Suomen Lääkäriliitto
| Suomen Lääkäriliitto | |
|---|---|
| Perustettu | 1910 |
| Toimiala | Lääkärikunnan edunvalvonta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 26 422 jäsentä |
| Puheenjohtaja | Niina Koivuviita |
| Jäsenlehti | Suomen Lääkärilehti |
| Aiheesta muualla | |
| Suomen Lääkäriliitto | |
Suomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu yli 90 prosenttia maassa toimivista lääkäreistä. Vuoden 2018 alussa liitolla oli 26 422[1] jäsentä. Lääkäriliitto on perustettu vuonna 1910. Lääkäriliiton toimialaan kuuluvat muun muassa lääkärikunnan edunvalvonta, terveyspoliittiset kannanotot ja linjanvedot, lääketieteellisen koulutuksen seuraaminen, eettinen keskustelu ja ohjeistus sekä edustaminen kansainvälisissä lääkärijärjestöissä. Lääkäriliitto julkaisee Suomen Lääkärilehteä ja järjestää kerran vuodessa Lääkäripäivät yhteistyössä Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Lääkäripäivät on Suomen suurin lääkärien koulutustapahtuma.
Lääkäriliiton puheenjohtajana toimii Niina Koivuviita[2] ja toiminnanjohtajana Janne Aaltonen[3]. Lääkäriliiton toimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Mäkelänkatu 2. Suomen Lääkäriliitto kuuluu Akavaan.
Suomen Lääkäriliitto on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa tukeva järjestö.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Lääkäriliitto perustettiin helmikuussa 1910, jolloin maassa oli noin 500 lääkäriä. Liiton tarkoituksena oli vahvistaa lääkärien yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa, ja uusi liitto saikin heti jäsenikseen noin 95 prosenttia lääkärikunnasta. Lääkäriliitto on koko historiansa ajan toiminut aktiivisesti Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi. 1900-luvun alkupuolella keskeisiä epäkohtia olivat maaseudun väestön terveydenhuolto ja kunnanlääkärien asema. Sotien jälkeen alettiin kiinnittää huomiota kansalaisten terveydentilan kohentamiseen ja sosiaalisten ongelmien korjaamiseen. 1940-luvulla Suomeen rakennettiin neuvolajärjestelmä, ja 1950-luvulla kehitettiin keskussairaalajärjestelmä. 1970-luvun kansanterveyslain mukana kuntiin tulivat terveyskeskukset, joihin myöhemmin kotiutui nykyisinkin käytössä oleva omalääkärijärjestelmä. 1980-luvulla Lääkäriliitto oli eräs aloitteentekijöistä, kun Suomeen perustettiin yleinen potilasvakuutus. Asiaa koskeva laki säädettiin vuonna 1992.[5]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Lääkäriliitto määrittelee tehtävänsä seuraavasti:[6]
- Edistää lääkärin professiota
- Yhdistää lääkärit ammattikuntana
- Huolehtia lääkärien edunvalvonnasta
- Edistää terveyttä ja potilaan parasta
- Puolustaa ihmisyyttä ja eettisiä arvoja kotimaassa ja kansainvälisesti
Arvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Lääkäriliitto on hyväksynyt seuraavat lääkärin perusarvot:
- Elämän kunnioittaminen
- Ihmisyys
- Eettisyys
- Korkea ammattitaito
- Kollegiaalisuus
Kansainvälinen edustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Lääkäriliitto edustaa Suomea mm. seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä:[7]
- Maailman lääkäriliitto (World Medical Association, WMA)
- Euroopan lääkärien pysyvä komitea (Comité Permanent des Médecins Européens, CPME)
- Euroopan erikoislääkärijärjestö (Union Européenne des Médecins Spécialistes, UEMS)
- Euroopan yleislääkärijärjestö (UEMO)
- Nordiska Läkarrådet (pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteistyöelin)
