Mantova
| Mantova | |
|---|---|
 Näkymä Mantovaan. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Mantova |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Italia |
| Alue | Lombardia |
| Maakunta | Mantova |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Mattia Palazzi (2015–) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 63,81[1] km² |
| Korkeus | 16–28[1] m |
| Väkiluku (31.12.2015) | 48 671[2] |
| – Väestötiheys | 763 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Mantova on kaupunki Mantovan maakunnassa Lombardian alueella Pohjois-Italiassa. Se sijaitsee järvikannaksella. Kaupungissa on vajaat 50 000 asukasta, ja sen pinta-ala on 64 neliökilometriä. Mantova on otettu yhdessä läheisen Sabbionetan kaupungin kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon[3] ja se tunnetaan maalari Andrea Mantegnan ja arkkitehti Giulio Romanon mestariteoksista.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunki perustettiin todennäköisesti noin 2000 eaa. Minciojoen varrelle. 600-luvulla eaa. paikalla oli etruskilainen kylä, ja kaupungin nimi periytyykin etruskien Mantus-jumalasta. Keskiajalla kaupunkia hallitsivat useat Italian kulttuuria edistäneet ja rahoittaneet perheet, kuten Bonacolsit ja Corradi di Gonzagat (myös nimellä Gonzaga; 1328–1707). Mantovan herttuan arvoa kantaneet Gonzagat suojelivat taidetta ja kulttuuria sekä taiteilijoita, joihin kuuluivat Leon Battista Alberti, Andrea Mantegna, Donatello, Luca Fancelli ja Nicolò Sebregondi. Gonzagat teettivät kaupungin ympärille tekojärviä sotilaallisessa tarkoituksessa Minciojokea patoamalla. Kolme näistä järvestä on yhä olemassa,[4] ja niissä on vahva kalakanta. Lisäksi alueella on lintujärviksi jääneitä kosteikkoja (Valli del Mincion, Bosco Fontanan ja Vallazzan suojelualueet).
Gonzagan suku hallitsi Mantovan herttuakuntaa 1328–1707. Sen jälkeen alue kuului Habsburg-suvun Itävaltaan, kunnes se liitettiin yhdistyneeseen Italian kuningaskuntaan 1866.
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mantovassa on yhä paljon taiteen ja arkkitehtuurin aarteita eri aikakausilta: Duomo, Palazzo Ducale, Magna Domus, Palazzo del Capitano, Palazzo Vescovile, Palazzo degli Uberti, Palazzo Castiglioni (tai Palazzo Bonacolsi), Gabbian torni ja Palazzo del Podestà. Varmaankin arvokkain Mantovan rakennus on suurikokoinen renessanssilinna Palazzo del Te, joka on arkkitehti Giulio Romanon luomus vuosilta 1525–1535. Barokkityylinen teatterirakennus Teatro Bibiena eli Teatro Scientifico on arkkitehti Antonio Galli da Bibienan luomus.
Mantova oli Italian kulttuuripääkaupunki vuonna 2016.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 9.6.2017. (italiaksi)
- ↑ Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Mantua and Sabbioneta Unesco. Viitattu 9. toukokuuta 2009.
- ↑ a b Reid Bramblett: Milano ja järvet. Kymmenen kärjessä -matkaoppaat, s. 28–29. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34726-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mantova Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (italiaksi)
- Palazzo Te (italiaksi)
- A Mantova (italiaksi)
- Agrigento
- Alberobellon trullitalot
- Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Amalfin rannikko
- Aquileia
- Assisin fransiskaanikohteet
- Berninan rautatie (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä
- Castel del Monte
- Cerveteri, Tarquinia
- Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula
- Crespi d’Adda
- Dolomiitit
- Etna
- Ferrara
- Firenze
- Genova: Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
- Ivrea
- Langobardien hallintokeskukset Italiassa
- Liparisaaret
- Mantova ja Sabbioneta
- Medicien villat ja puutarhat
- Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande
- Monte San Giorgio (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Napoli
- Padovan kasvitieteellinen puutarha
- Piazza dei Miracoli
- Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret
- Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
- Pienza
- Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata
- Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto
- Ravennan varhaiskristilliset rakennukset
- Rooma
- San Gimignano
- Santa Maria delle Grazie
- Sassi di Matera
- Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
- Siena
- Su Nuraxi di Barumini
- Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis
- Urbino
- Val Camonica
- Val di Noto
- Val d’Orcia
- Venetsia
- Verona
- Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
- Villa Adriana
- Villa d'Este
- Villa Romana del Casale
Acquanegra sul Chiese | Asola | Bagnolo San Vito | Bigarello | Borgofranco sul Po | Borgo Virgilio | Bozzolo | Canneto sull’Oglio | Carbonara di Po | Casalmoro | Casaloldo | Casalromano | Castel Goffredo | Castel d’Ario | Castelbelforte | Castellucchio | Castiglione delle Stiviere | Cavriana | Ceresara | Commessaggio | Curtatone | Dosolo | Felonica | Gazoldo degli Ippoliti | Gazzuolo | Goito | Gonzaga | Guidizzolo | Magnacavallo | Mantova | Marcaria | Mariana Mantovana | Marmirolo | Medole | Moglia | Monzambano | Motteggiana | Ostiglia | Pegognaga | Pieve di Coriano | Piubega | Poggio Rusco | Pomponesco | Ponti sul Mincio | Porto Mantovano | Quingentole | Quistello | Redondesco | Revere | Rivarolo Mantovano | Rodigo | Roncoferraro | Roverbella | Sabbioneta | San Benedetto Po | San Giacomo delle Segnate | San Giorgio di Mantova | San Giovanni del Dosso | San Martino dall’Argine | Schivenoglia | Sermide | Serravalle a Po | Solferino | Sustinente | Suzzara | Viadana | Villa Poma | Villimpenta | Volta Mantovana