Marinin hallitus
| Marinin hallitus | |
|---|---|
.svg){kind=small} Suomen tasavallan 76. valtioneuvosto | |
.jpg) Marinin hallituksen nimitys 10.12.2019 | |
| Toimikausi alkoi | 10. joulukuuta 2019 |
| Toimikausi päättyi | 20. kesäkuuta 2023 |
| Valtionpäämies | Sauli Niinistö |
| Jäsenet | |
| Hallituksen johtaja | Sanna Marin |
| Hallituksen varajohtaja |
|
| Ministerien lukumäärä | 19 |
| Hallituspuolueet | |
| Hallituksen asema |
Enemmistöhallitus 117 / 200 |
| Oppositiopuolueet | |
| Historia | |
| Edellinen | Rinteen hallitus |
| Seuraava | Orpon hallitus |
Marinin hallitus oli Suomen tasavallan 76. hallitus, joka toimi 10. joulukuuta 2019 – 20. kesäkuuta 2023.[1] Sen muodostivat sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue.
Hallituksen pääministeri oli sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Sanna Marin, joka oli edeltävän Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Hän oli 34-vuotiaana virkaan astuessaan paitsi Suomen kaikkien aikojen nuorin, myös koko maailman nuorin istuva pääministeri[2] sekä kolmas nainen Suomen pääministerin asemassa.[3] Marinin valinta pääministeriksi herätti laajalti huomiota sekä Suomessa että myös ulkomaisissa viestimissä.[4]
Marinin hallituksen toimikaudelle osui koronaviruspandemia. Vuonna 2021 Marinin hallitus teki päätöksen hankkia Suomelle ilmavoimien esityksestä uusia F-35-hävittäjiä.[5] Eduskunta hyväksyi vuonna 2021 Marinin hallituksen suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon siirtämisestä 22 hyvinvointialueen järjestettäväksi.[6] Alkuvuonna 2022 järjestettiin ensimmäiset aluevaalit Marinin hallituksen soteuudistuslainsäädännön pohjalta. Vuonna 2022 työllisyysaste oli noussut 74 prosenttiin, kun hallitusohjelman tavoite oli 75 prosenttia.[7] Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 johti Suomen turvallisuusympäristön muutokseen. Pääministeri Sanna Marin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoittivat toukokuussa 2022 Suomen hakevan Naton jäsenyyttä.[8] 4. huhtikuuta 2023 Suomesta tuli Naton täysjäsen.[9]
Pääministeri Marin pyysi hallituksen eroa tasavallan presidentiltä torstaina 6. huhtikuuta 2023. Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron, mutta pyysi hallitusta jatkamaan uuden hallituksen muodostamiseen asti toimitusministeristönä.[10]
Ministerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ministeriönsä päällikkönä toimivat ministerit on lihavoitu.
- Huomioita
- ↑ Jussi Saramo toimi opetusministerinä Li Anderssonin vanhempainvapaan ajan.[12]
- ↑ Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin alaan kuuluvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat oikeusministeriössä, tasa-arvoasiat sosiaali- ja terveysministeriössä ja pohjoismaisen yhteistyön asiat ulkoministeriössä.
- ↑ Aki Lindén toimi perhe- ja peruspalveluministerinä Krista Kiurun vanhempainvapaan ajan.[13]
- ↑ Mikko Savola toimi puolustusministerinä Antti Kaikkosen vanhempainvapaan ajan. Kaikkonen palasi tehtävään helmikuun lopussa.[14][15]
- ↑ Emma Kari toimi ympäristö- ja ilmastoministerinä Maria Ohisalon vanhempainvapaan ajan.[16]
Pääministerin valinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Marinin hallitus muodostettiin edeltävän pääministeri Antti Rinteen erottua tehtävästään 3. joulukuuta 2019.[17] Rinteen jätettyä hallituksensa eronpyynnön pääministerin valitsi 9. joulukuuta 2019 sosiaalidemokraattinen puoluevaltuusto, jonka kokouksessa Sanna Marin voitti vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin, äänin 32–29.[18] Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan Marin oli vuodesta 2014 puoluetta johtaneen Antti Rinteen ja Lindtman vuosina 2005–2008 puolueen puheenjohtajana toimineen Eero Heinäluoman ehdokas. Tästä jakolinjasta johtuen SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008–2014 toimineen Jutta Urpilaisen oikeistolainen valtuustojoukko liittoutui Rinteen tukijoiden kanssa äänestäen Sanna Marinin pääministeriksi. Helsingin Sanomien politiikan analyytikko Marko Junkkarin mukaan tämän valinnan ratkaisi vanha jakolinja Heinäluoman ja Urpilaisen kannattajien välillä.[19] Pääministerin toimesta luopunut Antti Rinne jatkoi puolueen puheenjohtajana kesällä 2020 järjestettyyn sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen asti.[20]
Eduskunta äänesti uudesta pääministeristä 10. joulukuuta 2019 täysistunnossa, jossa Marin valittiin äänin 99–70.[21]
Valtiovarainministerin vaihtuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäkuussa 2020 Suomen Kuvalehti raportoi, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni oli maksattanut viestintäkoulutuspalveluita valtion rahalla.[22] Keskustan puheenjohtajana Kulmuni oli hankkinut viestintäkoulutusta paitsi elinkeino- ja valtiovarainministerin toimiin, myös puoluejohtajan rooliin.
Kulmuni ilmoitti 5. kesäkuuta eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä.[23] Hän ilmoitti maksavansa valtiolle takaisin lähes 50 000 euron viestintäkoulutuslaskut. Kolme keskustan toimielintä – puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikkoryhmä – kokoontui yhteen maanantaina 8. kesäkuuta ja valitsi Matti Vanhasen yksimielisesti virkaan.[24] Vanhanen nimitettiin valtiovarainministeriksi, ja hänen toimikautensa alkoi 9. kesäkuuta 2020.[25]
Vanhanen ilmoitti 22. toukokuuta 2021 luovuttavansa valtiovarainministerin salkun Kulmunia puolueen puheenjohtajana seuranneelle Annika Saarikolle.[26] Saarikon nimitys vahvistettiin 27. toukokuuta. Saarikon tilalle tiede- ja kulttuuriministeriksi nousi samalla Antti Kurvinen.[27]
Hallitusohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marinin hallitus otti ohjelmakseen edeltävän hallituksen ohjelman, jonka nimi on ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.[28][29][30]
Työllisyysasteen korotus 75 prosenttiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentui neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäivät ”ylimalkaisiksi”, vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät olivat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[31] Hallitus halusi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainittiin palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[31] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kritisoi, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa oli tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän totesi, että lisäveroja on mahdollista kerätä.[32] Työllisyyskeinoja valmisteltaisiin kolmikantaisesti.[29]
Aiemman pääministerin Antti Rinteen mukaan työttömyysaste pudotettaisiin yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitäisi olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voitaisiin toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[33]
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitettäisiin. Rinteen ja myös Marinin hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.[29]
Julkinen talous tasapainoon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä; toisaalta tavoitteesta voitaisiin tinkiä, jos Euroopassa tulisi riittävä talousromahdus. Tulevaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ollut.[31]
Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvittaisiin 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei paranisi, hallitus joutuisi leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.[34]
Tulevaisuusinvestoinnit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan tilapäisiä lisäpanostuksia tiettyihin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Marinin hallitus kaavaili rahoittavansa tulevaisuusinvestointeja kolmella miljardilla eurolla. Nämä lisämenot rahoitettaisiin myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[35]
Verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veroja kiristettäisiin 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennettäisiin 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotettaisiin. Ruuhkamaksuista säädettäisiin laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatettaisiin verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitettäisiin. Kotitalousvähennystä suunniteltiin laskettavaksi. Moni indeksikorotus palautettaisiin ja negatiivista tuloveroa kokeiltaisiin. Asuntolainojen korkovähennys poistettaisiin.[29] Arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta poistettaisiin viimeistään vuoden 2021 alusta, mikä lisäisi arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa.[36]
Kaivokset siirrettäisiin sähköveroluokkaan I, ja poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero ja mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.[36]
Ulkopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Hallitus kaavaili laativansa kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste oli Afrikka, ja hallitus ohjaisi kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.[37]
Kehitysyhteistyörahoituksen taso suunniteltiin nostettavaksi ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.[38]
Pakolaiset ja maahanmuutto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pakolaiskiintiö kaavailtiin nostettavaksi vuosittain tarkennettavaan 850–1 050 henkilöön aiemmasta 750:stä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voitaisiin asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisättäisiin.[29]
Ilmastopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Hallitus tavoitteli Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.[37]
Teollisuuden sähkövero laskettaisiin EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palautettaisi teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistettaisiin muutenkin. Öljylämmitys kaavailtiin lopetettavaksi 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatettaisiin. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatettaisiin, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisättäisiin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaivosrojaltiveron säätämistä kaavailtiin. Eläinten hyvinvointia parannettaisiin. Kävely- ja pyöräväyliä luvattiin lisätä.[29]
Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena oli myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esitti Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä olivat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena oli saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista oli tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyrittiin saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria aiempien 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojattaisiin maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saisi korvauksen ja kunnostukset kustantaisi valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle oli tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma oli tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.[39]
Tasa-arvo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaisiin ankarammin. Raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtaisiin, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututttaisiin tiukemmin.[29] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[29]
Äidit ja isät saisivat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi olisi kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennettäisi.[29]
Sosiaali- ja terveydenhoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitusohjelma lupasi taata pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä. Käytännössä tämän toteutuminen olisi tarkoittanut tuhannen uuden lääkärin palkkaamista. Kymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vähintään seitsemän hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeiltaisiin maksutonta ehkäisyä. Vaasan keskussairaala saisi laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[29]
Marinin hallituksen hallitusohjelmaan oli kirjattu periaatelinjaus, jonka mukaan ”huumehoidon tehokkuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta”.[40]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppivelvollisuus pidennettäisiin 18 ikävuoteen asti. Yliopistot saisivat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[29]
Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[41]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saaneet hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytettäisiin ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[35] Luvattiin toteutettavaksi sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta-osuudella, jonka kustannus olisi 10 miljoonaa euroa.[37]
Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen oli varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosille 2020–2022.[37]
Perusväylänpitoon tehtäisiin vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.[37]
Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat luvattiin turvata. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuritarpeisiin varattiin 10 miljoonan euron osuus kokonaisrahoituksesta.[37]
Yritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritystuista 100 miljoonaa euroa kerrottiin kohdennettavan uudelleen.[29]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliiseja palkattaisiin 300 lisää.[29] Poliisien määrä suunniteltiin nostettavaksi 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennettaisiin operatiiviseen toimintaan. Poliisille haluttiin määritellä enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyrittäisiin edistämään, ja kielitaitoon kiinnitettäisiin huomiota.[37]
Puolustuspolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt kerrottiin korvattavan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvattaisiin täysimääräisesti, hankintasopimus solmittaisiin vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös kaavaltiin tehtäväksi hallituskauden alussa.[37]
Hallituksen politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Hallituksen merkittävät EU:n koronaelpymispaketti, Venäjän-vastainen pakoterintama ja Nato-jäsenyys puuttuvat |
Al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kotiuttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2019 nousi kohu ulkoministeriön al-Holin pakolaisleirin Isis-taistelijoiden suomalaisten perheenjäsenten suunnitelluista kotiuttamistoimista. Leirin joukossa on arvioitu olevan 11 suomalaista naista ja 33 lasta, joista kaksi on kuolleen suomalaisen naisen orpolapsia.[42][43] Supo piti leirin naisia turvallisuusriskinä.[44] UM:ssä laadittiin usean tiedotusvälineen mukaan syksyn aikana lasten ja naisten kotiuttamissuunnitelma. Suunnitelmasta ei tehty julkista poliittista päätöstä. Toimintalinja käsiteltiin Rinteen hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta, jolloin se sai paikallaolleilta ”hiljaisen hyväksynnän”.[45] Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi 12. joulukuuta Ylelle, että al-Holin leirin suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkaneelle viikolle. Sisäministeri Ohisalo kieltäytyi vastaamasta STT:lle Kolehmaisen kommentteihin. Ulkoministeri Haavisto sanoi, ettei voi kommentoida poliisiylijohtajan dokumentteja. Valtiovarainministeri Kulmuni sanoi kuulleensa asiasta ensimmäistä kertaa toimittajilta.[46]
Leirillä olevien suomalaisten auttamisen keinot jakoivat mielipiteitä hallituspuolueiden välillä.[47] Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on linjannut, että hallituksen päätös pitää muodostaa lasten oikeudet ja etu huomioiden.[48] Puoluesihteeri Antton Rönnholm korosti tapauskohtaista harkintaa. Keskusta esitti, että leirin lapsia täytyy auttaa, muttei vapaaehtoisesti Isisin alueelle lähteneitä äitejä. Keskustan mukaan tulisi selvittää, olisiko mahdollista tuoda lapset Suomeen ilman äitejään. Vihreiden mielestä lapsia tulee auttaa siinäkin tilanteessa, ettei heitä voida tuoda Suomeen ilman äitejään. Puolue katsoi, että lapsen etu menee turvallisuusuhan edelle. Vasemmistoliiton mukaan äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti ja rikoksiin syyllistyneet aikuiset on saatettava vastuuseen oikeuden kautta. Puolueen mukaan lapsen oikeudet ovat ensisijaisia.[43]
Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi 14. joulukuuta presidentin kyselytunnilla kantansa, että hallituksen tulisi kirkastaa linjansa leirin suomalaisten kotiuttamisesta. Hänen mielestään päätöksenteossa tulisi kiinnittää huomiota paitsi inhimillisiin seikkoihin, myös turvallisuustekijöihin.[49]
Oppositiopuolueet jättivät 11. joulukuuta välikysymyksen hallituksen kotiuttamistoimista, hallituksen päätöksenteosta ja ministeri Haaviston toiminnasta.[50][43] 18. joulukuuta eduskunta äänesti Haaviston luottamuksen puolesta.[51][52]
Kymmenen opposition kansanedustajaa vaati ulkoministerin toiminnan laillisuuden tutkimista perustuslakivaliokunnassa.[53][54][55] 19. helmikuuta 2020 eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti pyytää valtakunnansyyttäjältä esitutkintaa siitä, oliko Haaviston tarkoitus päästä eroon eri mieltä olleesta virkamiehestä siirtämällä hänet toisiin tehtäviin.[56] Perustuslakivaliokunta antoi asiassa mietinnön 9. joulukuuta 2020, jossa se katsoi, että Haavisto ei ole menetellyt virkatoimissaan perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti yrittäessään siirtää ministeriön konsulipäällikön toiseen tehtävään. Valiokunnan mukaan Haaviston menettelyä on kuitenkin pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja siten moitittavana. Vihreät tekivät mietintöön vastalauseen.[57] Myös oikeuskansleri tutki ulkoministerin ja -ministeriön toimia.[58]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja noin 2 miljardilla eurolla syksyyn 2022 mennessä. Päälle tulivat niin kutsutut tulevaisuusinvestoinnit, kuten ammattikoulun opettajien palkkaaminen, valtionhallinnon toimintamenot, Kansallisteatterin peruskorjaus ja sote-uudistuksen kustannuksia.[59]
Velkaa otettiin ainakin 30 miljardia euroa, josta ainakin 10 miljardia euroa aivan muista syistä kuin kriisien vuoksi. Kriiseillä selitettiin reilut 15 miljardia (koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan), niistäkin menoista monen järkevyyden ovat hallituspuolueiden useat edustajat kyseenalaistaneet.[59]
Työllisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus asetti ohjelmassaan työllisyyspolitiikkansa päätavoitteeksi saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen tai kasvattaa työllisten määrää 60 000:lla henkilöllä vuoteen 2023 mennessä. Koronakriisi pysäytti työllisyyden myönteisen kehityksen, ja vastauksena huonontuneeseen tilanteeseen hallitus asetti uudeksi tavoitteekseen lisätä työllisyyttä 80 000:lla henkilöllä 2020-luvun aikana.[60]
Helmikuuhun 2021 mennessä Marinin hallitus oli päättänyt toimista, joiden uskottiin tuovan 31 000 – 36 000 uutta työllistä. Merkittävin näistä päätöksistä oli eläkeputken poistaminen, jonka uskottiin tuovan 16 000 lisätyöllistä. Toinen merkittävä työllisyyspäätös oli pohjoismaisen työnhaun malli eli aktiivimalli kakkonen, joka toisi lähes 10 000 uutta työllistä.[61]
| toimenpide | lisäystä | heikennystä |
|---|---|---|
| Aktiivimalli purettiin hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, yhtenä ensimmäisistä Marinin hallituksen toimista. Purku astui voimaan 1. tammikuuta 2020.[62] Aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,[31] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.[63] Esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on sanonut, että ”aktiivimallin työllisyysvaikutukset ovat olleet nolla”.[64] Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan substituutiovaikutukset mukaan luettuna aktiivimallin poistaminen heikensi työllisyyttä 2 050–4 920 henkilöllä[65]. | 2 050–4 920 | |
| Aktiivimalli kakkosen täytäntöönpano: Aktiivimallin sijaan Marinin hallitus alkoi valmistella mallia, joka muistutti ”aktiivimalli kakkosena” tunnettua Sipilän hallituksen hanketta[66]. Valtiovarainministeriö arvioi, että tämä lisäisi työllisyyttä 9 500–10 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä[67]. ”Vasemmisto vastusti Sipilän ’aktiivimalli kakkosta’, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan”, Helsingin Sanomat otsikoi. Työttömän valvontaa ja velvoitteita tiukennetaan, ja jos työtön ei osallistu tapaamisiin tai ei hae tarpeeksi työpaikkoja, hän voi siksi herkemmin menettää työttömyysturvan. Vasemmistoliitto otti pois verkkosivuilta vetoomuksensa Sipilän hallituksen ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta mutta palautti sen HS:n kysyttyä asiasta. Vasemmistoliiton mukaan eroa on siinä, että työttömiin oltaisiin aktiivisemmin yhteydessä, työvoimapalveluihin käytettäisiin enemmän rahaa.[68][69] | 9 500–10 000 | |
| Työperäisen maahanmuuton lisääminen lisää työllisyyttä 15 000 henkilöllä[60] | 15 000 | |
| Elinikäisen oppimisen uudistus lisää työllisyyttä 10 000 henkilöllä[60] | 10 000 | |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen lisää työllisyyttä 10 000 henkilöllä[60] | 10 000 | |
| Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan myöhentäminen lisää työllisyyttä 6 500–7 000 henkilöllä [60] | 6 500–7 000 | |
| Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen lisää työllisyyttä 2 500–3 600 henkilöllä[60] | 2 500–3 600 | |
| Veromuutokset ja muutokset sosiaaliturvassa heikentävät työllisyyttä 2 900–8 600 henkilöllä[60] | 2 900–8 600 |
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan talouden tukeminen koronakriisin aikana oli edistänyt työllisyyttä, mutta 60 000:n tai 80 000:n uuden työllisen saavuttamiseksi olisi mahdollisesti harkittava vielä uusia työllisyystoimia.[60]
Tilastokeskus uudisti tutkimusmenetelmäänsä vuonna 2021 sillä seurauksella, että työllisyysasteen tavoitteeksi asetettu 75 prosenttia täyttyi itse asiassa jo 74,1 prosentin kohdalla[70][71]. 15–64-vuotiaiden kuukausittainen työllisyysaste ylitti 75:n kesäkuussa 2021 ja seuraavan vuoden kesäkuussa se nousi 76,9 prosenttiin saakka[72]. Tämä oli korkein lukema korjatun tilaston historiassa eli vuodesta 2009 lähtien[72][70]. Työllisten määrä nousi hallituksen aloituskuukaudesta kesäkuuhun 2022 mennessä 157 000:lla[73]. Työllisyysasteen trendiluku, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, nousi vuoden 2022 lokakuussa lukemaan 74,4 %[74].
Osa väitetyistä hallituksen luomista työpaikoista oli jo ennen hallituskautta päätettyjä. HS-analyysin mukaan isompi ongelma on se, että hallituksen keinot pienentävät vajetta parhaassakin tapauksessa alle miljardin ja maksavat satoja miljoonia, kun julkisen talouden rakenteellinen vaje on 10 miljardia.[75]
Vuonna 2021 koronapandemian päättyessä talous lähti kasvuun koko maailmassa ja työllisyys parani Suomessakin kohti 75 prosenttia. Helsingin Sanomien mukaan se ei johdu hallituksen työllisyystoimista, koska esimerkiksi työttömyysputken poisto astuisi voimaan vasta myöhemmin. Jotta työllisyys saataisiin pysyvästi korkeammaksi, tulisi tehdä rakenneuudistuksia.[76]
Ilmastopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marinin hallituksen tavoitteena oli vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä siten, että yhteiskunnan päästöt olisivat nettoneutraalit vuoteen 2035 mennessä.
Helmikuussa 2020 hallituksen eduskuntaryhmien edustajat kokoontuivat neuvottelemaan Suomen hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteistä Helsingin Vuosaareen.[77] Helsingin Sanomien mukaan vihreissä harkittiin näinä aikoina hallituksesta lähtemistä, jos puolueen ajamia ilmastopäätöksiä ei saataisi aikaan. Vihreiden käyttämän poliittisen paineen kerrotaan kiristäneen hallituspuolueiden, etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton, välejä.[78]
Syyskuussa 2021 hallitus saavutti keskustan ja vihreiden välisen kiistan jälkeen yhteisymmärryksen ilmastotoimista[79] sovittuaan 11 miljoonan tonnin päästövähennyksistä[80], mutta Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan puuttumaan jäi vielä miljoona tonnia[81][82]. Maaliskuussa 2022 sovittiin vielä 0,2 miljoonan tonnin uusista vähennyksistä, mikä ei riittänyt vakuuttamaan Ollikaista[83].