Kansallisesti Suomen Lääkäriliitto on mukana myös vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa
Kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääkäripulan aiheuttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääkäriliittoa on myös kritisoitu liiasta oman edun ajamisesta. Lääkärityöttömyydestä johtuen opetusministeriö vähensi vuonna 1993 lääketieteen alan opiskelijoiden yliopistotason aloituspaikkoja 500:sta 350:een. Tämä saattoi osaltaan lisätä terveyskeskuksissa vaikuttavaa lääkäripulaa,[8] ja aloituspaikat nostettiinkin vuosituhannen alussa yli 600:aan. Myöhemmin liitto on ottanut kriittisen kannan aloituspaikkojen lisäämiseen, koska ikäluokasta jo joka sadas koulutetaan lääkäriksi.[9] Vuoden 2001 lääkärilakko kesti yli viisi kuukautta,[10] ja sen jälkeen julkinen sektori nosti lääkärien palkkoja. 2000-luvulla lääkärien palkat ovat nouseet selvästi verrattuna muihin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.[11]
Kardiologi Teemu Drews otsikoi Turun Sanomissa: "Lääkäriliiton osallistuminen lääkärikoulutustarpeen arviointiin tulee estää". Hän pitää järjettömänä sitä, että jo kandidaattina hän sai 2 400 euron korvauksen vuorokauden päivystyksestä vuokralääkärifirman avulla. Liitto on 1990-luvulta asti yrittänyt alimitoittaa koulutusmäärät, hän jatkoi. 00-luvun lopussa lääkäripula paheni, mutta liitto yhä vastusti koulutusmäärän lisäämistä, samoin myöhemmin. Vielä 2019 se vaati koulutusmäärän isoa vähennystä, vaikka lääkäripula paheni jälleen. Vasta syksyllä 2023 liiton puheenjohtaja myönsi Drewsille liiton syyllisyyden henkilöstöpulaan. Työttömyys on ollut jokseenkin alle prosentin jo 15 vuotta. Virkalääkärien ansiot nousivat 78 % 2000-2020 mutta 51 % muilla julkisen sektorin maistereilla, ja olivat jo sitä ennen puolet suurempia, nyt 90 000 euroa.[12]
Vaikka koulutusmäärä nostettaisiin 825:stä 975:een, lääkäripula uhkaisi pahentua. Suomessa on paljon vähemmän lääkäreitä asukasta kohden kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsin taso vaatisi 4 000 lisälääkäriä heti, Norjan ja Tanskan enemmän.[12]
Merkittäviä henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajina:[13]
|
|
|
Valtuuskunnan puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtajina:[13]
|
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
- Suomen Hammaslääkäriliitto
- Maailman lääkäriliitto (WMA)
- Lääketieteen etiikka
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jäsenmäärät - Akava www.akava.fi. Viitattu 22.5.2018.
- ↑ Lääkäriliitto – Hallitus www.laakariliitto.fi. Viitattu 1.3.2022.
- ↑ Lääkäriliitto – Toimisto www.laakariliitto.fi. Viitattu 1.3.2022.
- ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä Vapepa. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Lääkäriliitto:Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lääkäriliitto:Arvot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lääkäriliitto: Kv (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lalli (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ [1]
- ↑ Lääkärilakon vaiheet. Turun Sanomat, 18.8.2001, s. 9.
- ↑ Selvitys: Lääkärien korkeampiin palkkoihin käytettävällä rahalla voitaisiin kouluttaa tuhat lääkäriä vuodessa Yle.fi. Viitattu 4.12.2023.
- ↑ a b Liity riveihimme (45/2024, sivut 20-27) Suomen Kuvalehti. 7.11.2024.
- ↑ a b Historia Lääkäriliitto. Viitattu 19.11.2022.
- ↑ Niina Koivuviidasta uusi puheenjohtaja Lääkärilehti. 10.12.2021. Viitattu 19.11.2022.