Luise von Mecklenburg-Strelitz
| Luise | |
|---|---|
| Preussin kuningatar, Brandenburgin vaaliruhtinatar | |
 Kuningatar Luise, Josef Maria Grassin maalaama muotokuva vuodelta 1802. | |
| Syntynyt |
10. maaliskuuta 1776 Hannover, Hannoverin vaaliruhtinaskunta |
| Kuollut |
19. heinäkuuta 1810 Neustrelitz, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Preussin kuningaskunta |
| Hautapaikka | Charlottenburgin linnan puisto |
| Puoliso | Fredrik Vilhelm III |
| Lapset |
Fredrik Vilhelm IV Vilhelm I Aleksandra Fjodorovna Frederica Carl Alexandrine Ferdinand Luise Albrecht |
| Koko nimi | Luise Auguste Wilhelmine Amalie |
| Suku | Mecklenburg-Strelitz |
| Isä | Kaarle II |
| Äiti | Friederike Caroline Luise von Hessen-Darmstadt |
| Uskonto | luterilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Luise Auguste Wilhelmine Amalie von Mecklenburg-Strelitz (10. maaliskuuta 1776 Hannover, Hannoverin vaaliruhtinaskunta – 19. heinäkuuta 1810 Neustrelitz, Preussin kuningaskunta) oli Preussin kuningatar vuosina 1797–1810 kuningas Fredrik Vilhelm III:n puolisona. Heidän lapsiaan olivat Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV, Saksan keisari Vilhelm I ja Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovna.[1][2][3]
Suku, koulutus ja avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luisen vanhemmat olivat Mecklenburg-Strelitzin herttua Kaarle II ja Hessen-Darmstadtin prinsessa Friederike.[2][3] Luisella oli viisi sisarusta, joista nuorempi sisar Friederike oli Hannoverin kuninkaan Ernst Augustin puoliso.[3][4] Englannin kuningatar Charlotte oli Luisen isän sisar.[3]
Luise menetti äitinsä kuusivuotiaana. Sen jälkeen hän vietti harmonisen lapsuuden ja nuoruuden isoäitinsä, Hessen-Darmstadtin maakreivitär Maria Luisen luona Darmstadtin hovissa vuodesta 1785 alkaen. Luise ei saanut todella perusteellista koulutusta, mutta uskonnonopetus jätti häneen pysyvän vaikutuksen.[2][3] Hänellä oli yhdessä siskojensa kanssa sveitsiläinen kotiopettajatar Suzanne de Gélieu.[3]
Koko Darmstadtin hovi oli ensimmäisen vallankumoussodan alussa vuosina 1792–1793 Hildburghausenissa Ranskan armeijaa paossa. Paluunsa jälkeen Luise tapasi maaliskuussa 1793 Preussin kruununprinssin Friedrich Wilhelmin ensimmäisen kerran Frankfurtissa. He menivät kihloihin huhtikuussa ja naimisiin jouluaattona 1793.[2][3] Pariskunta asui avioliittonsa ensimmäiset vuodet Berliinin Kronprinzenpalaisissa sivussa julkisuudesta.[3] Friedrich Wilhelmistä tuli kuningas Fredrik Vilhelm III isänsä Fredrik Vilhelm II:n kuoltua vuonna 1797.[1]
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luiselle ja Fredrik Vilhelm III:lle syntyi kymmenen lasta, joista kolme kuoli jo pieninä:[5][2][3]
- kuolleena syntynyt tytär (k. 1794)
- Fredrik Vilhelm IV (Friedrich Wilhelm, 1795–1861), Preussin kuningas
- Vilhelm I (Wilhelm, 1797–1888), Preussin kuningas ja Saksan keisari
- Aleksandra Fjodorovna (Charlotte, 1798–1860), Venäjän keisarinna, puoliso keisari Nikolai I
- Frederica (1799–1800), kuoli alle vuoden ikäisenä
- Carl (1801–1883), puoliso Saksi-Weimar-Eisenachin prinsessa Marie
- Alexandrine (1803–1892), Mecklenburg-Schwerinin suurherttuatar, puoliso suurherttua Paavali Fredrik
- Ferdinand (1804–1806)
- Luise (1808–1870), puoliso Alankomaiden prinssi Frederik