Vanhan ilmastolain mukaan Suomen tuli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.[80] Heinäkuussa 2022 säädettävään uuteen ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 ja useita välitavoitteita.[84] Hallituksen lakiesityksen mukaan päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia.[84]
Valtiovarainministeriön uuden kansliapäällikön valinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtiovarainministeriön uuden kansliapäällikön valinta oli hallituksen asialistalla. Alkuvuodesta 2020 valtiovarainministeri Kulmuni haastatteli virkaan hakeneista kuudesta ehdokkaasta viisi. Sosiaalidemokraatit eivät olleet Helsingin Sanomien tietojen mukaan tyytyväisiä yhteenkään hakijaan. Pääministeri Marinin mukaan paikkaa ei aiottu avata uudelleen hakuun, eli toisin sanoen valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi olisi valittu yksi jo haastatelluista kuudesta ehdokkaasta.[85] Kansliapäälliköksi valittiin maaliskuussa 2021 tehtävää määräaikaisesti hoitanut Juha Majanen.[86]
Sosiaaliturvauudistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sosiaaliturvan uudistus
Hallitus toteuttaa sosiaaliturvauudistuksen niin, että kansalaisten perusturvan taso ei heikkene.[87] Marinin hallitus asetti keväällä 2020 seitsemän vuoden ajan istuvan sosiaaliturvakomitean,[88] jonka jäsenten tehtävänä on valmistella sosiaaliturvauudistuksen eri osia viiden jaoston – työllisyyden ja osaamisen jaoston, työ- ja toimintakykyjaoston, asumisen jaoston, hallintojaoston ja tutkimus- ja arviointijaoston – kautta. Sosiaaliturvakomitean muodostavat yli puolueiden rajojen yltävä kansanedustajajoukkio; komitean jäseninä on sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kansanedustajia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Maakunta- ja soteuudistus
.jpg)
Yksi edelliseltä vaalikaudelta toteuttamatta jääneistä yhteiskunnallisista uudistuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus[89] eli soteuudistus,[90] on Marinin hallituksen toteutettavana. Hallituksen 15. kesäkuuta 2020 eduskunnan valiokuntien käsittelyyn antama 1 201-sivuinen lakipaketti sisältää useita muutoksia Suomen terveydenhoitojärjestelmään,[91] joista merkittävin rakenteellinen uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelvoitteen siirtyminen kunnilta ja kaupungeilta 21 maakunnalle, joiden lisäksi Helsinki muodostaa oman terveydenhoitoyksikkönsä.[92] Maakuntien velvollisuuksiksi on tulossa terveydelliset toiminnot – perustason sosiaali- ja terveydenhoito, suun terveydenhoito, kotihoito, mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelut, avokuntoutuspalvelut, ehkäisevät palvelut ja neuvolapalvelut – sekä pelastustoiminnan takaaminen. Maakuntien ohella perustetaan 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason terveyspalveluiden toteuttamiseksi.
Soteuudistuksen aiheuttamat muutokset eivät tule kiristämään verotusta.[92] Uudistuksen yhteydessä kunnallisveroa madalletaan 12,63 %,[91] ja samanaikaisesti valtion vero-osuutta korotetaan saman summan keräämiseksi. Sosiaalidemokraattisen kuntaministeri Sirpa Paateron mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä parlamentaariselta sosiaali- ja terveyskomitealta odotetaan valmista ehdotusta maakuntien verotusoikeuden toteutuksesta,[91] jonka mukaisesti valtion vero-osuutta madalletaan jälleen ja vastaava verotus toteutetaan maakuntien ja Helsingin toimesta.
Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen valiokuntalausuntokierros päättyy syyskuussa 2020.[91] Hallituksen aikataulun mukaisesti lakipaketti astuu voimaan loppukeväästä 2021. Sitten, alkuvuonna 2022, olisi mahdollistaa järjestää Suomen ensimmäiset maakuntavaalit. Tämän jälkeen, vuoden 2023 alussa, pelastustoiminnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat maakunnat aloittaisivat toimintansa.
Koronaviruspandemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Suomessa
.jpg)
COVID-19-koronaviruksen keväällä 2020 aiheuttaman pandemian vuoksi Marinin hallitus toteutti useita vastatoimenpiteitä viruksen leviämisen taltuttamiseksi. 16. maaliskuuta hallitus ja tasavallan presidentti linjasivat yhdessä pandemian aiheuttaneen Suomeen poikkeusolot.[93] Seuraavana päivänä hallitus ilmoitti valmiuslain kahden käyttöönottoasetuksen toimeenpanosta.[94] 18. maaliskuuta eduskunta hyväksyi valmiuslain asetusten käyttönoton lähes muuttumattomina. Ainut eduskunnan pöydälle jättämä asetus koski terveydenhuollon työntekijöiden valtakunnallista työvelvoitetta.[95][96] Valmiuslaki otettiin tällöin ensimmäisen kerran rauhan ajan Suomessa käyttöön.[97]
Valmiuslain käyttönottoa on pidetty yleisesti perusteltuna. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ilmaisi, että ilman valmiuslain pykälien käyttönottoa, olisi Suomessa ollut suuri uhka epidemian leviämisestä.[95] Jotkut perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että hallitus ja tasavallan presidentti julistivat poikkeusolot paitsi tartuntataudin, myös taloustilanteen, perusteella. Talousperusteet olisivat mahdollistaneet sen, että hallitus olisi voinut valmiuslain käytössä olleena aikana aktivoida laista kohtia, jotka olisivat antaneet sille paljon "ylimääräistä" valtaa.[98] Perustuslakivaliokunnan käsitellessä käyttöönottoasetusten juridisia perusteita maaliskuussa, näihin teoreettisiin taloustoimiin ei otettu kantaa, koska hallitus ei ottanut silloin – tai myöhemminkään – käyttöön yhtäkään valmiuslain taloutta koskevista pykälistä.[95]
Valmiuslain käyttönottoasetusten astuttua voimaan, hallitus toteutti muun muassa useita sosiaali-, koulutus-, terveys-, työ- ja elinkeino-, sekä sisä- ja ulkopoliittisia toimenpiteitä.[93] Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin, paitsi esimerkiksi harrastepelit tai ravintolakäynnit. Rajanylityspaikkoja suljettiin ja EU:n sisärajoillakin aloitettiin tarkastukset. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne keskeytettiin. Ulkomailta palaavien piti jäädä kahden viikon karanteeniin. Lentokenttiä suljettiin kansainväliseltä liikenteeltä. Muun muassa terveydenhoito- ja poliisitoimen henkilöstön työaika- ja vuosilomalaeista poikkeaminen sallittiin ja eläkkeellä olevia poliiseja saatiin määrätä töihin. Kiireetöntä hoitoa ei enää tarvinnut tarjota määräajassa.[99]
Hallitus poisti valmiuslain käytöstä maanantaina 15. kesäkuuta 2020,[100] yli kaksi viikkoa ennen alkuperäistä päättymispäivää. Tällöin koronaviruspandemian ensimmäisen aallon leviäminen oli saatu taltutettua Suomessa, ja poikkeusolot julistettiin päättyneiksi.
