Willkommenskultur
Willkommenskultur (suom. tervetulokulttuuri) on saksalaisessa maailmassa esiintyvä käsite, joka tarkoittaa myönteistä suhtautumista pakolaisiin.[1] Itävallassa se valittiin vuonna 2015 "vuoden sanaksi". Käsitteen katsottiin heijastavan asenteita ja toimia, joilla haluttiin auttaa sotaa pakenevia ihmisiä pääsemään käsiksi elämään, jossa vallitsee rauha ja turvallisuus.[2]
"Wir schaffen das"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2015 Eurooppaan tuli yli miljoonaa turvapaikanhakijaa.[3] Saksan liittokansleri Angela Merkel avasi heille Saksan rajat esittäen 31.8.2015 lehdistölle kuuluisaksi tulleen "Wir schaffen das" -lausunnon. Siitä tuli iskulause saksalaiselle tervetulokulttuurille:
Sanon yksinkertaisesti: Saksa on vahva maa. Sen motiivin, jolla lähestymme näitä asioita, täytyy olla seuraava: olemme saaneet aikaan paljon - me pystymme siihen! Pystymme siihen, ja jos jokin asia on tiellämme, se on voitettava, ja meidän on työskenneltävä sen eteen. Liittovaltion hallitus tekee kaikkensa - yhdessä osavaltioiden, yhdessä kuntien kanssa - toteuttaakseen juuri sen.[4]
Kirjailija Roman Schatz kysyi: "Miksi Saksa avaa rajansa juuri nyt, kun liikkeellä on ennätysmäärä sota-, elintaso- ja muita pakolaisia? Miksi Saksa itse rikkoo ajamansa Dublin III -sopimusta ja päästää maahan sellaisiakin pakolaisia, joita on jo rekisteröity toisessa EU-maassa, esimerkiksi Unkarissa?" Merkelin sanat saivat kuitenkin paljon kiitosta, mistä Schatz totesi:
Ja jostain syystä kaikki haluavat Saksaan. Syyriasta paenneet huutavat kameroiden edessä ’We love Germany!’ ja ylistävät Angela Merkeliä pelastavaksi enkelikseen, Euroopan Äiti Teresaksi, sydämiensä kuningattareksi.[1]
Kun vuoden 2016 vaaleissa Merkelin kristillisdemokraattinen puolue CDU kärsi tappioita ja AfD:n suosio nousi, Merkel ei enää jatkanut lauseen toistamista.[5]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainvälisiä symboleita käyttävä tervetulokulttuuri levisi Suomeen vuoden 2015 muuttoliikkeen yhteydessä. Joitakin sen kohokohtia olivat Suomi sanoo tervetuloa -tapahtumat syyskuussa 2015 sekä pääministeri Juha Sipilän ilmoitus luovuttaa kotinsa turvapaikanhakijoille.[6] Myös muun muassa kirjailija Jari Tervon ja muusikko Anssi Kelan ulostulot levisivät laajalle sosiaalisessa mediassa.[7]
Suomi sanoo tervetuloa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kymmenet tuhannet ihmiset ympäri Eurooppaa kokoontuivat 11. syyskuuta 2015 toivottamaan pakolaiset tervetulleiksi osana kansainvälistä #europesayswelcome -liikettä.[8] "Suomi sanoo tervetuloa" -kansalaispiknik järjestettiin 11.9.2015 Helsingissä osoittamaan solidaarisuutta pakolaisille ja vastustamaan pelkoa ja vihaa. Järjestäjien mukaan Helsingissä kokoontui noin 3 500 ihmistä. Kansalaispiknikejä järjestettiin samaan aikaan 11 muussakin suomalaiskaupungissa. Sadat ihmiset kokoontuivat Tampereella, Turussa, Espoossa, Jyväskylässä, Vaasassa, Järvenpäässä, Mikkelissä, Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä.[9][10][8][11] Piknikin viestinä Suomessa oli:
Haluamme maailman tietävän, että olemme valmiita ottamaan pakolaisia vastaan. Haluamme, että heille taataan turvallinen reitti turvaan sekä ihmisarvoinen kohtelu. Suomi, jossa haluamme elää, avaa rajansa niille, joilla hätä on. Meillä on tilaa, meillä on varaa ja ennen kaikkea meillä on halu auttaa.[12]
Kampanjan viesti oli suunnattu sisäministeri Petteri Orpolle, joka osallistui 14.9. Euroopan päättäjien kokoukseen pakolaiskriisistä. Kampanjamateriaaleissa julistettiin "Tervetuloa", "Suomi says welcome" ja "We have space/Meillä on tilaa".[12] Tapahtuman tukijoina olivat muun muassa ministeri Elisabeth Rehn, arkkipiispa Kari Mäkinen sekä viihdetaiteilija Aira Samulin.[11] Helsingissä yleisölle puhui muiden ohella suomensyyrialainen Rami Adham. Hän painotti työnteon merkitystä turvapaikanhakijoiden kotoutumisessa.[9] Tunnetut muusikot esiintyivät tilaisuudessa, ja yrityksistä mukana olivat muun muassa Marimekko, Elisa, Aller, Finlayson, Rovio, Lundia ja Moomin Characters. [9]