- Albrecht (1809–1872), ensimmäinen puoliso Alankomaiden prinsessa Marianne, toinen puoliso Hohenaun kreivitär Rosalie von Rauch
Kuningattarena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luise pyysi vuonna 1805 aviomiestään olemaan vahvistamatta liittosopimusta Ranskan keisari Napoleonin kanssa, mikä lisäsi kuningattaren suosiota armeijan piirissä.[3] Vuosina 1806–1807 käydyssä tappiollisessa sodassa Ranskaa vastaan Luise esiintyi voimakkaasti sodankäynnin tukijana.[1][3] Jenan taistelun jälkeen hän joutui siirtymään miehensä ja perheensä kanssa Königsbergiin.[6] Tilsitin rauhanneuvotteluiden yhteydessä Luise neuvotteli 6. heinäkuuta 1807 henkilökohtaisesti Napoleonin kanssa miehensä sijasta ja yritti turhaan saada Magdeburgin palautetuksi Preussille.[1][3] Fredrik Vilhelm oli ehdottanut heidän tapaamistaan siinä toivossa, että Luise pystyisi viehätysvoimallaan pehmittämään Napoleonin vaatimuksia.[3]
Tilsitin sopimusta seuranneen ranskalaismiehityksen aikana Luise tuki Karl vom Steinin ja Karl August von Hardenbergin uudistuspolitiikkaa, joka tähtäsi Preussin vahvistamiseen.[1] Kuningasperhe asui Memelin pikkukaupungissa tammikuuhun 1808 saakka, jolloin he palasivat Königsbergiin. Fredrik Vilhelm ja Luise vierailivat tammikuussa 1809 Pietarissa Venäjän keisari Aleksanteri I:n luona, mutta eivät saaneet häneltä kaipaamansa tukea. He palasivat pääkaupunkiinsa Berliiniin 23. joulukuuta 1809.[3][6][2] Berliiniläiset ottivat kuningasparin lämpimästi vastaan.[2]
Luise kuoli 34-vuotiaana heinäkuussa 1810 vieraillessaan isänsä luona Strelitzissä Mecklenburgissa.[1] Hän sairasteli muutaman viikon ajan, ja Fredrik Vilhelm ehti saapua paikalle hieman ennen hänen kuolemaansa. Kuolinsyyksi arveltiin keuhkokuumetta.[3] Luise on haudattu vuonna 1815 valmistuneeseen ja leskensä suunnittelemaan Kuninkaalliseen mausoleumiin Charlottenburgin linnan puistoon.[6] Hautaa koristaa kuvanveistäjä Christian Daniel Rauchin veistos.[3]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningatar Luisesta tehtiin myöhemmin Preussissa ja sittemmin Saksassa isänmaallisuuden ja ihanteellisen naisen vertauskuva. Hänen ympärilleen luotu isänmaallinen myytti säilyi vahvana ainakin toisen maailmansodan loppuun saakka.[3] Luisen mukaan nimettiin vuonna 1814 perustettu Louisen ritarikunta (Louisenorden) ja Saksan monarkistien vuonna 1923 perustama Bund Königin Luise -järjestö. Hänen mukaansa nimettiin myös useita Königin Luise -nimisiä paikkoja, kirkkoja ja Saksan laivaston aluksia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Nordisk familjebok (1912), s. 1194–1195 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 28.2.2014.
- ↑ a b c d e f g Silvia Backs: Luise, Königin von Preußen, geborene Prinzessin von Mecklenburg-Strelitz (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1987), Deutsche Biographie. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Louise of Prussia (1776–1810) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Frederica of Mecklenburg-Strelitz (1778–1841) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 786. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ a b c Encyclopædia Britannica, Ninth Edition/Louisa - Wikisource, the free online library en.wikisource.org. Viitattu 13.8.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luise von Mecklenburg-Strelitz Wikimedia Commonsissa