Tammikuussa 2021 hallitus syytti EU:ta rokotteiden tulon hitaudesta, vaikka Suomi ei saanut annettua edes niitä rokotteita, jotka maahan tulivat. HS:n mukaan keväällä 2020 hallitus ”sekoili” maskien suositteluvastuun kanssa eivätkä lentokentän koronatestauksetkaan sujuneet. Vaikka pandemian toisen aallon tiedettiin tulevan, siihen ei juuri valmistauduttu, joten valmiin strategian puutteessa hallitus halusi alkutalvella käyttää valmiuslakia. Niinistön keväällä 2020 esittämä hallinnonalat yhdistävä "koronanyrkki"-työryhmä olisi lehden mukaan ehkä ollut tarpeen.[101]
Kuntavaalien siirtäminen 2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus päätti 6. maaliskuuta 2021 siirtää huhtikuun kuntavaalit kesäkuulle koronaviruspandemian vuoksi. Tutkijoiden mukaan siirto voi olla epätasa-arvoinen eri ehdokkaita kohtaan ja aiheuttaa spekulaatioita vaalituloksella mutta olla silti perusteltu.[102] Vaalijohtajan mukaan siirrosta olisi pitänyt päättää aiemmin.[103] Hän ilmoittikin jo tammikuisessa lehtihaastattelussaan helmikuun siirron takarajaksi.[104] Helmikuun alussa oikeusministeri ja puoluesihteerit tyrmäsivät oikeusministeriön virkamiesten ehdotuksen siirrosta.[105]
Nohynekin erovaatimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuun 2021 lopulla "hallituslähde" kertoi heidän haluavan THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan erottavan Hanna Nohynekin kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän KRAR:in johdosta, sanoi Nohynekin olevan "laumasuoja-ajattelun vallassa" ja vihjaili Tervahaudan erottamisesta. "Onko hallitus todella ryhtynyt maalittamaan julkisuudessa omia asiantuntijoitaan?" Helsingin Sanomat hämmästeli, koska rokottamisesta pitää päättää pitävin lääketieteellisin perustein. Sekä nimettömät hallituslähteet että ministeri Krista Kiuru olivat painostaneet asiantuntijoita tiedotusvälineiden kautta.[106] Tervahauta piti Nohynekin nimetöntä maalittamista erittäin epäasiallisena hallituslähteiltä.[107] Suomenmaa rinnasti tämän Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa asiantuntijat.[108]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2023 hallitus päätti uudesta peruskoulun tuntijakoasetuksesta joka lisää B1-kielen opetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla elokuusta 2024 lähtien. [109][110]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus esitti syksyllä 2022 uuden lain valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille.[111] Laki muun muassa lisää Kansallisoopperan ja Kansallisteatterin rahoituksen indeksikorotusten piiriin vuoden 2024 alusta. [112]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallituksen perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ville Tavion (ps.) mielestä Rinteen hallituksen erottua olisi pitänyt järjestää uudet eduskuntavaalit.[113] Hän piti vääränä, että juuri ennen hallituksen muodostamista eronnut ministeri Sirpa Paatero nimitettiin takaisin ministeriksi ennen kuin presidentti oli ehtinyt myöntää hänelle eroa, ja Antti Rinteen siirtymistä eduskunnan varapuhemieheksi. Kokoomuslainen poliitikko ja historioitsija Jukka Seppinen katsoi, että Rinteen olisi pitänyt mittauttaa luottamuksensa eduskunnassa ja vastata kokoomuksen välikysymykseen.[114]
Keskustan osallistuminen hallitukseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kommentoi tammikuussa 2020, että keskustan olisi 2019 eduskuntavaalien jälkeen pitänyt siirtyä oppositioon – puolue oli kokenut historiansa suurimman vaalitappion oltuaan neljä vuotta pääministeripuolueen asemassa.[115]
Valtiosihteerien ja erityisavustajien lukumäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entinen TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen on kritisoinut Marinin hallituksen avustajien lukumäärää. Virtasen omakohtaisen kokemuksen perusteella avustajilla ei ole ollut suurta vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriön työhön tai valmisteluun, eikä erityisavustajilla riitä osaamista ohjaamaan ministeriöiden virkamiehiä.[116] Myös muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja silloinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ovat pitäneet avustajien lukumäärää liian suurena.[117]
40 prosentin sukupuolikiintiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtio-opin professori Anne Maria Holli arvosteli sitä, ettei Marinin hallituksessa toteutunut ns. 40 prosentin sukupuolikiintiö.[118] Uuteen hallitukseen valittiin eduskunnan entinen varapuhemies Tuula Haatainen.[119] Tästä johtui miesten osuuden putoaminen juuri alle 40:n prosentin.[118] Vuoden 1991 jälkeen myös Lipposen I hallitus ja Sipilän hallitus rikkoivat 40 prosentin sukupuolikiintiötä miesvaltaisilla kokoonpanoillaan.[120][121] Sukupuolikiintiö ei velvoita juridisesti valtioneuvostoa, koska se olisi perustuslain vastainen vaatimus. Kesäkuussa 2020 Marinin hallitus täytti 40 prosentin sukupuolikiintiön. Tämä johtui valtiovarainministeri Katri Kulmunin erosta ja viran siirtymisestä Matti Vanhaselle.
Huulipunahallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kotimaisten kielten keskus valitsi joulukuun 2019 kuukauden sanaksi "huulipunahallitus". Tällä viitattiin Sanna Marinin naisvaltaiseen punamultahallitukseen. [122]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus kasvatti vuosien 2022 ja 2023 menokehystä keväällä 2021, vaikka talous kasvoi kovaa vauhtia jo 2021 ja 2022. Julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan ratkaisu sopi jo tuolloin huonosti suhdannetilanteeseen ja näin finanssipolitiikan huono ajoitus voi pahentaa suhdannevaihtelua.[123]
Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttaessa yllättäviä menoja, olisi pitänyt leikata muita menoja eikä ottaa näin paljon velkaa, professori Niku Määttänen sanoi. Inflaation ollessa korkea ei ole järkevää elvyttää taloutta. Ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan on vastuutonta ruokkia näin inflaatiota, kun EU yrittää hillitä sitä rahapolitiikalla. Molempien mukaan sähkön alv:n alentamisen sijaan olisi pitänyt antaa kiinteä tukisumma kotitalouksille, jotta ei kannustettaisi käyttämään enemmän sähköä, kun siitä oli pulaa.[124]
Kristillisdemokraattien mielestä hallitusohjelmalla oli ”höttöinen” talouspohja, josta puuttuvat työllisyystoimet ja joita hidastavat kotitalousvähennyksen leikkaus ja polttoaineveron korotus.[125] Petteri Orpon (kok.) mielestä hallitus ei rahoittanut suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, eikä kannustanut suomalaisia ”ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen”.[113]
Hoitajalakkojen rajoittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Terveydenhoitoalan työtaistelu 2022
Marinin hallitus sääti vuonna 2022 potilasturvallisuuslain, joka velvoittaisi hoitajat töihin lakkojen aikana. Järjestöt käyttivät siitä nimitystä pakkotyölaki.[126][127] Sadat hoitajat poistattivat oikeutensa Valviran rekistereistä välttääkseen potilasturvalain työvelvoitteet siirtyessään toisille aloille.[128]
Ilmastotoimien riittävyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä 16. joulukuuta 2019 julkaistu ehdotus Suomen metsien hiilinielun vertailutasoksi ei edistä ilmastokriisin torjuntaa. Hallitukselta tarvittiin liiton mukaan nopeasti lisää keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi, ja se vaati, että Suomen metsäpolitiikka on arvioitava kokonaan uudelleen.[129]
Opportunismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuun mukaan hallitus pyrkii ensisijaisesti opportunismiin, haalien kannatusta tekemällä kulloinkin suosittuja asioita. Esimerkiksi kestävyysvajetta ei paikattu vaan lisättiin menoja. Työllisyyttä ei korjattu turvaamalla kannustimet ja toimintaedellytykset vaan verorahoja käyttämällä. Haukuttiin paperitehtaan sulkeva UPM. Kunnallisvaalit siirrettiin vasta viime hetkessä, mikä murensi luottamusta demokratiaan. Koronaa oli hoidettu kyvyttömästi. Tuulensuun mielestä hallitukseen tulisi valita huippuammattilaisia eikä opettelevia.[130]
Koronapandemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2021 hallitus syytti EU:ta rokotteiden tulon hitaudesta, vaikka Suomi ei saanut annettua edes kaikkia maahan tulevia rokotteita. HS:n mukaan keväällä 2020 hallitus "sekoili" maskien suositteluvastuun kanssa eivätkä lentokentän koronatestauksetkaan sujuneet. Vaikka pandemian toisen aallon tiedettiin tulevan, siihen ei juuri valmistauduttu, joten valmiin strategian puutteessa hallitus halusi alkutalvella käyttää valmiuslakia. Niinistön keväällä 2020 esittämä hallinnonalat yhdistävä "koronanyrkki"-työryhmä olisi lehden mukaan ehkä ollut tarpeen.[131] HUS:n toimitusjohtaja, professori Juha Tuomisen mukaan koronan hoidon politisoitumisen vuoksi rokotuksia ei painotettu riskialueille, mikä maksoi ihmishenkiä.[132]
Kannatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Puoluekannatus Suomessa
Yksittäisinä puolueina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantar TNS:n joulukuun 2021 puoluegallupin mukaan hallituksen yhteiskannatus oli 53,5 %.[133] Sosiaalidemokraattien kannatus oli 19,3 %, keskustan 11,9 %, vihreiden 9,8 %, vasemmistoliiton 8,0 % ja ruotsalaisen kansanpuolueen 4,5 %.
