskuksen kuntatilasto) 2016. Wiesbaden: Statistisches Bundesamt. Viitattu 22.5.2016. (saksaksi)
- ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ The Kiel Institute for World Economy (englanniksi)
- ↑ Climatological Information World Meteorological Organization WMO. Viitattu 4.10.2013.
- ↑ http://www.portofkiel.com/statistics.html
- ↑ Sailing in Kiel. The Blue Path. Arkistoitu 4.12.2008. Viitattu 1.7.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiel Wikimedia Commonsissa
- Kiel Stadt-Panoramen panoraamakuvia Kielin nähtävyyksistä