Oman kodin luovuttaminen turvapaikanhakijoille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääministeri Juha Sipilä lupasi 5. syyskuuta 2015 luovuttaa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoille ja rohkaisi jokaista suomalaista samaan. Toivottavasti tästä tulee jonkinlainen kansanliike, joka vapaaehtoisesti kantaa taakan turvapaikanhakijoiden sijoituksissa, Sipilä totesi.[13] Sipilä sai tarjouksestaan kiittävää palautetta tutkijoilta ja poliitikoilta, kuten ”Upea esimerkki” (Mika Maliranta), ”Eihän tätä voi kuin ihailla” (Erkka Railo), "Nyt pointsit saa Juha Sipilä" (Liisa Jaakonsaari), ”Pääministeri näyttää kansakunnalle moraalista esimerkkiä” (Petri Sarvamaa) tai "Juha Sipilältä voimakas viesti – myös perussuomalaisille" (Uuden Suomen päätoimittaja Jenni Tamminen)[14][15]
Lupaus julkaistiin maailmalla useilla arabiankielisillä uutiskanavilla.[16] Seuraavien viiden viikon aikana etenkin Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä kohosi koko vuoden huippulukuihin, viikoittaisten lukujen ollessa kahdesta neljään tuhanteen.[17] Vuonna 2019 Sipilä arvioi, että tarjous oli virhe:
Jälkikäteen turvallisuuden näkökulmasta katsoen oli virhe, kun puhuin valmistautumattomana suorassa tv-lähetyksessä turvapaikan tarjoamisesta. En osaa sanoa, oliko se lopulta impulssi pakolaisten tulolle. Ehkä siitä syntyi käsitys Suomesta houkuttelevana maana. Viesti meni väärään osoitteeseen, kun Irakista saapui pakolaisia, joilla ei ollut mitään edellytyksiä saada turvapaikkaa.[18]
Itärajan esteaita vuonna 2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervetulokulttuurin muutosta kriittisempään suuntaan osoitti Itärajan esteaidan rakentaminen Venäjän-vastaiselle rajalle vuonna 2022. Rakentamisen pani alulle lokakuussa 2022 Sanna Marinin hallitus, ja siitä vallitsi laaja poliittinen yksimielisyys.[19][20]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Schatz, Roman: Kommentti: Paratiisi nimeltä Saksa Ilta-Sanomat. 14.9.2015. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ 'Willkommenskultur' is Austrian word of the year The Local Austria. 2.12.2015. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Asylum applicants (Page: First time applicant) 7.4.2022. Eurostat Data Browser.
- ↑ Protokoll der Bundespressekonferenz vom 31. August 2015 cvd.bundesregierung.de.
- ↑ Angela Merkel will “Wir schaffen das” nicht wiederholen Wirtschaftswoche. 17.9.2016. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Katja Incoronato: Juha Sipilän jättiyllätys: ”Eihän tätä voi kuin ihailla” Uusi Suomi. 5.9.2015. Wayback Machine. Arkistoitu 7.9.2019. Viitattu 19.6.2024.
- ↑ Tamminen, Jenni: Juha Sipilältä voimakas viesti – myös perussuomalaisille Uusi Suomi. 5.9.2015. Wayback Machine. Arkistoitu 5.9.2019. Viitattu 19.6.2024.
- ↑ a b Dahl, Päivi: Järjestäjät: Helsingin Kansalaistorilla yli 3 000 ihmistä osoitti solidaarisuutta pakolaisille YLE Uutiset. 12.9.2015. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ a b c Torvinen, Pekka: Noin tuhat kokoontui Kansalaistorille toivottamaan pakolaiset tervetulleiksi – "Ihmisarvo ei ole mielipidekysymys" Helsingin Sanomat. 12.9.2015. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Turunen, Petri: Nyt puhuu Kansalaispiknikin järjestäjä: 3500 ihmistä toivotti pakolaiset tervetulleeksi Helsingissä Ilta-Sanomat. 12.9.2015. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ a b Suomi sanoo tervetuloa -tempaus keräsi tuhansia osallistujia 12.9.2015. MTV Uutiset. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ a b Suomi sanoo tervetuloa -kansalaispiknik Stadissa.fi. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Ikävalko, Kari: Sipilä: Annan kotini turvapaikanhakijalle YLE Uutiset. 5.9.2015. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ Juha Sipilän jättiyllätys: "Eihän tätä voi kuin ihailla" Uusi Suomi.
- ↑ Katja Incoronato: Juha Sipilän jättiyllätys: ”Eihän tätä voi kuin ihailla” Uusi Suomi. 5.9.2015. Wayback Machine. Arkistoitu 7.9.2019. Viitattu 19.6.2024.
- ↑ Umut Uras: Finnish PM offers his home to asylum seekers Aljazeera. 5.8.2015. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ Vireille tulleet turvapaikkahakemukset 1.1.2015- 29.11.2015 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ Ristamäki, Juha: Juha Sipilä myöntää talopuheiden suorassa lähetyksessä olleen virhe – ”Meidän perhekin on uhattu tappaa” Iltalehti. 2.9.2019. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ Väisänen, Riitta: Suomen aita Venäjän rajalle nousee pikavauhtia – lähiaikoina tiedetään, kenen tontille rakennetaan YLE uutiset. 31.10.2022. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ Tuomas Hyttinen & Kristiina Tolkki: Satoja miljoonia maksava raja-aita sai eduskuntapuolueilta vihreää valoa: rakentaminen alkaa mahdollisimman pian YLE uutiset. 18.10.2022. Viitattu 19.6.2024.