Alkaneen vuosikymmenen aikana sosiaalidemokraattien kannatus oli lähtenyt Taloustutkimuksen mielipidemittausten mukaan loivaan nousuun, mikä herätti keskustelua pääministerin henkilökohtaisesta suosiosta.[134][135] Kannatusmittausten perusteella vihreiden ja keskustan lukemat liikkuivat 12–10 prosentissa.[136] SDP:n kannatus hyppäsi koronaviruksesta aiheutuneiden toimenpiteiden aikaan 4,4 prosenttiyksikköä.[137] Muutos ei mahtunut enää virhemarginaaliin.
Hallitus kokonaisuutena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2020 julkaistun puoluebarometrin mukaan suomalaisista 69 % prosenttia arvioi Marinin hallituksen onnistuneen joko hyvin tai melko hyvin tehtävissään. Tulos on selvästi paras vuonna 1991 aloitetun barometrin käytön aikana. Edellinen ennätys on vuodelta 2001, jolloin Paavo Lipposen II hallitus sai vastaavaksi luvukseen 47 %.[138]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ministerit Valtioneuvosto. Arkistoitu 10.12.2019. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ Finland's Sanna Marin to become world's youngest prime minister at 34 CNN. 9.12.2019. Viitattu 10.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Sanna Marin pääministeriksi, Paatero palaa ministeriksi, Rinne ei jää hallitukseen Yle uutiset. 8.12.2019. Viitattu 8.12.2019.
- ↑ Näin maailmalla uutisoitiin Sanna Marinin valinnasta pääministeriksi: huomio kiinnittyi ikään ja nopeaan nousuun huipulle Iltalehti. Viitattu 11.12.2019.
- ↑ Hakahuhta, Ari & Luotonen, Annina & Pärssinen, Minna: Suomi ostaa F-35 -hävittäjiä Yle uutiset. 5.4.2022. Viitattu 10.12.2021.
- ↑ Hakahuhta, Ari & Koivisto, Markku: Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa Yle uutiset. 5.4.2022. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Ristamäki, Juha: Työllisyysaste jo 74 prosenttia, avointen työpaikkojen määrä ennätyksellisen suuri Iltalehti. 5.4.2022. Viitattu 22.3.2022.
- ↑ de Fresnes, Tulikukka & Tikkala, Hannu & Tolonen, Laura: Suomi hakee Nato-jäsenyyttä Yle uutiset. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
- ↑ Suomi ja Nato Puolustusministeriö. Viitattu 23.4.2023.
- ↑ Martikainen, Annika: Yhden aikakauden loppu: Sanna Marin jätti hallituksensa eronpyynnön presidentille Yle Uutiset. 6.4.2023. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ a b Hirvasnoro, Kai: Vasemmistoministerit vaihtuvat tänään Kansan uutiset. 29.6.2021.
- ↑ Konttinen, Matti: Opetusministeri vaihtuu tänään Yle uutiset. 17.12.2020.
- ↑ Perhe- ja peruspalveluministeri vaihtuu torstaina 6. lokakuuta Valtioneuvosto. 5.10.2022. Arkistoitu 5.10.2022. Viitattu 6.10.2022.
- ↑ Lehto, Mika: Näin Mikko Savola aikoo hoitaa puolustusministerin sijaisuuttaan Ilta-Sanomat. 5.1.2023.
- ↑ Antti Kaikkonen palasi vanhempainvapaalta puolustusministeriksi 28.2.2023. Yleisradio. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Ohisalo ilmoitti palaavansa vanhempainvapaalta ympäristöministeriksi Ilta-sanomat. 12.10.2021. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Antti Rinne erosi pääministerin tehtävästä, mutta ylihuomenna hän todennäköisesti neuvottelee jo seuraavan hallituksen pystyttämisestä Helsingin Sanomat. 3.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
- ↑ Kommentti: Suomi saa maailman nuorimman pääministerin, ja se on rohkea veto — Mutta miksi luottamuksensa menettänyt Antti Rinne nousee eduskunnan puhemiehistöön? Kouvolan sanomat. 9.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
- ↑ Sdp:n rinneläinen ja urpilaislainen kuppikunta ovat olleet vuosia kaikesta eri mieltä – sunnuntaina ne ilmeisesti kuitenkin löysivät toisensa Helsingin Sanomat. 10.12.2019. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ Akkanen, Juha: Marinin noususta pääministeriksi voi seurata tulitauko Sdp:n sisäiseen sotaan Helsingin Sanomat. 12.12.2019.
- ↑ Eduskunta äänesti Sanna Marinin Suomen pääministeriksi äänin 99–70 Ilta-sanomat. 10.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
- ↑ SK: Kulmuni on käyttänyt konsulttipalveluita lähes 50 000 eurolla, laskut ministeriölle Yle uutiset. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan Yle uutiset. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ Matti Vanhanen nousee valtiovarainministeriksi Yle uutiset. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ Matti Vanhanen nimitettiin valtiovarainministeriksi Helsingin Sanomat. 9.6.2020. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ Matti Vanhanen luopuu valtiovarainministerin paikasta ensi viikolla – Saarikko tarttuu tehtävässä tulevaan budjettiin Maaseudun tulevaisuus. 22.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Saarikko kuvaa olevansa uudenlainen valtiovarainministeri Demokraatti. 27.5.2021. Viitattu 27.5.2021.
- ↑ Antti Rinteen hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113–75 Kainuun sanomat. Arkistoitu 13.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Luukka, Teemu ym.: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaisi Suomea: Tuhat uutta lääkäriä, lisää veroja tupakalle ja limsalle, paljon pyöräteitä ja Airbnb’t verolle Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
- ↑ Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 13.12.2019.
- ↑ a b c d Teittinen, Paavo: HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen taloushaasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
- ↑ Incoronato, Katja: SAK:n ekonomisti kiirehti puolustamaan Rinteen haukuttua hallitusohjelmaa Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
- ↑ Niskakangas, Tuomas & Sutinen, Teija: Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari: Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021 Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
- ↑ Orpo: Hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja – tarvitaan 120 000 uutta työllistä MTV uutiset. 22.1.2020.
- ↑ a b HS-analyysi: Mitä tapahtui ratahankkeille? Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
- ↑ a b 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa Valtioneuvosto. Arkistoitu 30.11.2019. Viitattu 14.12.2019.
- ↑ a b c d e f g h Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 – Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta (PDF) Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. 6.6.2019. Valtioneuvosto. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Helminen, Ari: Uutisanalyysi: Aktiivimallin leikkuri poistuu, mutta moni muu vaalilupaus jäi puolitiehen Uusimaa. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Valoa luvassa kurjistuvalle elonkirjolle: ympäristöministeri Krista Mikkonen lupailee 42 miljoonaa euroa luonnon monimuotoisuuteen jo ensi vuonna Kainuun sanomat. Arkistoitu 23.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Kansalaisaloitepalvelu – Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Annika Saarikko ei nostaisi opintotuen tulorajoja Helsingin Sanomat. 13.7.2019.
- ↑ Kuronen, Antti & Ortamo, Simo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta Yle uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
- ↑ a b c Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita Iltalehti. Viitattu 13.12.2019.
