O. H. Kekäläinen
O. H. Kekäläinen | |
---|---|
Kansanedustaja | |
31.3.1939–5.4.1945
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Oulun pohjoinen, Lappi |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. lokakuuta 1883 Kaavi |
Kuollut | 2. elokuuta 1948 (64 vuotta) Kemi |
Ammatti | kirvesmies |
Olli Heikki Kekäläinen (30. lokakuuta 1883 Kaavi – 2. elokuuta 1948 Kemi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1939–1945.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaavin Sivakkavaarassa syntyneen Kekäläisen vanhemmat olivat työmies Paavo Kekäläinen ja Reetta Maria Kettunen.[1] Kekäläinen kävi kansakoulun ja isänsä kuoltua elätti itsensä 14-vuotiaasta lähtien metsätöissä sekä radanrakentajana eri puolilla Suomea. Vuonna 1906 hän liittyi Käkisalmen työväenyhdistykseen ja osallistui vuotta myöhemmin Suomen Ammattijärjestön perustavaan kokoukseen Rovaniemen tie- ja vesirakennustyöläisten ammattiosaston edustajana. Myöhemmin Kekäläinen kuului Suomen Tie- ja Vesirakennustyöläisten Liiton ja Suomen Kivityöntekijäin Liiton liittotoimikuntiin. Vuosina 1912-1913 hän kävi sosialidemokraattisen puolueopiston.[2][3]
1910-luvulla Kekäläinen työskenteli Helsingissä muun muassa kivityömiehenä. Syksyllä 1917 hän liittyi Helsingin punakaartiin. Sisällissodan aikana Kekäläinen oli aluksi muonitusosastossa ja helmikuun lopusta lähtien vartijana Ruotsalaisella reaalilyseolla, jossa pidettiin Kirkkonummen taistelussa vangittuja valkoisia. Hän toimi myös vankeja kuulustelleen tutkintakomitean puheenjohtajana. Kekäläinen vangittiin Helsingin taistelun yhteydessä ja heinäkuussa hän sai 6 vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksesta.[4]
Armahduksensa jälkeen Kekäläinen muutti Kemiin vuonna 1921. Kirvesmiehenä työskennellyt Kekäläinen vaikutti Suomen Rakennustyöväen Liitossa ja oli Kemin kaupunginvaltuuston sekä kaupunginhallituksen jäsen. Hän kuului SDP:n puolueneuvostoon, SAK:n valtuustoon sekä Elannon edustajistoon.[2][1] Maaliskuussa 1939 Kekäläinen nousi Kaarlo Hännisen kuoltua varasijalta eduskuntaan. Paikka siirtyi sosialidemokraateille, kun Maalaisliiton ja edistyspuolueen vaaliliiton kahdesta varamiehestä toinen oli kuollut ja toinen menettänyt kansalaisluottamuksensa.[5]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olli Kekäläinen oli vuodesta 1911 naimisissa Hilja Maria Halosen kanssa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d O. H. Kekäläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 3.9.2016.
- ↑ a b Sos.-dem. puolueen eduskuntaehdokas Oulun l. pohj. vaalipiirissä. Pohjanmaan Kansa, 20.6.1936, nro 69 A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen pöytäkirja, s. 12. Tampere: Suomen Ammattijärjestö, 1907. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Valtiorikosylioikeuden akti 3446 – Kekäläinen, Olli Heikki Paavonpoika Valtiorikosylioikeuden aktit. 12.8.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Sos.-dem. eduskuntaryhmän jäsenmäärä on lisääntynyt yhdellä. Kansan Lehti, 31.3.1939, nro 75, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2023.