Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea (kiin.: 中国共产党中央委员会; pinyin: Zhōngguó gòngchǎndǎng zhōngyāng wěiyuánhuì) on Kiinan kommunistisen puolueen keskuselin ja siten tärkeä osa Kiinan kansantasavallan hallintoa. Keskuskomitean valitsee Kiinan kommunistisen puolueen edustajien kansalliskongressin (myös puoluekongressi tai puoluekokous) viiden vuoden toimikaudelle. Edellinen puoluekongressi käytiin lokakuussa 2017 ja se oli järjestykseltään 19. puoluekongressi. Samoin nykyinen keskuskomitea on järjestykseltään 19. keskuskomitea kuten myös politbyroo ja sen pysyvä komitea. Puolueen perustuskirjan mukaan puoluekongressin ja sen valitsema keskuskomitea ovat puolueen korkeimmat toimielimet. Keskuskomiteaa, politbyroota ja sen pysyvää komiteaa johtaa puolueen pääsihteeri Xi Jinping.

Puolueen peruskirjan mukaan keskuskomitea toteuttaa puoluekongressin päätöksiä, edustaa kommunistista puoluetta ulospäin ja johtaa koko puolueen työskentelyä. Keskuskomitea valitsee puolueen politbyroon, politbyroon pysyvän komitean ja keskussotilaskomission jäsenet sekä hyväksyy politbyroon pysyvän komitean nimitykset puolueen sihteeristön jäseniksi. Keskuskomitea päättää vuorollaan myös viiden vuoden välein kokoontuvan puoluekongressin edustajien lukumäärän, näiden valintatavan sekä puoluekongressin koollekutsumisesta. Puolueen perustuskirjan mukaan politbyroo ja sen pysyvä komitea ovat keskuskomitean valvonnassa ja ohjauksessa, raportoivat työstään keskuskomitealle sekä toteuttavat toiminnassaan keskuskomitean toimeksiantoja. Keskuskomitea myös ohjeistaa kansan vapautusarmeijan puolueorganisaation työtä. Myös kurinpitokomissio ja puolueen nuorisoliiton keskuskomitea ovat keskuskomitean alaisuudessa.[1]

Täysistunnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuskomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa täysistuntoon politbyroon koolle kutsumana. Yhden, viisivuotisen toimikauden aikana täysistuntoja on seitsemän ja jokaisella täysistunnolla on oma funktionsa.

  • Ensimmäinen täysistunto valitsee politbyroon, sen pysyvän komitean sekä puolueen pääsihteeriin
  • Toinen täysistunto valmistelee nimitysehdotukset sekä valtionhallinnon johtopaikoille että Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin kansalliskomiteaan
  • Kolmannessa täysistunnossa esitellään uuden johdon poliittiset ja taloudelliset uudistukset
  • Neljännessä täysistunnossa keskustellaan puoluehallinnon kehittämisestä
  • Viides täysistunto esittelee seuraavan viisivuotissuunnitelman, joka julkaistaan kokonaisuudessaan seuraavassa kaksoiskokouksessa
  • Kuudennessa täysistunnossa keskustellaan puolueen ja yhteiskunnan moraalista sekä kulttuurisista uudistuksista
  • Seitsemäs täysistunto keskustelee politbyroon työraportista ja päättää puoluekongressin ajankohdasta[2]

Keskuskomitean jäsenmäärä päätetään puoluekongressissa. Nykyisessä kokoonpanossa on 204 täysjäsentä ja 172 varajäsentä (kiin.: 候补委员; pinyin: hòubǔ wěiyuán). Varajäsenillä on oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta vain täysjäsenillä on äänestysoikeus. Tullakseen valituksi keskuskomitean jäseneksi puolueen jäsenillä on oltava vähintään viiden kokemus puolueen palveluksessa[3][4]. Vaikka keskuskomitean jäsenyys on ehdoton välttämättömyys puolueuralla etenemiselle, ei tietyn tehtävän tai viran toimittaminen oikeuta automaattisesti keskuskomitean jäsenyyteen[5].

Keskuskomitean jäsenet ovat taustaltaan tyypillisesti maakuntien, puolustusvoimien toiminta-alueiden, paikallis- ja kaupunkitason, rahoitusinstituutioiden, valtionyritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuskeskusten johtajia[6]. Jokaisesta Kiinan 23 maakunnasta on ainakin kaksi edustajaa keskuskomiteassa, tavallisesti maakunnan puoluesihteeri ja kuvernööri[7]

Keskuskomitean jäsenet on valittu vuodesta 1987 lähtien enemmän ehdokkaita kuin paikkoja -periaatteella (kiin.: 差额选举; pinyin: chā'é xuǎnjǔ). Periaatteella on voitu estää nousevan koalition valtaa kasvamasta liian suureksi ja mahdollistaa myös muiden kuin puoluejohtajien tukemien kandidaattien äänestäminen. Uusien jäsenien määrä ja jäsenien vaihtuvuus keskuskomiteassa on ollut korkea. Vuodesta 1982 lähtien uusien jäsenten osuus on tavallisesti yltänyt yli 60 prosentin.[8]Nykyisen 19. keskuskomitean jäsenten keskimääräinen ikä on 57 vuotta. Naisia jäsenistä on 30 ja vähemmistökansoihin lukeutuvia jäseniä on 38. Jäsenien koulutusaste on korkea. 98,1 prosentillalla jäsenistä on yliopistotason koulutus.[6]

Huolimatta peruskirjan säädöksistä Kiinan poliittisen järjestelmän valta sijaitsee politbyroossa ja sen pysyvässä komiteassa. Pysyvä komitea ohjaa käytännössä Kiinan politiikkaa ja tekee kaikki tärkeimmät päätökset ml. puoluekongressin ja keskuskomitean jäsenistön nimittämisen[9] [10]. Pysyvä komitea tekee nimityspäätökset keskuskomitean jäsenistä muutamaa kuukautta ennen puoluekongressia, jolloin mukana päätöksenteossa on mm. eläköityneitä puoluejohtajia, nk. puolueen vanhimmat. "Ehdotukset" lähetetään sitten puoluekongressin delegaateille hyväksymistä varten. Yksityiskohtainen päätöksentekoprosessi on säilynyt tuntemattomana. Käytännössä keskuskomitean ja sitä ylempien tasojen nimitysketju on siis seuraava: politbyroo ja sen pysyvä komitea valitsevat uuden keskuskomitean, politbyroon ja pysyvän komitean jäsenet. Puoluekongressi hyväksyy valinnat ja uusi keskuskomitea hyväksyy vuorollaan politbyroon, joka hyväksyy pysyvän komitean. Lopulta pysyvä komitea äänestää pääsihteerin. Keskuskomitea on aina hyväksynyt ehdotukset politbyroon jäseniksi[11].