- ↑ Kuronen, Antti & Kerola, Päivi & Ortamo, Simo: Suomalainen Minna al-Holin leirillä: ”Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen” – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan Yle uutiset. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019.
- ↑ Neihum, Alec: Eduskunta kuumeni al-Holista Mtv uutiset. 12.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
- ↑ Al-Holin kotiuttamissuunnitelmat: Poliisiylijohtajan kommentit hämmensivät, ministerit vaitonaisia Maaseudun tulevaisuus. Viitattu 13.12.2019.
- ↑ Pitkänen, Eerikki: Selkeyttääkö al-Hol-välikysymys hallituksen linjaa suomalaisten kotiuttamisesta? Mtv uutiset. 13.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
- ↑ SDP:n Antti Lindtman peräänkuuluttaa hallituksen linjausta al-Hol-asiassa Msn.com. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Sauli Niinistö ei tiedä, mitä kaikkea al-Holin suhteen on jo tehty Helsingin Sanomat. 14.12.2019. Viitattu 14.12.2019.
- ↑ Al-Holin leiriläisten kohtalossa on monta kysymystä, joihin selvyyttä odotetaan eduskunnan välikysymyskeskustelussa STT. Viitattu 13.12.2019.
- ↑ Eduskunta kävi tiukkasanaisen välikysymyskeskustelun Yle uutiset. Viitattu 20.12.2019.
- ↑ Ulkoministeri Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen Yle uutiset. Viitattu 20.12.2019.
- ↑ Ulkoministeri Pekka Haaviston toimista al-Holin leirin suomalaisten asiassa muistutus perustuslakivaliokunnalle Yle uutiset. Viitattu 20.12.2019.
- ↑ Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee ministeri Pekka Haavistoa ja hänen osittain hyllyttämäänsä konsulipäällikköä al-Holin kiistasta Aamulehti. Arkistoitu 20.12.2019. Viitattu 21.12.2019.
- ↑ Tamminen, Jenni: Pekka Haaviston toimista alkoi poikkeuksellinen tutkinta eduskunnassa – vastausaikaa tammikuun puoliväliin Talouselämä. Viitattu 21.12.2019.
- ↑ Pääministeri Marin: Haavisto saa jatkaa ulkoministerinä esitutkinnan aikana Yle uutiset. 19.2.2019. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole – Haavistolle silti raskaat moitteet Kansan uutiset. 9.12.2020. Viitattu 11.12.2020.
- ↑ Oikeuskansleri tutkii ulkoministerin ja ulkoministeriön toimet al-Holin leiriläisten siirtoa koskevassa jupakassa Yle uutiset. 9.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
- ↑ a b Hallitus selittää rajua velanottoa kriiseillä, mutta se on osatotuus: Grafiikka näyttää, mihin rahat ovat menneet Helsingin Sanomat. 6.11.2022.
- ↑ a b c d e f g h https://vatt.fi/documents/2956369/3258044/talouspolitiikan-arviointineuvosto-raportti-2021-fi.pdf
- ↑ HS selvitti: Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät päätökset työttömien patistelemiseksi kuin Sipilän oikeistohallitus Helsingin Sanomat. 5.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Eduskunta purki aktiivimallin, leikkuri poistuu vuoden alusta Helsingin Sanomat. 13.12.2019. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Urpelainen, Anna-Kaisa: Osa TE-virkailijoista antaa tylyn viesti: Aktiivimalli ei edistä kenenkään työllistymistä Kauppalehti. Viitattu 9.6.2019.
- ↑ Hallitusohjelman aktiivimallia koskevasta kirjauksesta äläkkä: ”Miksi? Miksi nollakirjaus?” Uusi Suomi. 5.6.2019.
- ↑ Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2020. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 2021. ISBN 978-952-274-266-7 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.12.2023). (suomeksi)
- ↑ Pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa hallitukselle poliittinen ruutitynnyri Helsingin Sanomat. 17.11.2020. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Työtön voi menettää ison osan tuesta, jos ei hae työpaikkoja – Näin hallitus uudistaa työnhaun Helsingin Sanomat. 16.9.2020. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Vasemmisto vastusti Sipilän ”aktiivimalli kakkosta”, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan Helsingin Sanomat. 8.10.2021.
- ↑ Hallitus valmistelee työttömille hakemuspakkoa Helsingin Sanomat. 15.9.2020.
- ↑ a b Hallituksen työllisyystavoite ei rikkoutunutkaan vielä – TEMin tutkimusjohtaja: "Nyt ollaan toki aivan huulilla" Yle Uutiset. 24.3.2022. Viitattu 17.9.2022.
- ↑ HS-analyysi | Vasemmistojohtoinen hallitus saavuttaa yllättäen historiallisen työllisyystavoitteensa – oikeisto vaikenee Helsingin Sanomat. 24.3.2022. Viitattu 17.9.2022.
- ↑ a b Väestö työmarkkina-aseman mukaan muuttujina Kuukausi, Sukupuoli, Ikäluokka ja Tiedot PxWeb. Viitattu 17.9.2022.
- ↑ Väestö työmarkkina-aseman mukaan muuttujina Kuukausi, Sukupuoli, Ikäluokka ja Tiedot PxWeb. Viitattu 17.9.2022.
- ↑ Työllisten määrä kasvoi lokakuussa 2022 vuoden takaiseen verrattuna - Tilastokeskus stat.fi. Viitattu 22.11.2022.
- ↑ Opposition paheksunta hallituksen velanotosta vie harhaan, sillä todellinen ongelma piilee paljon syvemmällä Helsingin Sanomat. 19.9.2020.
- ↑ Työllisyys parani yllättävän nopeasti Helsingin Sanomat. 26.9.2021.
- ↑ Hallitus sopinut ilmastorahaston perustamisesta Iltalehti. 3.2.2020. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Incoronato, Katja: Kuittailu hallituksen sisällä kovenee: ”Sitäkin voi pohtia, kannattaako neuvotella vai poistua paikalta” Uusi Suomi. 21.2.2020. Viitattu 22.2.2020.
- ↑ Hallitus sai sovittua ilmastoriitansa ja budjetti valmistuu Yle uutiset. 7.9.2021. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ a b Ministeri Emma Kari energian kohonneista hinnoista: Ilmastotavoitteista tinkiminen ei ole ratkaisu tai edes laastari Yle uutiset. 10.2.2022. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ Ilmastopaneeli julkisti arvionsa hallituksen toimien riittävyydestä Helsingin Sanomat. 11.2.2022. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ Tutkimuslaitoksilta tyly arvio hallitukselle: Lisää päästövähennyksiä miljoonan hiilidioksiditonnin edestä, metsiä ei saisi käyttää joustoina Yle uutiset. 11.2.2022. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ Ympäristöministeri Kari esitteli toimet, joilla hallituksen ilmastotoimien uskottavuutta oli tarkoitus vahvistaa Helsingin Sanomat. 18.3.2022. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ a b Tiukat ilmastotavoitteet kirjataan lakiin ja siellä ne sitovat myös tulevia hallituksia, ministeri Kari: "Tämä jättää pysyvimmän jäljen" Yle uutiset. 3.3.2022. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys meni solmuun Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
- ↑ Rahaministeriön ykkösvirkamieheksi noussut Juha Majanen toivoo, ettei joudu enää tekemään leikkauslistoja: ”Se oli hirvittävää” Yle uutiset. 18.3.2021. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Sosiaaliturvauudistus Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ Sosiaaliturvakomitea Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ Sote-alueella Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ a b c d "Seitsemässä vuorokaudessa hoitoon" – Yksityisten palveluntuottajien rooli on rajattu tarkasti hallituksen sote-esityksessä Yle uutiset. 15.6.2020. Arkistoitu 15.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ a b 21 maakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjiksi, tulossa oma verotusoikeus Yle uutiset. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ a b Marin: Suomeen valmiuslaki ja poikkeusolot, koulut pääosin kiinni, rajat menossa kiinni Turun sanomat. 16.3.2020. Arkistoitu 28.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ Valmiuslain käyttöönottoasetukset eduskunnalle Valtioneuvosto. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ a b c Eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönottoasetukset Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
- ↑ Tänään on ”yksi valtiosääntöhistoriamme keskeisimpiä päiviä”: Näin eduskunta päättää valmiuslain käyttöönotosta Suomessa Uusi Suomi. 17.3.2020.
- ↑ Koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot päättyvät, mutta kaikki rajoitukset eivät Helsingin Sanomat. 16.6.2020.
- ↑ Suomi siirtyy valmiuslain aikaan Helsingin Sanomat. 17.3.2020.
- ↑ Hallitus otti heti käyttöön mahdollisuuden rajoittaa lääkkeiden myyntiä Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
- ↑ Valmiuslain voimassaolo päättyi 15.6.2020 Apta. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ Koronavirusrokotuksissa ei ole varaa hidastella (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 5.1.2021.
- ↑ Tutkijoiden mukaan kuntavaalien siirtäminen mahdollistaa vaalituloksen spekuloinnin Helsingin Sanomat. 6.3.2021.
- ↑ Kuntavaalien siirto oli oikea päätös mutta tuli liian myöhään. Helsingin Sanomat, 24.4.2021. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hallitus pelkää ärhäkän koronaviruksen rantautuvan Suomeen, mutta kuntavaalit pidetään silti ajallaan Helsingin Sanomat. 22.1.2021.
- ↑ Kansliapäällikkö vahvistaa, että oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa Helsingin Sanomat. 5.2.2021.
- ↑ Koronavirusepidemiaa ei torjuta asiantuntijoita mustamaalaamalla (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 1.12.2021.
- ↑ THL:n Tervahauta Lääkärilehdessä: Ei ole poliitikkojen tehtävä arvioida rokottamista Iltalehti. 1.12.2021.
- ↑ Poliitikot pysykööt lestissään – asiantuntijoiden arvovaltaa ei pidä lähteä murentamaan valtapoliittista syistä Suomenmaa. 1.12.2021.
- ↑ Ruotsin opetus lisääntyy ensi syksynä, ja tuntien ujuttaminen lukujärjestyksiin aiheuttaa peruskouluissa päänvaivaa jo nyt yle.fi. 11.12.2023. Yleisradio. Arkistoitu 11.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
- ↑ B1-kielen opetusta lisätään 7. luokalla valtioneuvosto.fi. 19.1.2023. Valtioneuvosto. Arkistoitu 19.1.2023. Viitattu 12.12.2023. (suomeksi)
- ↑ Kansallisten taidelaitosten rahoitus lakiin valtioneuvosto.fi. 19.9.2022. Valtioneuvosto. Arkistoitu 19.9.2022. Viitattu 12.12.2023. (suomeksi)
- ↑ Kansallisten taidelaitosten rahoitus muuttui lakisääteiseksi: ”Merkittävä asia tulevaisuuden kannalta” hs.fi. 17.10.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.12.2023. (suomeksi)
- ↑ a b Perussuomalaisten mielestä uudet eduskuntavaalit olisivat olleet palvelus demokratialle Satakunnan kansa. Arkistoitu 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
- ↑ Veikko Jarmala: Historioitsija: Antti Rinteen luottamus olisi pitänyt mitata verkkouutiset.fi. 26.12.2019. Viitattu 26.12.2019.
- ↑ Mauri Pekkarinen: Keskustan ei olisi pitänyt mennä hallitukseen vaalitappion jälkeen Iltalehti. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ Ex-kansliapäällikkö lataa kovaa kritiikkiä hallituksen paisuneesta avustajajoukosta MTV uutiset. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
- ↑ Marin kypsyi opposition väitteisiin: ”Nyt tämä keskustelu alkaa mennä aika paksuksi” Ilta-sanomat. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
- ↑ a b Naisvaltainen hallitus on livennyt tasa-arvolain periaatteesta, sanoi professori – Näin kommentoi huolta pääministeri Marin Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
- ↑ Pääministerin paikalta eronnut Antti Rinne valittiin eduskunnan varapuheenjohtajaksi selvin äänin Aamulehti. 11.12.2019. Arkistoitu 22.12.2019.
- ↑ Professori moittii hallitusta naisvaltaisuudesta HS:ssa: ”Mikä on kiintiöperiaatteesta poikkeamisen viesti?” Ilta-Sanomat. 20.12.2019. Viitattu 26.12.2019.
- ↑ Anne Maria Holli: Marinin hallitus lipesi tasa-arvon periaatteesta (Mielipiteet) Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
- ↑ Kotimaisten kielten keskus: "Kuukauden sana joulukuussa on huulipunahallitus" Kotimaisten kielten keskus. 18.12.2019. Viitattu 2.5.2024.
- ↑ Roope Uusitalo: Talouskriisi on tällä erää ohi (SK 36/2021, sivu 15) Suomen Kuvalehti. 9.9.2021.
- ↑ Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja Helsingin Sanomat. 1.9.2022.
- ↑ KD toivoi muutosta työllisyys- ja ideologisiin linjauksiin, mutta Marinin hallitus ei muuta ohjelmastaan pilkkuakaan KD-lehti. 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
- ↑ Minna Nalbantoglu: Super ja Tehy alkavat valmistella joukkoirtisanoutumisia hs.fi. 19.4.2022.
- ↑ Hakahuhta, Ari: Eduskunta hyväksyi kiistellyn potilasturvallisuuslain äänin 109–38 – katso, miten kansanedustajasi äänesti Yle Uutiset. 19.9.2022. Viitattu 19.9.2022.
- ↑ Niemi, Kaius. Mukka, Antero. Ubaud, Anu: Satoja hoitajia on poistunut rivistä Helsingin Sanomat. 2.7.2022. Viitattu 3.7.2022.
- ↑ Luonnonsuojeluliitto: Suomi jatkaa hiilinielupolitiikan hämärtämistä Kansan uutiset. 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
- ↑ Sanna Marinin tärkein työkalu on opportunismi, ja koronaan se ei toimi Aamulehti. 26.3.2020.
- ↑ Koronavirusrokotuksissa ei ole varaa hidastella (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 5.1.2021.
- ↑ Vakava sairaus pakotti Juha Tuomisen jättämään HUS:n johdon – ”Välillä tulee mieleen, että olenko minä lopettanut kaiken, mutta en minä niin halua” (31/2021, sivu 30) Talouselämä. 3.9.2021.
- ↑ Kokoomus jatkaa suurimpana puolueena, perussuomalaisten kannatus laski puoli prosenttiyksikköä Helsingin Sanomat. 16.12.2021. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ Yleisradio Yle uutiset. Viitattu 6.2.2020.
- ↑ Yleisradio Yle uutiset. Viitattu 06.02.2020.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: SDP:n nousu jatkuu, myös keskusta ja kokoomus piristyvät Yle uutiset. 5.3.2020. Viitattu 5.3.2020.
- ↑ Rimpiläinen, Anniina: Sdp ohitti perussuomalaiset Alma Median kannatusmittauksessa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Puoluebarometri: SDP ja keskusta parantaneet julkikuvaansa roimasti Maaseudun tulevaisuus. Viitattu 13.6.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Helsinki: Valtioneuvosto, 2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31 ISBN 978-952-287-807-6 Teoksen verkkoversio (PDF).
| Edeltäjä: Rinteen hallitus |
Suomen valtioneuvosto 10. joulukuuta 2019 – 20. kesäkuuta 2023 |
Seuraaja: Orpon hallitus |
|
| ||||||||
